Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. STUANOVOINE. 9. Sobran’ja
Balakirev Nikolai
STUANOVOINE. 9. Sobran’ja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Kerran
ilda puoleh Iivan -velli vaštai Jel’an i kyžy : hänen go čer’oda kerätä rahvaš sobran’jah .
– Miun , miun . Ka Vas’an työnnän .A min tuačči kerätäh ?
– Tulet , šielä tiijuššat , – brigadira kunn ollou kiirähti i paginalla ei piettyn .
Hämärissä Vas’a hyppeli talošta taloh , klokutti pualikalla naličnikkoida vaš kuni ken olgah pereheštä ei ožuttuačen ikkunah .Kun ožuttuačou , Vas’a šillä huukahtau : "Sobran’ja-a-ah ".A ikkunašta hänellä vaštah : "Hyvä-ä-ä ".I Vas’a hyppiäy toizen pertin ikkunan alla .
Ei proiji i puolda čuasuo , kun naroda : i vanhat , i nuoret , i lapšet – kaikin keräyvytäh izba -čital’n’ah .Raijonnoi Anna Petrovna , preda Ivan Ivanovič (Kelko ) i ščotovoda istuočettih scenalla stolan tagah katetuolla ruskiella mater’alla , vuotettih , konža tulluot ugomoniečetah .Vas’a i toizet lapšet šijottuačettih lattiella scenua vaš .Mar’u -buabo harvah käveli sobran’n’oih , eulun i tämpiänä händä .
Preda nouzi .Gamu heikkeni i Ivan Ivanovič rubei pagizemah hormiksi šegoh karielazin šanoinke .
– Na povestke dn’a šeizou kakši voprossuo : pervij – "O ninešnem momente ", vtoroi – "Vibori kolhozan predua i utverždenie uužie brigadiroida ", – keräydynnyöt tuaš noššettih gil’un , preda rubei tyynissyttelömäh , – Маn’а , midä kagahut , et ole vet’ mečäššä , hillembiäzeh , rahvaš , hillembiäzeh . Kto "za " noštakkua kiät , – kačahti – äijä go kättä nouzi , – lugomah ei ruven , – kto "protiv ?"– "net ", kto "vozderžals’a ?" – "net ". Slovo po pervomu voprosu imejet Anna Petrovna – predsedatel’ sel’skogo soveta .
Anni pagizi hormiksi .Šaneli kuin vojuiččou miän armii , što Germanilla monet muakunnat autetah , a meilä yksinälleh pidäy fašistoinke vojuija .Myö vs’o rovno odolimma nemčan , hot’ vihazniekka i tuli Moskuh šua , vain Moskuo hänellä ei šua ottua .Moskušša Okt’abr’skoina oli vojennoi parada i šielä Stalina šano , što pobeda budet za nami .Šidä Anni šano , što hot’ i äijäldi jygie oli , a kolhoza kaikki leivät , juablokat i pelvahat rabiešti , kaikki žiivatat äbäžöičči , gospostavkat sdaičči vähiä ei kahen verdua čem toizissa sel’sovietan kolhozoissa , i , što raijonnoi načal’stva teilä passibo šanou i , voit šanuo , ruguoliečou auttua Uuven kylän kolhozalla makšuačie gospostavkanke .
Täššä naizet ruvettih kohta kiduo ravizemah .Vas’s’o ravai enämmäldi toizie :
– Auttua !– uuvenkyläläzillä ? Kumbazet kolhozašša ei kehata ruadua !А ka heilä , – Vas’s’o ožutti kukon , – Puolet uijittih "Pol’usah " ruadamah .Šielä kebiembi : dengua makšetah .A miula viijenke lapšenke kuin eliä , ali nälgäh kuolla ?!
– Toizet naizet tuldih Vas’s’olla abuh :
– A Var’ulla kuin ? Ka , ulvou – pohoronkan Kol’ašta tämpiänä polučči , tože vet’ nellä lašta tuatotta jiädih , a työ uuvenkyläizie žualivoičetta ; auttakkua vielä i mairinoizilla , ne vielä vähän t’opluhalla torguijah .
– Rannimmane Olga tyttözenke läzitäh . Heilä pidäis’ auttua .
– A vanhoilla yksinäzillä krome kolhozua ken auttau ?
Anni aš häpšisty ...šidä kun plaiguau kämmenellä stolua vaš , aš semilineinoi lampa kočahti .Kaikin tyynissyttih .
Anni tuaš rubei pagizemah , tällä kerdua – karielakši :
– En vet šanon , što nepremenno sdaija jyviä , raijona vain varoiksi kyžy i ei go voi vielä lizäkši andua leibiä toizin hoivenbazin kolhozoin kohtah , ušto frontalla da linnoissa šyömizeštä eu parembi čem meilä .
Stolan tagada nouzi Ivan Ivanovič , kumbane täh šua istu – pliesi piä painettu vähiä ei stolah šua .
– Šanon , kun pyhie ottuas’s’a : zagotovkoin jälgeh da javonnan trudodneilla jäi jyviä , muajuablokkua da pelvaš siemendä vain kylvö fonda . Vielä on strahovoida fondua kymmenen centerie – yhä vähä , vähembi , čem pidäis’ , furažah varoin jyviä , voit šanuo , eu – vain viizi centerie kagrua hebozilla varoin keviän kylvö aigah – tože äijiä enämbi pidäis’ .Ka iče š kaččokkua : voit go midä andua .
Tuaš gamu nouzi .Kumban’ ollou ukkoloista , ei go Pimenov , ravahti :
– Midä kiissämmä ?Možo i kylvändiä ei lie – fronta , voit šanuo , kyliä vaš šeizou , yöt i päivät , kuuletta bamuaniu .
– Ken šielä kiät jo yläh nošti ? Hylläkkiä näidä paginoida paissa , – Anna Petrovna aš stuulalda kočahaldi .
Iivan -velli autaldi Annilla :
– Voina , ali ei voina , a keviä tulou omalla aijalla i ei kyžy ni nemčua , ni meidä .Šanotah : šurmua vuota , a ruista kylvä .Mie niin maltan : kuni voit ..., kuni šuau , leibäzie pidäy piellä .
Iivan -vellenke naizet soglasiečettih , vain Anna Petrovna eulun ruadi , vet’ , kuin šanuočou , hänen niššalla oli ei vain Stuanun kolhoza , i niillä aziet ušto euldu šomat , a raijonašta ličattih i ličattih .
Kelko tuaš rubei pagizomah :
– Rahvaš , työ čain jo tiijättä , miula huomena pidäy männä frontalla , broni loppieči .
Vas’a čuuhuzella rubei kyžymäh reunahizilda brihazilda : "Mytyš "broni "?Lindu min go ?"A ne mistä tiettih – vain čikšettih kämmenih .
Šidä preda kyžy sobran’jalda :
– Pidäy go miula otčottu andua teilä ?
Enžisti kaikin issuttih iänettä , šidä tagimmazelda laučalda nouzi ei šuurikkane siivoi ukkone turkiloissa – kolhozan fermera :
– Van’a , mytyš otčottu ?Mäne Jumalakši , frontalla lieu šiula otčottu .
– Pravil’no , Saša -velli , – podderži ukkuo Pet’ušiha Dar’u .
I toizet ruvettih gamimah : "Eu midä ", – "Tiijämmä , midä on kolhozašša ", – "Maltamma mytyš on aiga ", – "Tulet voinašta , nin annat otčotun ".
– Nu , hyvä , hyvä , – soglasieči preda . – A nyt meilä pidäy miun neičči uuži preda vallita . Ei go kellä ole kandidattua predakši ?
Ivan Ivanovič kaččo rahvahah vuottuan .– Ni ken ei andan iändä .
– Kun eu predložen’jua , nin kolhozan pravlen’ja tariu predakši Ivan Aleksejeviččua Aleksejevua – pervoin brigadan brigadirua , a hänen neičči brigadirana Mišašihua Jel’ua . Raijona miät podderži .
Žerva , kumbane istu lattiella reunašša Vas’alla , kyngällä tuigai kylgeh Vas’ua : "Muamo š lieu brigadira ".A Iivan -velli aš kočahti skammilda :
– Ivan Ivanovič , midä šie pagizet ?Vet’ tuannoin pravien’jašša mie otkažiečin .Varat vellet , – Iivan -velli pyörähti rahvahah päin , – mytyš miušta preda , da vielä täh aigah ?Jo šeiččimen kymmendä vuotta tavotan .A opaššundua miula äijä go on ?Vain kakši talvie ponomarin luoh kävelin .
– Midä opašundua on paissa , oliis’ piä šijalla omalla . Toine i školan loppou , a hajuo ei šua naživie .Šilma , Iivana , myö tiijämmä : šie rahvahanke mahat šobie .Elä ole peržiin kyläštä , – rubei ruguol’omah , ammuin jiänyn leššekši , Il’l’ašiha Oks’o .
I toizet naizet ruvettih gil’l’uimah Oks’ošta päin .Iivan -vellellä enämbi ei šuan keštiä naizin kidahundua , burahti tabakan šavušta riižoiloih usiih .
