Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. STUANOVOINE. 13. Liibulazet
Balakirev Nikolai
STUANOVOINE. 13. Liibulazet
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Talvella
kebiembäne lieni , ei što ruadoloin tuačči , ali šyömizin , a rahvahalla šiämellä kuin ollou lieni kebiembi , žentän što fronta kyläštä edembiäzeh eisty : nemčan ajettih Moskun luoda , Tveristä , Mednoin luoda , peräytettih Rževah šua .
Vielä šygyžyštä kyläh oli tullun pereh Seližarovan luoda : naine kahenke lapšenke .Vas’alla bežencan brihazenke Val’anke lieni keškenäh šuuri yhyš .Tuli pereh , voit šanuo , pal’l’aš i leibä palazetta .Kyläläzet annettih heilä kuda midä vuatteista da šyömistä .Elämäh ruvettih tyhjäššä pertissä .Väliän muamoh rubei ruadamah kolhozašša .Kolhoza i avansua ando jyvänä i juablokkana .Vas’a rigeneh kando heilä maiduo omašta Buurašta .Käveli hiän Val’anke yhteh klassah .I koissa rigeneh urokkoida luajittih .Enämmän vuotta bežencat elettih kyläššä .Uijittih , konža tiijuššettih , što nemča on ajettu Seližarovašta .Äijät , i Vas’a heinke , šuatettih perehtä Udvuornah šua , a San’a härrällä vei hiät Kolašnikovan vokzualah .Konža Tveri piäzi nemčašta , kylie myöt’ ruvettih kävelömäh linnalazet .Hyö toko vaihettih mid’ olgah omista vanheista vuatteista muajuablokkah ali jauhoh .Kučuttih heidä mid’ ollou "spekul’antakši ", vain jo myttyöt hyö oldih spekul’antat – šuurešta hädäštä käveldih kylie myöt’ .
Rigeneh Jel’ah käveli endihizen ponmarin tytär Nina .Konža Stuanun kirikkö šalbuači voinua vaš , ponmari perehenke uidi Tverih .Tverissä eli i Nina .Nyt hiän vaihteli kuda -midä jallačista da vuatteista , i konža myöhäšty stancalla pojiezdah , nin Jel’ašša i magai .Niih kerdoih illalla Jel’ah keräyvyttih susiedat , keralla tuodih ken möykkyzen , ken juablokka piiruan , a ken i kappazen jauhuo Ninalla gostinčakši .A Nina šaneli kyläläzillä , midä oli Tverissä nemčoin aigah , mytyttä struastie , gor’ua da nälgiä rahvaš nägi .I nemčan jälgeh gor’ua fataičči – kartočkan harčuloilla et äijäldi lihauvu .Nina oli ruadi , što hänen kodi jäi čielo , a vähä go puuhis’t’a huonetta bombista palo .Naizet kuunneldih , ohkettih : "Oh , kačuo midä muailmalla on , vähä go gor’ua tämän voinan tuačči naroda nägöy .Konža jo i loppiečennou ?"– i pyyheldih kyynelie šilmistä .
Käveldih kylie myöt i ne , kumbazilla eulun midä vaihtua , kumbazilla kaiket elot mändih tuhoh , a rigeneh i kaikki omahizet oldih kavotetuot .Vilu talvi šinä vuodena oli , vägövinke pakkazinke .Kerran kuulou Mar’u , klokutetah oveh :
– Ken šielä rämiäniy ?Eu vet’ ovi lukuttu !
Pertih härmäššä tuli i šeizaudu rikkašopen luoh huonovane ukkone , šuorinnun vanhazeh osen’n’oih paltoh , piäššä saldackoi šuapka , kengiečen šargazih botih rezina pohjinke .Ukkone heitti šuapkan , hormiksi kyžy , ei go ole mytyttä ruaduo emännällä .Mar’u vaštah kyžy , midä hiän mahtau ruadua .Šano , što mahtau veiččilöidä hivuo , čuasuloida kohendua i toizie mužikan ruadoloida .Mar’u hänellä (kaikki pagina hormiksi mäni ):
– Riiččieče .Pidäis’ pila hivuo .
– Hyvä , – soglasieči ukkone , heitti pal’ton , riputti vuarnah .
Hiän oli šuoriečen šelgieh vanhazeh kos’t’umah , polvet staniloilla okuratno štoupaidu .Ukkone šai šugazen i zirkalolla ieššä silitäldi siivoin piän i teräväzen , tože siivoin , pardazen .
Mar’u toi pilan i podpilkan .Ukkone pani očkat , istuoči ikkunarandah i napri podpilkalla šorkaimah pila hambahie myöt’ šinne -tänne .Mar’u kaččou : ei šidä rua ukko .
– Šie et hyviin hivo – rikot pilan . Miun poiga hambahie hivo vain konža podpilka edeh päin mänöy , a šie ražuanit kuin popadiu .Ana tänne pila !– šiändy Mar’u .
Ukkone ando pilan , šeizaudu :
– Mytyš mie pilua hivoja , konža i pilua kiäššä ijän aloh en pidän .Linnašša šynnyin , linnašša eliin i vanhenin linnašša .Kaiken ijän , voit šanuo , ruavoin buhgalterina .Fateran bombittih , tyttären tappo , mie hänenke eliin , emändä kuoli vielä voinua vaš .Ka i jäin yksiin .Kontora , missä ruavoin , palo .Ka i läksin nälläštä , voit šanuo , pakkuomah kylie myöt’ .
– Oho gor’ahine , raukka , – Mar’u otti uhvatan , – istuo stolan tagah . Šöi ukko ei kiirähtiän .Mar’u iänettä istuoči ukon kohtah stolan tagah , aigah jygiešti hengähteli .Konža jo eulun midä šärbie , ukko rokan loppuzet kuado mal’l’ašta luzikkah i hlöbni jällyöt .Tahto noušša stolašta .Mar’u kiällä ožutti – issu , šai kiuguašta padazen rahkanke .Kyžy , šuaččou go ukko herua .Že vatkai piällä .Šöi annetuon rahkan , joi heran .Nouzi stolan tagada yhtälästä matkuttuan : spasibo , spasibo , spasibo , dai Bog tebe zdorovja .Šuorieči .Konža jo rubei uidimah , Mar’u čökkäi hänellä pal’ton kormanih kosinan leibiä , kakši muajuablokkua keitettyö i luukan .Že tuaš rubei lugomah tervehyttä da passibuo .
STUANOVOINE. 13. Liibulazet
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
–
–
–