Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. STUANOVOINE. 3. Enžimmäzet päivät
Balakirev Nikolai
STUANOVOINE. 3. Enžimmäzet päivät
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
– Nu
, brihat , pyydäkkiä miutta , läksin pravlen’n’ah , – preda omanke suakunke olgupiällä läksi troppua myöt’ .
– Vuota , Van Vanič , ota kalua , – huukahti predalla jällesti F’okličča .
Preda ei piettyn , vain kiällä mahni .
– Vuota kodvane , – tuaš ravahti F’okličča . – Mytyš pyyvändä ? Nägyy , tänä vuodena myö jo pyydiäčimä .Pidäis’ dengua vähäne , hot’ četv’orkaziin jogohizen kohtah ottazima .
Preda pietty :
– Hyvä , šanokkua prikaššikalla Timolla , ana andau , dengat huomena ščotovoda tuou .
– Pet’a , dui Timo -vellen luoh .
Pet’a kompaštuači , da hänen pietti Korelina :
– Timo Pet’alla ei anna , pidäy vanhemmalla männä .Kopita šie , San’a .
San’a uidi .Таn’а tože skropuzeh loppi jovešša oman ruavon – ušto kuulušti midä Раn’а ravizi , i läksi vuatteinke kodih .Hänellä jällesti rabuači L’on’a .
– Kunne šie ? – Miša koppai kaloinke turbačun .
L’on’a händä jo ei kuulun .Hypyllä tavotti Tan’an .Таn’а heitti vakkazen , molemmilla käzilöillä kabui L’on’an kaglašta , šidä fatti vuattiet i läksi hyppiämäh .L’on’a kodvan šeizo kun hyydyn , šidä hil’l’akkazeh läksi hivomah Tan’alla jällesti .Mužikat šeizottih iänettä , kun buitto niken nimidä ei nähnyn .
Miša puisti kalat turbaččuloista logazella .Jago kahekšah tukkuzeh .Katkai raida tuhjošta šuarihis’t’a okšas’t’a .Kahešta tukkuzešta kalat riputti šovkuriih .Ando Vas’alla i käški hänellä viijä kalat predalla i L’on’alla kodiloih .Vas’a uidi kyläh .Mužikat iänettä luokšittih omat dol’at omih suakkuloin händöih .Toizeh aigah kaloida juattih ei täh rukah : toko yksi kalaniekka pyörähtäy šellin toizista , a jagaja rubieu kyželemäh händä : "Tämä kellä ?– že šanou , – "A tämä kellä ?" ... Vähä go oli iluo da nagruo jaguas’s’a kaloida !A nyt ...Mužikat iänettä luokšittih kalat lähemmistä tukkuzista omih suakkuloih i istuočettih kruugazellah .Kaikilla piäššä pyzy Раn’аn viesti .
– Oho-ho-o , midä vain nyt lienöy ? – jygiešti hengähti Pet’u -velli .
Vain nuori Pet’a ei tuužin :
– Elä ohka , Pet’u -velli .Väliän miän omat Gitlerilla niškua vaš annetah .Vain , ka žuali – mie en kergie voinah .A možo tankistakši ennen aigua otetah , vet’ mie väliän traktoristoin kursut lopen .
– Oh , vara , vara , elä kiirähä šinne , kergiet vielä vojuija , šieldä on paha piäššä , a šinne kun šukkulane libahat , – ukko kodvazen iänettä istu , kun buitto mid’ ollou muisutteli , – "Ka midä mie šanon šiula , briha : mahtau nemča vojuija , pattieh vojuiččou , et väliän hänellä händiä liččua . Vaštuačin mie nemčanke proidijašša Germanskoissa .Prussissa hiän ših rukah miät pölähytti , en tiijä kuin i eloh piäzin .A vähä go miän salduattua ijäkši šinne jäi !Paistih , miän generuala Samsonov šiidä sramušta pul’an iččiellä oččah ažetaldi .Nämä kummat oldih , konža vašta voina zavodieči , a jälgeh vähä go muokkua näimä , i ei vain myö – salduatat , a kaikki naroda .Voina vet’ moni vuotta mäni ".
– Pet’u -velli , nyt toizet aijat ollah , i armii toine : "Ot južnih gor do severnih morei , Krasnaja Armija vseh sil’nei " – laulaldi Pet’a , – maltat šie , Pet’u -velli ?
– Maltan , buravan da taltan , – burahti Pet’u -velli , – mie že maltan , a šie nin vähän vielä maltat .
Toizet mužikat ei tartuttu paginah , kuunneldih – razi šuau huavata midä lieu ielleh päin .Jogohine vain šidä tiedi , što huomnelline päivä ei rubie pohodimah eglizeh .Ken lähtöy voinah , šillä väliän randah eissytäh hajušta oma kylä , oma pereh , tuttavat ruavot , kaikki kyläläziin huolet .A ieššä midä ?...
Midä vain ei tule mieleh ?– piä pyöreydyy .
– Ka jo i San’a -velli kettäy , – ihaštu Pet’a .
– A šie midä ihaššuit ? Ei go vielä aivoin šiula viinua juuva ?– vingalleh kačahti Pet’ah päin But’a -Kol’a – Pet’an dvuirodnoi velli .
– Elä kiellä , Kol’a , nyt nuoret väliän ruvetah ruavuštumah , – puolisti Pet’ua Korelina .
Tuli F’okličča , šai sizelistä viizi četv’orkast’a , šeizatti lovalla .
