Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Balakirev Nikolai. STUANOVOINE. 14. Jälgimäzeh matkah
Balakirev Nikolai
STUANOVOINE. 14. Jälgimäzeh matkah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Loppieči
enžimmäne jygie , vilu voina talvi .Lumi vielä pyzy mečissä i ložoloilla .Pellot liettih kirjavat .Mua piäzi lumiloista hil’l’akkazeh .Päivällä lumi šuli , a yöt vielä oldih vilut .Huomnekšilla missä jäi lunda , hangi keššätti – hot’ hebozella aja .Doroga vielä pyzy , i kolhoznikat aivokkazeh ajettih Duuniččah heiniä vaš , štobi kerritä kyläh kuni doroga on kylmän .Ajeldih jogo huomnešta i hebozilla i härgäzillä – kiirähettih vezi aijakši ruogua žiivatoilla varuštua .Lapšet vielä euldu laškiettu školašta kanikuloilla , i kuin ni pyrgi Vas’a vedämäh heiniä , muamo h – brigadira , – ei lašken .Duuniččah , kiäriečen tuluppah , ajeli Mar’u -buabo .Kladovoissa šellitettih jyvie siemenih varoin .Akat kezrättih langua nuorih varoin , šiidä punottih nuorua .Nuorua pidi äijä : i ohjakših , i rahiksih kežä längilöih , i regilöidä šiduos’s’a .F’odor Romanov , P’otr Pimenov , krivoi L’oša kokšutettih kirvehillä puunissa – kohennettih telegöidä , jogohine omalla brigadiralla varoin , P’otr Mihejev Nančonke Iivan -vellenke kohennettih sbruujie .Šeppä Vas’a -velli päivät tikutti pajašša – kohendi pluugie , aštovoida , muutti šinoida telegin kolessuloih .Fataičči ruaduo i dvorissa da kon’ušnoissa .Illoilla jogo talošša kuulu , stučitah kuvonda stuanut .Kuvottih koštuo , piiččuo , hurštie , käzipaikkua , skuaterie .Jo monilla ogordoissa hangella oldih levitetyöt kangahat vallatekši .Jo ravistih Saša -vellen koivuloissa gračat .Jo Iivan -vellen vetlašša pertizen luona svistaičči enžimmäne skvorča .Kažieči eu valdilmalla nimytyttä voinua .
A voina mäni i loppuo vielä ei nägyn .Nemčan istrebitel’at šibittih miän samal’otan .Samal’otta langei Steškovan pellolla , l’otčikat tappuačettih .Šuurembazet brihazet huomnekšella hangie myöt’ hypeldih šinne .Vas’ua kodilazet ei laškiettu : deskat’ , školah opozdaiččou , a San’a toi Steškovan pellošta palan al’uminevoida listua samal’otašta , kumbazešta luadi portsigaran .San’a jo kuri .Pravlenjan luona ečči čigarkan n’okkazie i kuri .Muamo h , Anni -čikko , enžistäh haukku San’ua , da bestolku , jo San’a mäni izännäkši .Keviäh päin i n’okkazet loppičettih .Ennen voinua tabakkua ei issutettu i nyt kurijoilla liettih jygiet aijat .
Predan Iivan -vellen poijista jo kolmaš kuu eulun ni kirjua , ni mityttä viestie .Kolme hänen poigua oli frontalla .Rahvahašša Iivan -velli ei ožuttan omua gor’ua , šiämellä pidi .Da i perehen dieloitta huolovušta predalla fataičči .Kerran hiän keräi pravlenčat .Pagina mäni keviän kylvennän näh .Vrodi jo kaikki oli paistu , preda nouzi stolan tagada :
– Nu , mängiä kellä kunne pidäy , a mie lähen kodih , mid’ ollou ryndähie ahistau , – kodvazen šeizo , pyzyön škuapašta sčotovodan bumuagoinke , šidä lizäi , – jäi päiviä kakši -kolme , i doroga rikkuočou .Kodvakši hebozet piäššäh ruadoloista .Kladovoissa on vähäne kagrua .Ottakkua kagrat brigadoih .Šyöttäkkiä hebozilla enne kylvyö .Voina , eu voina , a kylviä rubieu pidämäh , – eroi škuapašta i läksi oveh .
– Iivan -velli , aššu mie šuatan šiun kodih šua , – kočahti stuulalda Jel’a .
– Ei pie , doijin hil’l’akkazeh .
Preda tuli kodih .Riiččiečömättä istuoči karžin lauvalla , bökähti kiuguada vaš .Hänen emändä Oudi , kudo paraššopešša .Proidi vägi äijä aigua , Iivan -velli istu iänettä i Oudi kyžy :
– Midä et riiččieče ?Et go kunne lähe vielä ?
Iivan -velli vaštah nimidä ei šanon .Oudi hylgäi kuvonnan :
– Iivana !Et go jo humalašša ole ?
Iivan -velli ei lekahtan .Vašta šilloin Oudi kekši , što aziet ollah pahat .Luottuači mužikan luoh – Iivan -velli oli kuollun .
Šinä že ildana reunahizet akat peštih i šuoritettih pokonniekan .Pet’u -velli autto noštua Jumalkodan alla leviellä skammilla .Tois’piänä hiän F’odor Romanovanke luajittih grobun i pandih ristivellen uudeh i jälgimäzeh huoneheh .Illalla keräydy rahvašta täyži perti .Oudi kyynelilöistä ruškeinke šilminke istu tubaretkalla grobuo vaš .Tulluot , enämmiin naizet , issuttih skammiloilla iänettä , vain harvazeh kumbane olgah jygiezešti hengähtäy i šanou hil’l’akkazeh kun buitto iččenäh : "Min šomahune pokonniekka ", kodvazen jälgeh toine liziäy : "Šoma .I kuoli ristikanža kebiešti , ei muokan Oudie ".Šidä kolmaš : "Ka poijat ei i tietä , što tuatos’t’a jo i elošša eu ".
Oudi ušto kuulušti jälgimäzet šanat i hänen piä langei grobun rannalla .
Hiän ohkahti kaikešta šiämeštä i rubei itkömäh iänellä .
Oh passibo teilä miun armahat omazet , miun ihalazet varat susiedat , kun työ että jätetellä milma yksinäh miun šuurenke gor’anke , kun työ tulija šuattelomah miun varan vaibunnuzie vardalozie , miun ihalas’t’a izännästä .
O-o-oh , o-o-oh .
Oh šie kallis’ miun armahane šulahane ,
Šula šiämine tuattone miän omilla šelgie šilmäzillä poigazilla .
Ka jo i ei lie šiula pidämäh vuotella voina rannašta
Omie armahazie omahizie .
Jo hyö ei i kerritä miän ihalazet jiätettyzet
Šuattamah šilma , omua kulda kallis’t’a roditel’as’t’a
Jälgimäzeh itendä dorogazeh .
O-o-oh , o-o-oh .
Konža tuletta työ , šelgie šilmäzet miän ,
Omah armahazeh tuaton kodizeh täštä kauhiezešta voinašta ,
Jo ei lie kellä pagahutella teidä hyvällä šulahazella šanazella .
Abeudun , Oudi vielä viikon luvetteli Iivanan i omua eländiä , poijin ožua , kuni Ogru ei eistän händä grobun piäldä :
– Hylgiä !Ičettömäkši vet’ itet – himottau Iivanalla jällesti lähtie ?
Konža Oudi aleudu , i toizilla naizilla kuivettih kyynelet , Pet’ušiha Paro zavodi järiellä iänellä laulamah "So sv’atimi upokoi ...".Parolla ruvettih auttamah i toizet naizet .Šidä laulettih "Otče naš ...", "Bogorodica , deva raduis’a ...", "Veruju ...".
Tuli pogostalda vanhane pikkarane akkane – manaška mat’ Angelina .Mat’ Angelina šeizaudu obrazoin edeh , pani očkat i rubei lugomah "Saltarie ".Jo ynnäh yöllä rahvaš hil’l’akkazeh rubei uidimah kodiloilh .Oudih yökši jäi vain mat’ Angelina , kumbane vielä viikon tuohukšenke lugi kirikkö kniigoida .
Iivan -vellen kätkiendä päivä ugodieči pyhäpäiväh .Huomnekšešta šuattamah pokoinniekkua tuli , voit šanuo , kaikki kylä .Kaikin ei mahuttu pertih .Huonehih mändih vain naizet , mužikat , lapšet jiädih pihalla .Pihalla oli varuššettu skammi grobulla varoin .Skammin luona köbäi Pet’u -velli – šideli nuorua nosilkoih .Kodvan jälgeh ken ollou ravahti sinčošša : "Tulgua ottamah pokonniekkua ".Nellän keššä heitettih šuapkat i lähtei pertih .Väliän sinčon oviloista enžimmäne viidi Saša -velli grobun kriškanke .Hänen jälgeh pordahista šolahutettih grobun pokonniekanke i heitettih skammilla .Käzi puoliskoloista tuodih Oudi -čikon .Hiän yhtäläzeh šano : "Ka i kaikki ...", a kyynelet niin i piristih šilmistä .Mužikat nosilkoilla noššettih grobun olgupiälöillä i lähteih uuliččua myöt’ pogostalla päin , muuttuačien vuorokkeh nuorembazinke naizinke .Šuattajat pokonniekkua kopitettih grobulla jällesti i laulettih stiihuloida .Dorogua myöt’ virdai šelgiene ruuččane , reduo vielä eulun , kopittua oli hyvä – pyzy rouda .
Pogostalla grobun heitettih kodvazekši kirikön pordahilla , štobi pokonniekka prostiečiis’ omanke kirikönke .Kost’a -papin jälgeh oli mis’t’ ollou tullun vanhane siivoine pappine , vanhutta piä hänellä yhtälästä šärizi , i kaikin keškenäh kučuttih händä – Šäriskö pappine .Pappine ennen voinua kuoli , toista ei työnnetty i šiidä šua sluužibua kiriköššä eulun .Kalman luona otti šanan Anna Petrovna .Kaikkie hyviä oli šanottu Iivan -velleh näh , vielä šano , što zvonittih Tolmačušta raijonašta i raijispolkomašta , što heilä himotti tulla kätkömäh Iivan Aleksejevičua , da ei šua ruadoloista piäššä , što hyö tietäh i muissetah min verran hiän autto raijonalla , gosudarstvalla , armiilla i što , deskat’ , hyö yheššä Oudi -čikonke gor’uijah : midä Iivan -velli ennen aigua uidi tuoh ilmah .
Žen jälgeh ristikanžat ruvettih prostiečomah pokoiniekanke .Oudi vain otti kädeh obrazazen pokoiniekan ryndähildä , ei kerrin noštua ihon luoh , štobi mučkata obraza Marii -zastupnici , da viät hänen muanitettih i hiän unohtuoči : kuin ollou kyllin langei kaivetuolla kalmašta mualla , obrazane langei kiäštä .Ken ollou sirenin tuhjon tagana otti kobran jo šuurimazin männyttä lunda .Lumella hierottih Oudi -čikolla nävöt , očan .Avai šilmät .Kahen noššettih hänen lauččazella .Oudi ei itken , vain ohki .
Katettih Iivan -vellen ihon suavanalla , suavanan piällä pirahutettih peskus’t’a i Saša -velli šalbai grobun kriškalla .Konža ruvettih kolottimah grobuh nuagloida , Oudi tahto kočahtua , ravahti : "Laškekkua milma hänen luoh !", – da i langei tuaš lauččazella .
Grobun šolahutettih nuorilla kalmah .Kalman ummattih .Pet’u -velli zuastupan varrella liččai sviežoilla kalman mualla rissin .
Oudin noššettih käzi puoliskoloista .Hiän kumarduači rahvahalla : "Tulgua kaikin , ristikanžat murginalla , muisteletta miun Iivanua ".
Ei kiirähtiän , hil’l’akkazeh rahvaš läksi kalmiz’olda kyläh .Toizinke läksi i Vas’a .Šeizo lämmin keviän šiä .Čirotti päiväne .Taivahua myöt eissyttih harvazet valgiezet hatakkozet .Šillä puo jogie , pellon piällä , kumbane oli jo piäštyn lumešta , hienozeh kellozeh zvoni enžimmäne tänä keviänä kiurune , tullun vierahista rannoista , frontien läbi , kodih .Vas’a pietty , nošti piän , šilmillä ečči linnus’t’a taivahašša , da ei i löydän – häkytti veššelä čirone .Brihane ummisti šilmät , lämmin tuulut kučutti ihuo , i hiän rubei nagramah .
STUANOVOINE. 14. Jälgimäzeh matkah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–