Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Сидоркин Валерий. Enšimmäisen junan tulo vapautettuh Petroskoih
Сидоркин Валерий
Enšimmäisen junan tulo vapautettuh Petroskoih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Heinäkuun
14.päivänä täyttyy 80 vuotta , kun Belomorskista vapautettuh Petroskoih tuli enšimmäini juna .
MINTÄH POHJOSEŠTA ?
80 vuotta takaperin , vuuvven 1944 kešäkuun 28. päivänä Karjalan rintaman šotajoukot vapautettih Petroskoi – šilloni Karjalais-Šuomelaisen sosialistisen neuvoštotašavallan piäkaupunki – melkein kolmen vuuvven miehitykšen jälkeh .Ta jo heinäkuun 14.päivänä Petroskoin ašemalla tuli enšimmäini kuormajuna pohjosešta päin .
Mintähpä juna tuli pohjosešta eikä šuvešta ?A šentäh , jotta šotavuosina tašavallan , Kirovin rautatien ta Karjalan rintaman johtokunnat šekä partisaniliikkehen esikunta , Petroskoin monet laitokšet ta yritykšet oltih evakošša Belomorskissa .
Konša Petroskoin ašemalla tuli enšimmäini juna , ašemašillalla piettih šuuri juhlamitinki , mi oli omissettu tällä tärkiellä tapahtumalla .Šiih keräyty Petroskoin eläjie , šotilahie , karjalaisie partisanija šekä Petroskoin kuuvven vankileirin entisie vankija .
TIETOJA JUNAN TULOŠTA
Suali , ka tapahtumista , mit on šivottu enšimmäisen junan tuloh vapautettuh Petroskoih , on šäilyn hyvin vähän tietoja .Niin ni Petroskoin junaremonttiašeman piäinšeneri , junaremonttiašeman musejon peruštaja ta johtaja Gennadii Laptev kirjuttuas’s’a omua raitatien 100-vuotispäivällä omissettuo kirjua tutki monie valtijollisie ta oman laitokšen arhiivoja , ka löysi niistä vähän tietoja enšimmäisen junan tulošta .
On varmoja tietoja vain šiitä , jotta Ližma-ašemalta , missä šiih aikah oli Petroskoin vapautettu junaremonttiašema , junua tašavallan piäkaupunkih veti Petroskoin junaprikati .Mukava , jotta še oli perehen junaprikati !Junanajajana oli Mihail Mašaligin (tuatto ), hänen apulaisena oli Jurii-poika , a lämmittäjänä – Niina-tytär .Šanakši , viimekši mainittu fakta ei ole kummallini : šiih aikah naiset voitih ruatua kuin lämmittäjinä ta junanajajan apulaisina , niin ni iče junanajajina .
Karjalan taitomusejošša šäilyy taiteilija Mihail Kopeikinin taulu "Petroskoi ottau vaštah enšimmäistä junua ".A mainitušša Gennadii Laptevin kirjašša on painettu valokuva , mistä näkyy valmistautumini enšimmäisen junan tuloh .Ašeman rakennuš on korissettu lipuilla ta juhlapiiruššukšilla , Leninin ta Stalinin kuvilla .Ašemašillalla on ilmašoitinorkesteri ta äijän rahvašta .
GOREM-20
Šamašta Gennadii Laptevin kirjašta voit šuaha tietyä , jotta tätä iloista tapahtumua ielti toisen erikoisjunan ruato – še oli 20.korjauš - ta kunnoššušpiäjuna Gorem-20 .
Juna oli muuvvoššettu jo šovan alušša Tomskissa ta šiitä kiirehešti työnnetty Karjalah , jotta luatie korjauštöitä Kirovin rautatiellä .
Gorem-20-junan enšimmäisekši šuurekši objektiksi tuli Sorokan rautatielinjan rakentamini (myöhemmin še oli nimitetty Belomorsk –Obozerskaja-linjakši ), millä oli hyvin šuuri rooli Karjalan ta toisien rintamien toimittamisešša šotatarvikkehilla , ašeilla ta einehillä , kumpasie toimitettih Yhyšvalloista ta Enklannista Neuvoštoliittoh Lend-Lease-šopimukšen mukah .
Karjalan šuviošan vapauttamisen jälkeh miehittäjien vallašta Gorem-20-juna kunnošti šovan hävitetyt rautatiet Sorokan ašeman šuvipuolella Petroskoin ta Šyvärin ašemih šuaten .
Juuri tätä kunnoššettuo rautatielinjua myöten kulkiki heinäkuušša 1944 Belomorskista Petroskoih enšimmäini juna .
A jo kahen päivän piäštä Petroskoin ašemalla tuli ni enšimmäini juna šuvešta piän .Še oli matkuajajuna , kumpani ajo Leningradista Murmanskih .Voit olla , jotta še oli Pol’arnaja strela -erijuna , mi kulki tätä reittie myöten jo ennein šotua .
Enšimmäisen junan tulo vapautettuh Petroskoih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский