Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nikitina L'ubov'. Miikul. 1
Nikitina L'ubov'
Miikul. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
KEZÄHUONDEKSEN
IÄNII
Häi havačui huondeksel , konzu heinysaruan pieneh ikkunazeh jo pastoi päiväine da sen sägehet piästih läbi levon ragolois .Alahan , tahnuos , taputeltihes da briäkettih lambahat , heläitettih kaglas rippujii kellozii .Tiä , ylähän , nenäh tuli heinän da levon uale riputettuloin kalaverkoloin da lammasnahkoin duuhu .
Havačuttuu Miikul tuli iäres omas peitospäi .Nälgähizet tihit kerras tartuttih hänen hibjah .Mi oli hyviä , ku muamo andoi vahnua hurstii maguandusijan luadimizeh .Niilöis Miikul navodi maguandu-uudimen , sen sydämeh pani heinymatrasan , lykkäi ribuod’d’ualan da tuatan fufaikan .Häi uvvessah meni omah peittoh da rubei kuundelemah kezähuondeksen ezmäzii iänii .Tuatto lehmiä vedäjes pagizutti sidä , hänel vastah laulahti kukki da taloispäi kuului lapsen itku ."Mikse uvvessah itkenöy ?
Pidäy mennä liikuttamah ", smietti Miikul .Nuoriman Gal’a-sizären roittuu meni vaste kaksi nedälii , häi oli vie moine pieni ga syndyi pieneh katkyöh , kudaman tuatto riputti lageh .Miikul paneldi piäle paikatun tuatan paijan , heityi senčoih da meni pertih .Sizäret An’a , Viera da Dun’a muattih kolmen ikkunan oččuseiniä pitkin olijal laučal .Muamo liikutti kätkytty .Poijan nähtyy häi sanoi : "Kuču tuattua , anna panou pliitan lämmäh ".
Miikul meni pihal , seizatui pal’l’ahin jalloin viluzeh heinikön kastieh da kačahtih ymbäri .Tuatto oli piha-aitan rinnal verkoloi levittämäs .Miikul nägi tuatan lujan da levien sellän da mindählienne hänel rodih paha mieles .Nengomua mieldy häi jo tunzi erähänny piän mečäs yöksyttyy suuren jyryn aigua ."Tänäpäi on hyvä siä , ei ole midä varata !", Miikul rauhoitti omua iččie .
Häi kučui tuatan kodih , löydi senčois maidostaučan da joi kogonazen kupin .Sit otti rengit da meni randah vetty tuomah .Järvel oli tyyni ."Nengoine tyyni olettelou jyryn iel ", uvvessah tuli rauhatoi mieli piäh .
Miikul ammuldi jogivetty da kandoi rengit kodih .Pliitas jo račkettih hallot , muamo da An’n’oi-sizär hälistih suures pertis , tuatto oli karzinas mullostu kartohkua nostamas ."Sygyzyssäh pidäs täydyö , vie kolme viršii jäi , pidäy vai idozet katkuo ", sanoi tuatto da kandoi kartohkat aittah .
Pieni lujis parzis nostettu piha-aittu oli ihan koin rinnal .Sie oldih kogo koin varat : jauhot , suolat , kuivatut grivat dai marjupučit .
Miikul uvvessah meni pihal da astui talois ymbäri .Koin tagua omil pordahil midälienne kohendamas istui Vas’a-diädö .Häi oli kolhozan traktoristu da puaksuh ajeli rajonua myö .Dai tänä keviän kolhozan parahannu ruadajannu häi KSANT delegatsienke oli käymäs VDNH-ozuttelus .Moskovaspäi häi toi lapsil n’amuu kirjavis bumuagazis da Maša-tyttärel čoman merikost’umazen .
– Etgo magua ?
häi kyzyi Miikulua .– Tuatto kusbon ?".
– Kois , Miikul vastai , da istuihes rinnal kaččomah , kui Vas’a-diädö kiinittäy avaimel traktoran brujua .
Järvelpäi rubei tuulemah viluu .Vuahtozet uallot juostih toine toizen peräh da liikutettih parzilauttah sivottuu venehytty .Ikkunaspäi nenäh tuli pastetul ."Diädin blinua pastau ", dogadi Miikul .
Diädin – nenga omahizet sanottih Ol’gua , Vas’a-diädän akkua .
– Läkkä čuajul , sanoi Vas’a -diädö .
Ga Miikul ei ehtinyh vastata .Poikki pihas suuril askelil kiirehti Miša-diädö , lähikylän eläi .Miša-diädö azetui tyveh da sanoi ainavon sanan : "Voinu ".Tämä lyhyt sana jagoi Miikulan eloksen kahtekse , buitegu pani rajan lapsusaijan da suuren eloksen välih .
KYLÄN ELOS AZETUI
Iellehpäi tapahtumat kyläs oldih raviet da azettamattomat .Tulien huondeksen kolhozan johtokundah kerättih kaikkii miehii da ilmoitettih heile voinan alguamizes da käskiettih kerävyö frontal .Ezmäi voinal otettih 23 – 36-igähizii miehii .Tuattua da Vas’a-diädiä suatettih kogo perehel taloin pihas .Muamo ei itkenyh , hänel vai huulet lekuttih iänettömäs malitus .Tuatto pani käit Miikulan olgupiälöil da sanoi lähtijes : "Oli talois kolme miesty , nygöi jäit sinä yksin .Puolista sizärii , kačo , mi äijy heidy sinul on !".Sizäret seizottih tajemba , buite varattih midätah .Kuuzivuodehine Vas’a-diädän tytär Maša rubei itkemäh .Enne häi ainos vastai tuattua ruavospäi , ga vikse ellendi sen , ku nygöi hätken ei näi tuattua .Viera , Dun’a da Vas’a-diädän nuorin tytär An’n’oi neniä nyyčkytellen hierottih silmii .Vai pieni Gal’oi tävves rauhas magai Miikulan sizären An’n’oin ryndähäl .Koin pihalpäi nägyi kaksi kylän keskel seizojua mašinua .Net ruvettih iändämäh dai tuatto Vas’a-diädänke lähtiettih johtokunnan puoleh .Miikul juoksi peräh da nägi , kui kylän kaikis agjoispäi harpatah tuttavat miehet .Mašinoilluo heidy vastuamas oli ofitsieru .Häi tarkasti dokumentat da jageli miehii mašinoi myö .Miikul toizien brihaččuloinke tahtoi mennä lähembä , ga mašinat jo lähtiettih ajamah .Vai pölyy jäi niilöin sijah .
Miehien frontal lähtiettyy elos kyläs azetui .Huondeksel jo ei kuulunuh kolhozan traktoran iändy , hevot seizottiih kon’ušis , naizet pyzyttih omis talolois eigo lapsii laskiettu kyläh tyhjiä juoksendelemah .
Miikul päivät avvutti muamua , vai illoil nouzi heinysaruah .Häi uskoi sih , ku voinu menöy terväh , jo sygyzyl tuatto tulou kodih da ottau Miikulua keral riäppöidy pyydämäh .Vuohtjärvel riäppöidy pyvvettih ligakuus .Sie , järven rannal oli pienehkö veneh , sinne miehet joga kerdua kannettih verkot .Riäppöidy pyvvettih äijän , suolattih dai kuivattih talvekse .Kalan mähändät otettih erikseh , hyvin suolattih da piettih st’okluastielois .Kaikis magevin Miikulal oli veres riäpöi , karju , razvaine , keitetty kerras suaduu ...
Koin čardakkah nostuu Miikul harvazeh kačahteli omua peittostu .Se čuga oli luajittu yläh , juuri levon uale , kunne trubua luadijes oli unohtuttu vahnat kirpičät .Čugas oli Miikulan kai rikkahus : suuri kiingei rogatku , ičen luajitut ustit da kaksi hobjastu 1910 vuvven den’gua ."Gu voinu pitkistynnöy , sit nämä den’gat voijah päitä ", ajetteli Miikul .
Vas’a-diädö pagizi , buite linnas niilöis annetah hyvän hinnan .Peittozen pohjas virui kandeleh .Miikul vähäzel koski kielii sormil , net hil’l’azeh helähtettihes ...Mieleh tuli Ondrei-died’oi .Häi maltoi soittua kandelehel , pruazniekkupäivin otti soittimen polvil da helähytti vesselii pajoloi .Vie died’oi maltoi luadie jänöin da reboin dai kodižiivatoin nahkoi , sit talvel möi net linnas da osti kodih jauhuo , suolua , verkolangua .Hyvät mustot parandettih Miikulan mielen ...