– Hylläkkiä ravissa , – kodvazen duumaičči , šidä , kaččuon lattieh lizäi , – Maltatta go , mytyš nyt aiga on ? – Rahvašta – vähä , hebozet – vain vanhat jiädih , šeiččimellä kolhozalla – yksi MTSan puolin hävinnyn traktorane . Kellä i millä ruadua ?A ruadajilla midä šyyvä ?Hyvä tänä vuodena monilla vielä vanhua jyviä oli jiänyn .A toičči ?Gospostavkat ei puoleta – fronta reunašša .Ois’ kun predakši nuorembane mužikka – vielä i šinne -tänne .Da mistä otat ?– Jiädih yhet ukot , miun nägözet , a to i vanhemmat milma . Otamma miun pervoin brigadan : F’odor Romanov , P’otr Arsenjev , Saša , Vas’ka -diedo – i kakki .Vtoroissa brigadašša : P’otr Romanov , Vasil’ Prohorov , tualla nedelillä ušto stroibatah otettih daže Kuz’mičan i gluhoin Mihailan .Udvuornan brigadašša : Nančo , Mihejev , Ivan F’odorov , da L’oša – i šillä eu yhtä šilmiä .
Täššä l’ožankan tagada , kun pahaččane kukkone , ryöpšähti pikkarane mužikkane ihonke kažvahtunnuonke pörhäkällä parralla , šagieloin muššin kulmin alla vallotti kalvo , kalvo vain i nägy , a hyvä šilmä oli ummissettu .Mužikkane kriäčkähti , ušto tahto mid’ ollou šanuo da reunašša istujat ei annettu , fatittih turkin polista – issutettih messalla .
Iivan -velli ei piettyn paginašta :
– Hyvä .Eu parembua , šovin i mie .Jygie lieu , kaikilla jygie lieu .Vain midä ni lienöy , pidäy pyzyö toine toizešta , pyzyö kolhozašta .Yksittäziin propadimma .
Vain Iivan -velli šalbai šuun , Krivoi L’oša tuaš kočahti :
– Midä šie , Iivana , milma sramit rahvahašša .Mie vielä – oho-ho-o !Miula vielä l’uboi ruado käzissä pyzyy , i naizet ei pahuoliečeta , – hiän lipni šogiella šilmällä .
Kaikin ruvettih nagramah , vain hänen susieda Oudi ločkai L’ošua šelgiä vaš :
– Oh , jo-o-o , pahalane , vanha kando , lollotat , midä puuttuu .
L’oša daže ei kačahtan Oudih päin :
– Midä irvennättä ?Mie i predana mogu olla , ka vain podpišiečie en maha .Nu da , sčotovoda Маn’а ožuttau kunne risti šeizattua – nin piirrän .
– Šežen lovkoihune olet , nin šiula i sčotovodua ei pie , yksin kaikki aziet spruavit , – tuaš virki Oudi .
– Da , šuutin mie . Että šuutkua min go malta ?– i L’oša peitty l’ožankan tagah .
Iivan -velli vuotaldi , kuni heikkenöy gamu i tuaš rubei šanomah :
– Pagize , elä pagize , a kačon mie : työ yhelläh šivotta miula niškah predahukšen .Možo yheššä kuin nibut’ šellitämmä šegonnuot voinan tuačči dielat , kun vain emmä ruvenne hoppuočomah toine toizenke , zaviiduimah toine toista , eččiessä kebiembiä ruaduo .Vanhalla i nuorella , ukolla i lapšella nyt eu kebie , a ieššä , nägyy , lieu vielä jygiembi .Jesli rubiemma pyzymäh toine toizešta , da , šanon vielä kerran , kolhozašta , šilloin Jumalan abuh , pyzyvymmä omalla mualla , jiämmä eloh , i Rassei eloh jiäy .
Anna Petrovnalla , ušto , eulun äijäldi mieleh , što Iivan -velli muissutti Jumalua , žentän i virki :
– Ivan Aleksejevič , kuin šanotah : ruadaja mieš iče Jumalalda ottau , a hormiksi šanuo voit näin : na Boga nadeis’a , a sam ne plošai .
Golosuidih .Kaikin noššettih kiät Iivan -velleštä .L’oša l’ožankan tagada tuaš ožuttuači , oigie käzi oli noššettu :
– Iivana , kačo , mie enžimmäne šiušta päin noššiin kiän – šeizatat sto gramm , i varušša miula varoin parembane dolžnosti .
– Hyvä , hyvä , – muhahti uuži preda .
Sobran’jan jälgeh Vas’a ei ruven vuottamah muamuoda h , hypyllä läksi kodih .Vain avai oven :
– Baba !Maman brigadirakši pandih !
Ei ihaštun buaboh Vas’an viestištä .
– O-o-oh ! Vähä vielä ruaduo hänellä oli , nin brigadirakši šiduoči .A kodi , a lapšet – miun uškaliih ?
STUANOVOINE. 9. Sobran’ja
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–