Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Raisa Remšujeva. Tämä viesti on jälkipolvilla. 2
Raisa Remšujeva
Tämä viesti on jälkipolvilla. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
PITKÄIKÄNI ON’USSA
Kormilašta yhteh
puoleh matkasi Matti-ukon šukujuuri .Kyyrö Jyrin akka oli Tollonjovelta , Kormilan On’ussa , Pentan ta Kormilan čikko .Šanottih kyllä , jotta še oli elän 115 vuotta .Našto mainičči , jotta Matti-ukon še oli šuanun 60-vuotisena .
Kyyrö Jyrki še eli vielä šilloin , konša oli nälkävuuvvet , hiän mäni poikah kera Venyähellä ta šielä šiitä kuoli .Akka oli vielä pitälti elän .
Ämmö še niitä starinoičči , šano :
– Pahavirkani še oli Matti , vain oli šilläi tuatto šamammoini .Kun lähettih Kormilah ativoih , ni akka aštu heposella jäleššä , a ukko istu reješšä .Šillä anopilla oli ollun vielä toisie lapšie , ta hiän on šielä tulijaisekši sriäppin .No mäntih šiitä šinne , ni jo pihalla kuullah , kun anoppi niillä lapšillah papattau : "Elkyä šyökyä , vävy tulou tänäpiänä ativoih !", ni ukko oli heposeh kiännältän jälelläh , ei ni männyn pirttih ."Annahan lapšet šyyvväh , šanou , – sriäpnät !" Ta tuaš akka jälelläh aštumah .
Oli niitä ennein ni ičeštäh-pitäjie isäntie .
NÄLKÄVUOSINA MIEROH JOUVUTTIH
Konša Matti-ukko oli pikkaraisena , oli ollun hallavuosie , kolme mi liene peräkkäh .Niinä nälkävuosina hiän oli lähten tuattoh Kyyrö Jyrin matašša Venyähellä .Missä šuaten lienöy käyty ?Meren rannalla ne oltih enšin ta oli lähetty Ukrainah päin , kuin loitoš lienöy mänty .Šiitä hänen tuattoh oli kuollun ta Matti oli jiänyn šine mieroh yksinäh .Šielä kolme vuotta oli kävellyn .
Matti-ukko Kiijovah šuaten šano käyvän .Hiän muisteli toko niitä matkoja :
– Kun olin šielä mierošša , ni päivät ne mäni hyvin , kun toisien lapšien keralla šielä kisasit .Talvilla kun termäštä luijettih , mie niise šielä joukošša .Ka ilta kun tuli , toiset mäntih kotihis , šiitä kun konša rahvahan pirttilöih muate piäšet , konša vieläi vajanpiäh jiät .Yönaika oli ikävä viettyä .
Kahekšivuotini hiän oli ta kuitenki kulkeutu jälelläh kotih , mistä lienöy tien tietän .Tottaš rahvaš šitä aina kotimuah päin toimitettih .Šiitä Kemih šuaten piäsi .Kemistä ristituattoh oli hänet löytän .Še oli niitä Hukkasie , Vuokkiniemen Hukkie vanhanaikusie , nyt enämpi ei ole koko šitä šukuo .Lienöykö ukko šentäh pannun šen ristituatokšeh , kun še Hukka oli hänen kulettan Kemistä kotih .
Matti-ukolla oli kolme čikkuo : Okku (jälešti Taipalen akka ), Jeli (häneštä tuli Siitarin akka ) ta Mat’ro (Ponkalahešša miehol’ašša oli ).Ne čikokšet oli lähetty mieroh omistah , toista tietä , Kemistä Murmannih päin , Valkienmeren rannalla kylissä oli oltu , missä šuaten lienöy käyty .Še Mat’ro-täti oli ollun vielä niin pieni , jotta Okkutäti ta Jeli-täti oli häntä čunašša vejetty ta niin kyšymäššä kävelty .No ne ei niin pitälti oltuki .
A heijän muamo On’ussa , Kyyrö Jyrin akka , oli ollun koissah koko ajan .Hänen piti jiähä šiivattojen kera .Šitä mainittih , jotta še akka kun kotih jäi – no olihan niillä lehmyä , kakšiko , kolme liene ollun , – ka vuuvventulokšet kyllä ei oltu hiäviset , šemmoset hallanpanomat .Kun puolitoista nellikkyö osrua oli tullun , ta ne oli oltu niin kaheluo , jotta katošta piäličči ois voinun työntyä še šäkki .Ne osrat oli oltu tallešša , kuni tytöt mierošša käveltih .Heijän muamo kačo ei ollun niitä šyönyn .Vielä vuottajaisekši oli osrat oltu , konša tytöt tultih .
Niin oli petäjällä ta lehmän-annilla elän šen talven aikua .Ka oli šillä ollun ušiempi lehmä , šentäh kun niitä toisistaki taloista oli hoijettavakši tuotu .Maituo šillä riitti ta petäjyä lisäkši .Tietyšti kalua pyyti .Šiitä kun enšin tytöt tultih mierošta , ni ne kuletettih , min jakšettih šiementä ta kevyällä tuaš šuatettih muah .
KYYRÖ MATIN ELÄMÄ
No šiitä kun Matti-ukko piäsi mierošta kotih , joutu ta kašvo , eleyty , alko ruatua .Hiän kun niät armottomakši jäi , ni johan ne oli pellot mänty umpeh , hoš šiinä iellä äijä kašvoki .Ukko oli oikein riški ta hyvä ruatamah , yötä-päivyä ruato , kaikkie kun piti kohentua .Muatilkkuja rupei kuntoh panomah , kuokki ta kuokki .Eihän še pellolta ni liikkun .
Šen lisäkši Matti-ukko oli kasakkana , kävi toisilla ruatamah .Šillä oli tätilä Ončissa , šiinä pohatašša muka talošša .Šitä mainittih , jotta konša oli tätiläššäh kasakkana , ni še akka oli pannun rokka-aštien stolalla , kasakalla ta isännällä .Tottaš ne yheššä šyötih .Lihat kun oli Ončilla ieššä ta ukko oli ruvennun šieltä lusikallah lihapalua ottamah , ni še Ončči oli kynšijä lyönyn .Šen jälkeh kačo ukko ei missänä šyömäh ruvennun , vaikka lienöy koissah pal’l’ašta petäjyä ollun šyötävyä .Še hänellä niin pahakši kävi , kun täjin mieš kynšijä löi lihapalašta .
Väkövä oli še Kyyrö Jyrin poika Matti .Konša šalvettih taluo ta šalvokšella ruvettih noštamah , hoš ois kuin pakšu ollun hirši , tyvipuolen kun otti olkapiälläh , ta šano :
– Noštuathan , pojat , tätä tyvie miula harteilla , iče hoijelkua šitä latvapuolta .Kyllä tämä noušou .
Matti-ukko oli riški ta hyvin tervehenoloni , hiän kun ei ollun ijäššäh polttan tupakkie , a viinua šilloin ei ni ollun .Ka pienenä kun yksinäh joutu šinne mieroh , višših šillä šieltä šuaten oli šytämeššä vika .Kun tuli kohtauš , še ihan tämänilman tietämättömäkši mäni .A tuatto oli šemmoni heppasempi .
Matti-ukolla oli naini Levieš-tälahešta , Levienlahen Ort’on Našto .Eikä še ois männyn mielelläh Kyyrö-Matilla , kun šillä oli piälyššätöin turkki .Ei ollun verkavuattiešta piälyštyä , kun niitä jo alko rahvahalla olla .Mainičči šata kertua :
– Kun ois tämä aika šilloin ollun , ka en mie ois Kyyrö Matilla männyn .Miula oli Ponkalahešta Kauron Maksima .
Ponkalahešša ois ollun mielitietty , ka eihän šitä ennein kyšytty , jotta kellä šie mänet ?Kellä annettih ta kunne annettih , šinne mäne .
Heilä yksi Ontrei , miun tuatto , vain ni tuli .Šiitähän ne oli hyvin eletty .Konša Ontreilla tuli kymmenen lašta , šiitä oli paremmin puutekohtie .
Äkäsekši šitä šanottih Matti-ukko-vainuata .Ka en mie šitä tietän äkäsekši , kun mie hänen keralla kalaššin hyvin pieneštä šuaten .Molommilla , ukolla tai tuatolla ois pitän oikein rutto joutuo ta ruatua , konša hyö käšettih .Miušta ne paremmin tykättih , kun mie šamašša ruavoin , olin kun tulija liekki .Monta vuotta myö šen ukko-rukan keralla ryšie pitimä , kevättimä ta kalaštima .
Tämä viesti on jälkipolvilla. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–