EROTA KOISPÄI
Meni vie vähäine aigua dai uuzi paha uudine tuli Heččulah : Suomi yhtyi voinah Ven’ua vastah dai heinykuun 1.piän suomelazet rikottih rajan da ruvettih lähestymäh Petroskoidu .Kylän rahvahal ilmoitettih kiirehelline evakuatsii .Jo kerras sinä piän algoi eloloin da kolhozan lehmien da heboloin vedämine loitomba pagoh .Illal Ivanovien taloih kerävyttih Heččulan naizet .Paistih , kui ruvetah lähtemäh evakkoh .Lähtie kyläspäi – sehäi on hyllätä koit , talovus , žiivatat da lähtie lapsienke tiedämättömil tielöil .Erähät naizet sissäh vie Vieljärvie loitomba ei käydy eigo ven’akse paistu .Sen ližäkse perehis oli äijy piendy lastu da voimattomua vahnustu , heile Priäžähgi jo oli pitky matku .Naizet hätken itkiettih da paistih tulijua elaigua , lopus sovittih lähtemäh kaikin yhtes , pienil joukkozil .Muamo tuli kodih jo myöhä da sanoi : "Miikul yksin lähtöy , myö täh jiämmö .Lehmiä keral et ota , maijottah Gal’a kuolou ".Miikul tiezi sen , ku muamo iče jo ei imetä lastu , sinä piän konzu tuatto lähti frontal , maido hänel hävii .Miikulal oli žiäli pikkarastu sizaruttu , häi ičehäi , kui saneltih vahnembat , kazvoi nännimaijol kolme vuottu .
Tulien piän muamo vaikkaine rubei keriämäh Miikulua matkah .Miikul kävyi lähikyläh Turinan Vas’alluo sanomah , ku huondeksel häi olis valmis , kyläspäi lähtietäh yhtes .Brihačut vie enne , kerras tuattoloin lähtiettyy oli sovittu pajeta frontal vai yhtyö opolčenijeh .Miikul sanoi muamal – roih parembi , ku hyö Vas’anke huomei kävväh tiijustelemah Vieljärvel da ku roinnou moine hädä , lähtietäh evakkoh .
Huondeksel Miikul seizoi roindukoin pordahil .Pastoi päiväine , kukki lauloi , čiučetettih linduzet , järves liikui venehyt .Kai oli kui enne , vai ei nägynyh kuivamas verkoloi – tuattua ei olluh kois .Miikul kai vähäzel pöllästyi , konzu muamo tuli hänellyö da oijendi repun .Miikul painui muamah da rubei itkemäh .Oli žiäli jättiä händy pienien sizärienke .Miikul nägi muaman kyynälet dai kerras huomai , mittuine häi on vie nuori !Vaste kolmekymmen nelli vuottu !"Мuamo… ", čuhkai Miikul , а muamo peredniekän kolkazel pyhki kyynälet da sanoi : "Мiikul , mene Jumalankel !".
Miikulakse händy kučuttih karjalazet , ven’akse nimi oli Nikolai , moizen nimen hänel annettih Pyhän Nikolain kunnivokse , sikse ku roindupäivy oli oraskuun 22.piän .Tänä vuon Miikulal täydyi kaksitostu vuottu .Muamo risti poijan dai häi tuaksepäi kaččomattah lähti astumah dorogua myö .
Kylän laijas Miikulua jo vuotti Vas’a Turin .Brihačut kui tozimiehet annettih toine toizel kätty da lähtiettih Vieljärven puoleh .Dorogu kiändeli puoleh-toizeh , ga astuo oli kebjei dai buiteku vessel , rounu ei ni olluh jygiedy koispäi eruomistu da jälgipäivien pahua mieldy .Vieljärveh oli vaigu 16 kilometrii dai poijat tahtottih kolmes čuasus piästä peril .Vieljärvel eli muaman sizären In’an pereh .Muamo käski nepromenno mennä In’a-t’outalluo da tiijustua kai evakuatsieh näh .Mennyt talven kyläpruazniekan aigua In’a-t’outa oli heijällyö gostis Heččulas .Miikul hyvin musti , kui hyö kahtei Miša-sevoittarenke pimiessäh čurattih mägie regyöl , kui kylmettih käit da rožat da kui lämmiteltih niidy päčin ies .Miikulan mielet katkai iäni , kudai ezmäi kuului loittonsah , sit läheni da koveni da muutui kovakse motoroin mölykse .Priäžäspäi Suomen rajan puolehpäi lennettih kaksi n’evvostolendokonehtu .
– Meijän ollah !
ylbiesti sanoi Vas’a .
– Tiijustelijat lennetäh !
ližäi Miikul .
Brihačut azetuttih kaččomah lendokonehil peräh , midä lienne kirruttih da heilutettih käzii .
KOHTI PRIÄŽÄH
Erähän kulman peräs tuli tiešuaru , siepäI Vieljärveh jo jäi vai kuuzi kilometrii .Brihačut istuvuttih heinikköh huogavumah , otettih reppuloispäi leivät da maijot da syödih huondesveron ."Kačos vai !
