Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Košetukšie lintujen muailmah
Uljana Tikkanen
Košetukšie lintujen muailmah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Viena-matat aina
tuuvvah mukavie vaštautumisie ta juttuja , kumpaset kaikista paremmin jiähäh muistoh .
Kešän alušša myö matkuštima Vienan Karjalan kylie myöten Vuokkiniemeštä šyntynyön Julija Filippovan kera , a myöhemmin vielä kerran kahen naisen kera , kumpasien ämmö oli šyntysin Ponkalahen kyläštä .Naiset tahottih matata omilla kotimailla , eččie tietuo omista šukulaisista .
Molommat matat mäntih hyvin ta oikein lämpimäššä ilmapiirissä .Oli mukava kaččuo , kuin šyvie tuntehie šynty naisien šiuluissa , kuin hyö käveltih ta šanottih :
– Kuin mukava on , jotta meijän ämmö käveli tiälä ta näki šamua , mitä myö niämmä nyt !
Ka nyt mie tahon muissella toisešta .Näijen matkojen aikana tapahtu mukavie vaštautumisie eri lintujen kera ta niistä nyt kerronki .
Kaunehen šuon valkiet isännät
Kun ajat Koštamukšešta Vuokki-niemeh , ni ennen kylyä viimesellä šuolla tien viereššä voit nähä kaunehen joučenparin , mi eläy šielä joka vuosi .
Šuolla on äijän mättähie ta varmašti niillä on mukava pešie .Tien laijalla kašvau penšahie , a tiellä on kuoppoja , šentäh monet autojen kulettajat ei ni huomata jouččenie , a ajetah ielläh .
Ka myö ajoma Julijan kera ta hiän šano , jotta pitäy šeisahtuo šuon viereššä ta kaččuo , onko jouččenie .Tien oikiella puolella oli kaunis joučenpari .Emäkkö istu pešällä poikasien hautomašša , a isäkkö uiskenteli viereššä niin kuin vahti .
Toisella puolella niise oli šuo ta šielä myö näkimä vain yhen jouččenen , ka še oli oikein šuuri .Toista joučenta emmä nähnyn ta ajattelima , jotta moušot še on isäkkö , a emäkön pešä on missänih peitošša tahi toisella šuolla , ka voit olla , jotta tämä joučen on emäkkö ta še vuottau isäkkyö .Voit olla , jotta še lintu jäi yksin ta nyt eläy omie šurusimpie vuosie .
Täštä emmä voinun šuaha tarkkoja tietoja ta meijän jäi vain smettie täštä , ottua jouččenista kaunehie valokuvie ta lähtie ielläh Vuokkiniemeh .
Venehjärven meččien uuši eläjä
Šattuu šemmosieki tapahukšie , konša ajaja huomuau enemmän mukavua , kuin matkuštajat , kumpaset matan aikana muatah , kačotah mitänih telefoniloista tahi paissah keškenäh .Šattuu , jotta konša minih lintu tahi elukka tulou tiellä , ni yksi ajaja šen huomuauki .
Myö ajoma Venehjärveštä Vuokkiniemeh šitä tunnettuo kaunista tietä myöten , mi kulkou čärkkyä pitin järvien ta mäntyjen välissä .Ta tien kierron takuata mie huomasin ylen šuuren linnun , mi aštu tietä myöten .Mie vain kerkisin karjuo :
– Julija , kačo !
Ka yheššä hetkeššä lintu ojenti omat šuuret šiivet ta lenti peittoh tieltä , mitein vain še mahtu puijen keškeh ta lenti pois niin ruttoh .
– A ken še oli ? kyšy Julija .
– Varmašti še oli haikara , vaštasin .
Ka myöhemmin rupesin epyälömäh , eläykö še šuvilintu meijän pohjoisšeuvuilla , ta kirjutin Venehjärven kylän isännällä Šanteri Lesosella :
"Voipiko nähä haikaran tiellä ?"
Šanteri vaštasi , jotta še oli vesihaikara ta jotta še eläy šuolla Venehjärven lähellä .Šitä lintuo šanotah vielä pohjoishaikarakši ta nähä šitä luonnošša on hyvä merkki .
Elämä jatkuu
Venehjärven kyläretken ainani oša on kalmismualla käynti .Kylän isäntä Šanteri Lesonen kertou , mimmoni rituali pitäy šuorittua , konša tulet kalmismualla ta konša lähet pois , mitein ihmisie hauvattih eri aikoina , mih ušottih .Šamoin Šanteri näytti karšikon ta kerto , mintäh pitäy šituo šiih tuulipaikkoja .
Retken aikana myö tulima vanhimpien hautojen luokši , kumpasien piällä on ašetettu kropniččoja .Myö šeisoma leveimmän kropničan viereššä ta Šanteri kerto :
– Täššä hauvašša on kakši henkie ta ei ammuin myö šaima tietyä , jotta šiinä on hauvattu tuatto ta poika .Hyö upottih järveššä ta heijät hauvattihki yheššä .
Heti šen jälkeh , kun hiän šano nämä šanat , kropničan alta pyrähti lentoh šuuri ta kaunis koškelo-lintu , še on šoršien lajie .Kyllä , še oiken pölätti meijät ta tuntu , jotta še on šielu , mi noušou tuonilmasih .
Šanteri heti ymmärti , mintäh še lintu oli tiälä .Hiän kaččo kropničan ikkunah ta šano :
– Šelvä as’s’a , kaččokkua iče !
Myö kurkistima ikunnah ta näkimä höyhenistä ahkerašti luajitun pešän ta šeiččemen kaunista helmenväristä munua .
– Še ei lennä pois loitoš ta konša myö mänemmä täštä , heti myöštyy , šano meijän opaš .
Näin šynty ajatukšie elämän jatušta .Ihmisen elämä loppuu ruttoh , šen šukuo jatetah lapšet .A mitein elämä rupieu jatkumah šen kaikenlaisissa muotoloissa – šen kohtalo iče piättäy .
Kuin ritualin pitämini autto jatkua elämyä mifologijan mukah pyhällä linnulla – še košetuš käy ilmi täššäki tapahukšešša .Kropničča tuli hyväkši šuojakši linnun pešällä .Mikänä rituali ei ole kekšitty šattumalta ta jokahisella varmašti on šyvempyä merkityštä .Nyt tämän linnun poikaset varmašti jo uiskellah Venehjärven vesillä .
Vienan mečät ta kylät avatah omie šaloja kaikilla , ken tulou näillä mailla avoimella šyväimellä .Šuoriuvu vain matkah ta tule käymäh Vienah !
Košetukšie lintujen muailmah
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
"
–
–