– Ei go vähättävä lie ? – armahašti kačahti Mokki -Van’a butilkazih zel’onazinke etiketkoinke ; kumbazilla oli kirjutettu : "Osobaja moskovskaja ".
– Vähä , vähä ! – šiändy F’okličča , – i nämä viinat Timo nasuli ando dengatta .
– A mistä juomah rubiemma ?
– Juonnan näh šie , Van’a , ruma olet , juot kohaldi butilkašta , – jo hyväzešti šano F’okličča i , muhissen šai fufaikan kormanista čaškan , – ota , Timo murennuon čaškan podari , nalivai , zavodi Pet’u -velleštä .
Ukko otti čaškan viinanke :
– Nu nin , midä , ristikanžat ?Mie voinah jo en ole mänijä .Teilä lieu torata vihaznikanke , a myö millä vain šuau rubiemma auttamah teilä , elgiä vain peräydykkiä edäh .Andakkah Jumala teilä čuastie i tervehyttä , jiägiä eloh , varat .
Pet’u -velli kerdah ryyppäi viinan , čaškan kumai iččieläh piän piällä – deskat’ , passibo , viinašta , juomah enämbi en rubie .
– Pet’u -velli , vielä povieskat vojenkomatašta ei tuldu , a šie miät jo voinah mobilizuičit , – rubei nagramah Miša , šidä surjozno uškuolleh , – A možo ei kaikkie oteta , on kyläššä mužikkua , kumbazilla uškalissa pienet lapšet ollah , viättömät vanhat . Kenen käzih perehen jätät ?Yhellä naizella ?A kolhozan ruadoloida ken ruadamah rubieu ?
Jo viinat loppiečettih , a mužikoin paginat znai ymbäri voinašta pyörittih .
– Aštukkua . Mänie kodilazet tiijuššettih voinan näh , nin ollah hyviin hupistunnuot , – Miša nouzi , otti suakun .
Nouštih lovalda toizet .
– Kačuo šie , emmä kekšin , kuin vuattiet kuivettih , ei pie i pužerdua , – ouvoštu Mokki , šidä jo abiešti lizäi , – jälgimäzen kerdazen olima kalašša tänä vuodena . A možo ei vain tänä vuodena .
I kun litokšekši Mokin šanoih , kalaniekoilla rubei kuulumah vielä abiembi Kuz’an šoitun iäni i Bel’akan Mišan laulu : "Poslednij ninešnij den’oček gul’aju s vami ja druzja ...".
– Eva , kyläššä jo prizivua gul’aijah .
Koissa Mišan vaššattih pölläštynnyöt naizet .
– Ka tutetamma Jel’аnkе , neušto i šiun otetah ? – muamo h pyyhäldi paikan šivokšen n’okkazella täydynnyöt kyynelillä šilmät .
– Ei jo možo pienin lapšin piäldä oteta , – Jel’a tože vähiä ei itkien .
– Vielä ni midä en tiijä . Lähen selsovietan luoh , kuundelen midä paissah , čai šinne keräydy rahvaš , vuotetah viestie Tolmačušta .
Šiidä pyhäpäiväštä kyläššä toine eländä läksi ei vain vanhemmilla , a i lapšilla .Tulduoh jovelda Vas’a kergei hypellä kaiken kylän .Brihazet vain voinan näh i paistih .Monilla käzissä oldih puuhizet suabl’at , a kellä i vintovkat .Vas’a tože löydi lauda palan , otti aivis’ pienen kirvehyön , kumbazenke muamo h keviälöillä toko käveli rahvahanke kohendamah viigonan aidoida , i rubei veštämäh vintovkua .Radeniešti ruado , da vain vintovka viidi labien nägöne .Selsovietan luoda tuli tuatto h .Pietty poijan luoh :
– Midä šie veššät ?
– Vintovkua tahon luadie .
– Mih varoin ? – pattiezeh kyžy Vas’alda ?
Vas’a šeizo iänettä .
Miša täh kerdah eulun veššelä , kun ennen , konža oli juoldan .
– Na , – oijendi ružjan poijalla i , jo lähtiessä pertih , žualivoin lizäi , – salduatta .
Pertissä Маr’u i Jel’a luottuačettih Mišah :
– Nu , midä kuuluu ?
– Miun vuožiloida ruvetah ottamah .
– Oi , o-o-o , – kyynelet pirahettih akalla šilmistä .
Hänellä jällesti i Jel’a rubei itkömäh .Kaččuos’s’a vanhemmih naizih i Kattine zavodi hikšamah .
– Hylläkkiä , eu midä ulvuo , ei vet’ yhellä miula voinah männä , – Miša pyörähti i uidi pertistä .
Pihalla kodvan šeizo – ei maltuačen myttyöštä mavošta i ottuaččie : pidäis’ tanhuošša lehmän aidane kohendua , ogordašša kakši pačašta stiinušša ammuin vabissah – pidäy muuttua – vielä proidijašta šygyžyštä ollah varuššetuot ; ka i pila aiga hivuo – popadi šilmih pila , kumbane rippu šeinällä naviesan alla .
Miša nirni šinne .Löydi kirvehen .Kačahti teräh .Vejäldi naviesan alda tahkon .Ravahti :
– Vas’a !Tuo puoli rengie vettä .
Brihane otti sinčošta rengin i hypyššä toi kaivošta vettä .
– Kua tahkon kartah , da pyöritällä – tahkuomma kirvehet , – käški tuatto h Vas’alla .
Pimieh šua vozieči Miša kodi ruadoloinke , a ruavot vähäldi puolettih .
STUANOVOINE. 3. Enžimmäzet päivät
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–
–
–
–
–
–