Läkkä teriämbä !"kirgai Vasilii .Häi nägi dorogal Priäžäh päi ajajat mašinat .Jogahizes istui rahvastu .Poijat juostih suurel dorogal , tahtottih azettua mašin , ga kai net ajettih siiriči .Kerras hyö nähtih dorogal joukon rahvastu , net oldih naizet lapsienke .Tuttavua heijän keskes ei löydynyh .Hyö oldih Kolatsellän eläjii , matkattih Priäžäh sendäh ku ei tahtottu jiähä suomelazien uale .Miikul da Vas’a piätettih Vieljärvel menemättäh lähtie tämän joukonke kohti Priäžäh .Ehtittih astuo vai kilometrii kaksi ku ruvettih kuulumah kovat räjähdykset sit puolespäi , kunne vastevai lennettih vojennoit lendokonehet .Rahvas kodvazekse azetuttih , ga sit pöllästyksis juostih dorogalpäi pagoh .Vai omah meččäh voibi peittyö kauhies vuottamattomas voinas !Ammundu ei kestänyh hätkie , kodvazen peräs jo vai yksi lendokoneh lendi tuaksepäi da hävii korgieloin kuuzien tuakse .Pienil joukkozil meččiä myöte pagolazet jatkettih matkua Priäžäh .Brihačut astuttih kahtei .Hyö mollei hyvin tiettih mečän eigo varattu yöksyndiä .Ga suurin heijän toiveh oli piästä opolčenieh , ku vai tulis vastah kedätah opolčeniespäi .Toiči matkal oli troppastu , sit oli kebjiembi astuo , ga enimyttäh pidi astuo tuuhies mečäs .Terväh tuldih pienen lammen rannal da azetuttih huogavumah .Juotatti , himoitti mennä kezoidu kylbemäh .Lammen vezi oli valgei da puhtas , ga poijat tiettih : tiedämättömäh vedeh ei pie mennä kezoil .
Hyö huogavuttih , otettih vetty tyhjih fl’agoih .Ga konzu lähtiettih kierdämäh lambie , huomattih muanpinnan liikkuvan .Yksi lammen reunu oli suokas , se oli pieni suohut , täyzi kirkastu marjua !
– Mi äijy muur’oidu !
ihastuttih lapset .Yhtel mättähälpäi toizele hyppijes brihačut syödih muga äijän marjua ga kai piädy rubei pyörittämäh .Ga vai suopin’oit veressäh n’okittih silmät dai käit .
Suon oigiel reunal nägyi tie , dai brihačut varovasti hörkistellen nostih dorogal .Leviembäs ilmas ei olluh muga räkki .Käit huuhtaldettuu poijat matkattih ielleh .Priäžäh jäi kilometrii nellikymmen ."Dorogua myö astujes huomei illal tulemmo peril !"
sanoi Miikul , ga terväh hyö kuultih lendokonehien mölyn da uvvessah mendih pagoh meččäh .Nämmä lendokonehet tuldih Suomen rajalpäi .Rubei kuulumah räjähtysty .Poijil kuului buite bombat pakutah heijän kyläh , sendäh ku juuri sit puolespäi kuuluttih räjähtykset .Miikul ezmästy kerdua tunzi tozikauhun .
– Emmogo kodih lähte ?
kyzyi Miikul Vas’ua .
– Kačommo vie !
vastai Vas’a särizijäl iänel .
Täl kerral bombitus kesti hätken , vai lienne vai muga tundunuh .Konzu lendokonehet lähtiettih , lapset vie hätken vaikkaine istuttih levien kuuzen juurel .
Päiväine laski , mečäs rodih vilumbi , läheni yö .Astuo varaitti , poijat jiädih yökse meččäh .Löyttih kuivan huuhtan , kannettih havuoksua da luajittih kodazen .Sit sytytettih tulen , pastettih kartohkua da syödih dostalit evähät .Mieli rauhoitui .Rubei nukuttamah , ga kerras mollembil muata ei suannuh , vai vuorokkai .Pidi kaččuo tuldu , onhäi mečäsgi eläjiä , kudamii pidäy varata .Jo päiväl brihačut nähtih hirven dai kondien jälgii .
Miikul nosti repuspäi muaman paikan da pani hardiel .Himoitti uskuo , ku kodikyläs kaikin ollah elos , a omat miehet frontal jo ajetah fašistoi da terväh tullah järilleh kodih .Miikul hätken kačoi tuleh dai uinoi sen präčkeheh .
Unis Miikul nägi omua randua ...Häi havačui kovih iänih .Nostatti maguajan Vas’an , hyö yhtes ruvettih kuundelemah da kaččomah .Heinykuus yöt vie ollah valgiet , nägyi hyvin .Iänet lähettih .Tulijat paistih tundemattomua kieldy .
Miikul. 1
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский