Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Raisa Remšujeva. Tämä viesti on jälkipolvilla. 5
Raisa Remšujeva
Tämä viesti on jälkipolvilla. 5
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Pakomatka Šuomeh
Jo kotvan aikua ei ollun rauhua , huavotettuja kuletettih ta oli kahakkoita .Šitä piisai pitälti , kuni šiitä alko viimeni : šen ieššä , konša Antikaini ajo šuomelaisie pois rajalta .Tuotih šana , jotta täššä tulou šota , piäškyä pakoh .Miän piti puata Šuomeh .
Meitä oli jo šeiččemen lašta , konša läksimä šillä pakoreissulla .Šielä myö kävelimä koko matkoveh .Täštä mänimä Venehjärveh .Venehjärveštä Lapukkah ta šiitä rajan yli .Enšin piäsimä Purakšeh .Purašvuara mi lienöy ollun , šiinä oli enšimmäini talo rajan tuolla puolen .
Miušta ainai , ni šilloin šielä rahvaš elettih ihan yhellä keinoin ta vielä pahemmin , mitä tiälä .Kun mänimä šiih šuomelaiseh taloh , šiinä oli hyvin šuuri pirtti , ni talon isäntä šano :
– Tuohan , Antti , heposeš pirttih kuivamah .
Tai talon heponi oli pirtissä .Tuatto niise toi heposeh šiih ovikorvah , šiinä ne oltih , kuni kuivettih .Miušta oli kumma , kun akka istu pankolla , tuošša niin kun čupun kohašša , poikki pirtistä kiukuan-alasista oli koholla hirši .Šillä hirrellä istu akka ta piippuo poltti .Meilä tiälä naiset ei poltettu tupakkie eikä viinua juotu , ni olihan še kumma , kun vanha akka istu ta piippuo veteli .
A muitein hyvin hyö meitä vaštah otettih .Muissan vielä , kun rukehisešta jauhošta puolan keralla huttuo keitettih ta meiläki šitä annettih , matkalaisilla .Ta maituo .
Šieltä mänimä ielläh .Ristijärvellä meilä oli etappi , missä javoteltih , ketä minneki työnnettih .Šiinä myö olima kotvan aikua , šen talven ihan kevätpuoleh šuaten , vain eiköhän liene jo kešä ollun .Šuurie perehie työnnettih Kyminlinnan keškityšleirih .Myö niise šinne joutuma , kun meitä oli šuuri joukko .Šielä myö olima šen kešän šykyšyh šuaten , kuni tuatto miät kävi .Hiän oli heposen keralla painoja kulettamašša .
Miešlahen pakolaiskoulušša
Šiitä tuatto peštautu rautatien töih .Kiuruvejellä , Iišalmen luona hiän ruato .Šiih šai meilä vatieran , šiämehlämpiejä mökki oli .Šiinä mökissä elimä kuin pitälti .Vanhin čikko jo Kyminlinnašša ollešša peštautu piijakši ta šielä še i oli .Kohta vanhin velli niise piäsi töih .
Jo enšimmäisenä šykyšynä milma vanhemmat Juakko , Našto ta Vassel’ei työnnettih Kainun Miešlahella karjalaiskouluh .Še oli pakolaisie vaššen .Toisekši talvekši milmaki työnnettih kouluh ta kevyäh šuaten mie kävin 0-luokkua .
Miešlahella Möttölän-nimiseššä kylän ošašša myö elimä .Mie muissan ketä šielä oli eläjyä .Joka päivä emäntä toimitti meitä talon tytön keralla liäväh pešeytymäh :
– Mänkyähän , tytöt , uimah !
Liävän puašša kävimä šen Katrin keralla pešeytymäššä .Miušta oli kumma , kun šiinä oli käsipumppu , millä pumpattih liäväh vettä .Meilä ei ollun šemmosie .
Muissan vielä , jotta šiinä vierellä oli kolme šamanikäistä lašta ta niijen kera aina olima yheššä .Konša milma kouluh alettih toimittua , torpan emäntä Reetta itki :
– No kun Santra nyt lähtöy , enämpi mie häntä en ikinäh niä .Tai kun nuo vuattietki on lykätty penkin alla , niin kun kuolien vuattiet , jotta nyt še mänöy kokonah .
Myötähäš kun heijän lapšien kera olin , ne vanhemmat oikein miušta tykättih .Niin šei kävi , šieltä myö jo kotih ni läksimä .Olihan šielä hyvyä rahvašta , mintähšei .
