Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. STUANOVOINE. 6. Hebozie vaš
Balakirev Nikolai
STUANOVOINE. 6. Hebozie vaš
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Jo
toine kuu mäni voina .Mišašta oli kirja .Kirjutti , što "živ , zdorov ", što "skučajet ", a loppu kirjan karielakši oli kirjutettu : "tällä nedelillä lähemmä frontalla ".Mar’u i Jel’a kekšittih : kaikkie kohaldi ei voi kirjuttua .Kodvazen ohkettih , da ruaduas’s’a heikkeni kibu šiämellä .A ruaduo fataičči kaikilla .Vielä hein’aigah brigadira Iivan -velli kuin ollou vaštai Vas’an :
– Vas’a , šie miän brigadan hebozie tiijät , raččahalla mahat ajella i viigonašša et yökšy – vet’ šinne gribah käveliit brihazinke ?
– Käveliin .
– Nu i hyvä . Lieu , briha -šie , šiula školah šua huomnekšilla heboziih kävellä vuorokkeh Dun’an Van’anke i Sidočun San’anke .Vas’alla oli mieleh , što brigadira hänenke kun vanhemmanke pagizou i hiän vatkai piällä , deskat’ , soglasnoi .
Konža Vas’an buaboh tiijušti , što vunukka rubieu kävelömäh aivokkazeh heboziih , šiändy :
– On go Iivanalla hajuo ?– Lašta meččäh työndäy vähiä ei pimiellä . Vuota , mie hänellä hyvin lad’d’uan kuda midäi , kun dogadin .
Da jähyldi jälgeh i rubei huomnekšilla jalgeuttamah Vas’ua .Vain kiuguan lämmittäy jo i pagauttau händä :
– Vas’a , vara , nouže .Aiga heboziih .
Kuni vunukka šuoriečou , juou varuššettuo maiduo , Mar’u nagoli ohkau :
– Oh voina , voina-a-a !Pidi že pahalazella Gitlerilla zateija .Eulun kuuvalleh omašša Germanissa .Ei vain vanhemmilla , i lapšilla ei liennyn spokojua .
Maijon jälgeh Vas’a toko jättäy palazen leibiä , panou kormanih – Johorkalla varoin .Že huomnekšella rubieu vuottamah händä viigonašša verejän luona .I tällä kerdua otti keralla kosinazen .
Buaboh käški kengiečie kottih , da Vas’a heittiäči , što ei kuuluštan , midä buabo pagizou , tropni oven , sinčošta koppai ohjat i kengättä viidi pihalla .Kežä mäni omah loppuh , i kylä oli kattuačen nouštunnuolla jovešta harvazella tumanazella .Pihalla vetloin alla vielä pyzy hämärä .Vas’a kylän uuliččua myöt’ šolahti kolhoznoin dvorin luoh .Šinne toko keräyvyttih toizin brigadoin heboniekat .No dvorin luona ni kedä eulun .Hyö jo ušto uijittih viigonah , – duumaičči Vas’a , i peldo dorogas’t’a myöt’ läksi heidä tavottamah .Papin peldo jo oli rabieššettu i , vediässä klieverie , dorogazen ajeldih telegöillä pölyh šua .Pölyššä ois’ nävytty Vas’an tovarissoin jället , no jälgilöidä eulun .Brihane nikedä ei ruven vuottamah i läksi läpšyttämäh pal’l’ahilla jalloilla pehmiestä dorogas’t’a myöt’ , kumbane väliän hänen nošti yläh – Papin pellon piälykšellä .Gorazella eulun ni mytyttä tumanua .Taivaš oli šelgie , – ni yhtä hatakos’t’a .Čirone vielä ei nouššun , Timon ahon piällä rožotti ualoi zor’a .Vas’a šeizaudu , kačahti tagah .Kylä i pogosta oldih uponnuot valgieh alizeh tumanah , nävyttih vain kiriköin burčat ristilöinke .Kažieči , kaikki muailma tyynisty vuottuas’s’a čiros’t’a .Ni mi elävä ei andan iändä .Peldo kulikka , bilo , kočahti – Vas’a pölläšty – lendiässä ravahti kakši -kolme kerdua , da i že toizeh peldo randah istuoči i iänisty .Daže bronit Papin roščan koivuloissa ei bruakettu .Vain kuulu , kun köbissäh da kudvetteliečetah puuloin okšissa .Huomneš šeizo lämmin .Pölyššä daže pägiet Vas’alla ei kylmetty .I brihazen šiämellä oli lämmin i kebie .Ei vain šiän tuačči hiän oli hyvällä mielellä , a vielä žentän , što kaikki ymbäryš oli tuttava , rodnoi , oma : ka ielläeglistäh täštä pellošta hiän vedi klieverie , eglein täštä roščašta toi vajuan vakkazen koivugribua , žentän što hiän on omašša rannašša , omalla rahvahalla eu vieraš .Vet’ ei zr’a brigadira Iivan -velli hädäydy häneh i nyt kopittau hiän žen muozella ruavolla , što jesli ei aja aigalleh hebozet kyläh , nin kaiken brigadan ruavot šeizauvutah : tämpiänä Van’a ei lähe kyndämäh jiännyttä palas’t’a kežanduo keški pellošša , а vet’ ajelomah Van’an hebozie dolžen hiän , Vas’a , männä ; Ogru -čikon Dun’a ei lähe vedämäh pelvaš kuul’ahie guomnoh ; hänen immolla ei lie millä ajua Kolašnikovah leivänke salduatoilla varoin .
Vas’a koppuači ruttozeh i läksi edeh päin .Ei kerrin hiän doidie lepikköh šua viigonan luona , kun kuulušti : mis’ ollou edähänä moničči bamahutettih .Toko täh rukah , kuččuos’s’a oštajie , bamuani ruoška varrella šieni puistua vaš Juablokan hutoran Simana -diedo , konža talvella rejellä ajeli kyläh torguimah šienellä .Vas’a kekši : mis’ ollou bombitah .Paistih kyläššä , što nemča jo Voločkua bombi .Kodvazen jälgeh rubei kuulumah juru , kun buitto lepikön tagana avtomobil’at ajetah .Brihane aš pölläšty : mistä tiälä avtomobil’at ?Proidi minuuttalline , i ylemmä lepin ladvoida hiän dogadi kakši ei äijäldi šuurda zel’onas’t’a samal’ottua ruškieloinke zv’ozdinke .Samal’otat lennettih toine toizella jällesti alahazena , no heih jo doidi čirone i yhä väliän peityttih šilmistä Vuiskoin tagah .Vas’a ihaštu : ušto lennetäh , štobi ajua pois’ Germanin samal’otat , kumbazet bombitah Voločkua .
Lepiköššä vielä pyzy hämäri , kaššašta tuhjot oldih märrät , kun i heinät , kumbazilla oli kažvahtun tiälä dorogane .Väliän Vas’an jallat : daže kuadiet kaššuttih .Lieni vilu i kuin ollou kauhiehko .Brihane läksi hyppiämäh .Hypäteššä zadieni ohjilla okšašta , langei .Tedrit humissen ryöpšähettih lendoh , heiniköštä ymbäri Vas’ua .Ušto reunašša tedrin šarja šyöttelieči .Enžistäh hiän äijäzeldi pölläšty , šidä kekši , što kočahettih linnut , i daže ihaštu , što märräššä pimieššä lepiköššä ei vain yksin hiän ole elävä .
Verejän luona Vas’a dogadi Johorkan .Hebone ei edähänä grizi logua i tože kuulušti brihazen .Nošti piän , hil’l’akkazeh hirhotaldi i läksi Vas’alla vaštah .Vas’a ando Johorkalla leibä palazen , šyyhytäldi niškua griivan alda i pani ohjat piäh .Pouvašta vedi hebozen aidua vaš , kabadi aidua myöt’ i istuoči šelgäh .Šelgä pie vanhalla orehella – terävä .Perže luu Vas’alla jo ennen oli vereh šua deritty .Toko täštä kummašta hiän leččieči : ohjin rauvoilla hiero kibuz’ua paikkua .Da vähä tolkuo , kun jogo päiviä pidäy raččahalla ajella .I nyt perže kivisti , vain min šie ruat – varauttau hebozetta tuhjoloida i meččie myöt’ eččie toizie hebozie .Himotti hänellä nuorikkane hebohut – Маn’kаnе Johorkan neičči opaštua , štobi vuottais’ hiän Vas’ua verejän luona , da vielä že uidi toizinke hebozinke viigonan peräh .Jälgimäzih aigoih kolhozan hebozet ruvettih puolenemah .Vitienara Mališov valličči paremmat vojennoilla varoin .Preda käški opaštua val’l’akših härgäzie .Mališov pani raukoilla nenäh raudazet kol’čat .Fed’a -velli Romanov heitti monista telegöistä aizat , ažetti dišlat , štobi voiččis’ val’l’aštua puara härräštä .Luadi länget ruakun kopčan nägözet – et hebozin längilöidä vet’ pane härrällä šarviloih .Kanitelie härröinke opaštuas’s’a i ruaduas’s’a heilä oli män tiijä mi : to hypätäh pojepatoin , kunne šilmät kačotah , to valiečetah mualla , i hot’ tapa – ei noušša .Härrillä ruaduas’s’a eulun vähä kyyneldä kuattu – avu , voina .Vas’ua härgäzillä vielä ei laškiettu ruadamah .Vašta toizella voina vuuvella hänen Mar’u -buabonke työnnettih ajelomah juablokan vagozie .Šilloin Mar’u -buabonke heilä oli annettu suamois’ järie i suamois’ tyyni härgä Mos’ka , kumbane yksin okušnikkua vedeli .Vas’a härgiä ajeli , istuos’s’a hänellä šelläššä , a ohjakšet oldih šivottu nenän kolčah .Kuni huomnekšešta oli vilune Mos’ka kuundeli Vas’ua , a vain puarmat ruvetah žougaimah , niin i rubieu koččimah vavošta .Vas’a ohjakšin n’okilla huudau härgiä , štobi mänis’ , kuin pidäy , a šillä nadoidiu ajaja , šarvella i röbähyttäy Vas’an jallašta zvolih .Buabo noštau vunukan tuaš šelgäh Mos’kalla , a že tuaš hölähyttäy šarvella pois’ , kuni ei lažeteta händä .
No tämä vielä ielleh lieu , a nyt kaikin kolme brihas’t’a omin brigadoin hebozinke keräyvyttih verejän luoh , avattih verejän i lähtei ajamah tabunua kyläh .Konža Vas’a tuli kodih , päiväne oli jo nouššun .Šopešša oli yksin Mar’u -buabo , pezi ašteida , dogadi vunukan , rubei haukkumah :
– Šanoin kengieče , kačo jallat , kun kukolla , ruškiet , kylmännyöt .Živo pane t’opluhat .
Vas’a iänettä nouzi kiugualla t’opluhoida vaš .Buabo h jo hyväzešti hänellä :
– Istuo stolan tagah , šyö juablokka šiändä piiruada maijonke , muamo š vašta lypši .Kuni Vas’a perfatti , akka istu kohašša da pagizi :
– Оli Iivana .Haukuin mie hänen .
– Nu , baba ! Pikkarane min go mie olen ?– šiändy Vas’a .
– Midä mie iänettä rubien olemah , vet’ i hukat nyt viigonašša hypelläh . A hiän miula : kunne šie mänet , ruavot lizettih , a ruadajua vähembi lieni .Missä , šanou , mužikat ruattih , nyt šielä naizet da podroskat , ka i lapšilla lieni vanhembie muuttua .Šiidä i šanou : vet’ tulin mie teilä ei šiunke paginoida pagizemah , a andamah nar’uadua šiun vunukalla .Jäi palane kežanduo Keški pellošša , pidäis’ kyndiä tämpiänä .Aiga kylviä ruista loppie .Šanou : Van’a lähtöy kyndämäh , a hebozie ajella lieu tiän Vas’alla .Ka midä viidumaičči , vanha kopoliiga .Lapši ei kerrin hebozie ajua , a hiän jo työndäy kyndämäh .Hot’ andais’ lebiäčie jälgimäzet päiväzet , vet’ väliän rubieu pidämäh školah männä .Šanoin , šanoin mie Iivanalla , da zr’a , pyörähti i uidi .
– Baba ! Midä šie kiissät brigadiranke .Raz työndi , nin lähen , – šano vaštah vunukka , surjozno , kun vanhembi , – kumbazet hebozet ottua ?
– Koman Johorkanke . Šyö , šyö , vara , da lebiäče kodvane .Ana Van’a ohjittau hebozet .
STUANOVOINE. 6. Hebozie vaš
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–
–
–
–
–
–