Šuomešša myö olima 1921–1922 vuosina .Kevätpuoleh amnistija tuli ta myö läksimä šieltä poikeš .Mih aikah lienöy Äijäpäivä ollun , kun juštih šiksi myö kotih tulima .
Rahvaš kotiuhuttih , ken missäi päin pavošša oli , ta alettih elyä elokšijah .Eryähillä kerkisi pellot männä uurokkoh .Meilä ukko ta ämmö kun koko aika oltih tiälä , ne hoijettih taluo .Oli karjua , kolmeko vain kakši lienöy lehmyä ollun , šiitä lampahie oli ta kaikkie .Niin hyvä oli elošta alottua , vaikka šielä niin pitälti olima .
Ruatamalla talo pisy
Miehillä pirtissäki oli työtä .Kun verkkuo oli ta nuottapuolisko .Yksie ryšie oli 60.Piti kesrätä ta niitä kutuo ta ruštata ympäri vuuvvet .Joka kalalla erimoisie luajittih , pienemmillä šakiempua , oli šäynyä - ta haukiryšät .Matti-ukko iče värttinällä kertai liinarihmoja .Luašta rippu värttinä .
Verkkoja kaikin šuatettih kutuo , poikapuolet enimmäkšeh .Vassel’ei oli jo pieneštä šuaten oikein poikkoi kutomah .Kaikilla pojilla oli kuvelmat .Erähäčči kuvotettih oikein šakeita pumpulirihmasie rintoja ta povija .
Naisilla oli villatöitä ta ompelukšie .Naiset kesrättih , kartattih ta tikutettih .Kankašpuut joka vuosi oli , šarankuvelmat .Kuvottih puolivillaistaki .Šuomešta tullešša tuotih hyvin äijä pumpulilointa , villasella kutiella kuvottih puolivillaista .Šiitä luajittih miehillä pušeruo , naisilla kaunista hamehta , juovikašta ta kaikemmoista .Miulaki oli takki puolivillasešta harmuašta luajittu , oikein hyvä , šiinä kävin kouluo koko ajan .Ihan pumpulistaki kuvottih , ta luajittih peretnikköjä ta hamehie tyttölöillä .Yksi mahotoin piti vuatetta šuurella joukolla , kaupoissa ei ollun , eikä rahua ollun , 1924 vuotena oli köyhyä aikua .
Šai šitä istuo piisireunašša illoilla tai huomenekšilla .Vanhin čikko Anni oli oikein muasteri tikutukših , kuvointoih ta ompelentoih .Pieneštä šuaten miunki piti olla karttuamašša .Sriäpintä oliki hyvin pieneštä šuaten , piti alkua auttua .Työtä piisai .Ämmö oli jo hyvin paha nävöštäki .
Šiulta še , tyttön , evähie ieštäš ei viijä !
14-vuotisena olin , kun miula oššettih heponi .Ta kerran mie olin ekšykšissä .Miteinkö ?Konša piettih muanjako , tietyšti , lähimmät muat ta kylvöpellot šiirryttih kolhosilla .A niillä , ket ei mänty kolhosih , annettih loittoset nurmet .
Myö ruatoma heinyä yli kymmenen kilometrin piäššä Piešunkissa , Miinalanjovella .Talvella miut toimitettih šinne heinyä käymäh .Puavila annettih toisekši , ka še juoniutu , jotta häntä kirotah , kun kouluh ei tullun , ta kyläššä mie jätin hänet reještä .
Ajoin , ajoin ta jouvuin ekšykših .Kuni kiertelin honkateitä ta piäsin Piešunkih – jo ilta oli käsissä .Piti jiähä yökši .Teppi Ol’eksein akka šielä yksinäh eli .Muut eläjät oli karkotettu , kun herrat tuumittih , jotta šinne muka käytih špijonit .
Jo huomenešhämäräššä läksin jälelläh .Enkö mitä mie ruohtin viivytellä , varasin , jotta koissa kirotah .
Koissa milma jo vuotettih ta alettih eččie .Tuattuo ei ollun koissa .Kun milma ei alkan näkyö , ni Simois-ukkuo pyritettih milma eččimäh .Vierellä še Simon Vassel’ei eli .Hiän jo tuli vaštah ta šei šanou miula :
– Šiulta še , tyttön , evähie ieštäš kenkänä ei vie !
Mie olin topakka .Mučči , miun heponi , oli kuulovaini .Talven ajelin šillä , halot tai muut kuormat vejin .Šuuri heponi oli tukkimečäššä miehien kera .
Äpärehenä piti jo ruohtie tai lähtie šemmoseh pitkäh matkah !
Tämä viesti on jälkipolvilla. 5
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–