Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Огнева Ольга. Oulankan volostin kylät. 1
Огнева Ольга
Oulankan volostin kylät. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tällä
kertua pakajamma entisen Oulankan volostin eryähien kylien nimilöistä .Oulanka oli Vienan Karjalan pohjosimpie volostija .Nyt šen muat kuulutah Louhen piirih .
Šata vuotta takaperin , 1920-vuosina , Oulankan volostih kuulu 19 kylyä .Ne kaikki oltih raja-alovehella , kunne piäšy oli rajotettu .Näistä vanhoista entisistä kylistä nyt elävyä on vain kakši – Niska Karjalan tašavallan Louhen piirissä ta Kananaini , nykyjäh še on Koutajärvenpiä Murmannin alovehen Kannanlahen piirissä .
Kaikki muut kylät tyhjettih viime vuosišuan puolivälissä .Eryähih jo ei lašettu elämäh šovan jälkeh , toiset jiätih vejen alla , konša rakennettih Kuman vesivoimala .
Ne hävinnyöt kylät eletäh entisien eläjien , vahnemman polven rahvahan muissošša .Olemma pakauttan heitä kolme vuotta takaperin .Nyt eryähät meijän pakinakaveriloista jo on šiirrytty tuonilmasih ta šitä kallehemmat ollah heijän pakinat .
Oulankan ainut elošša olija kylä Karjalašša
– Šyntyn ta kašvan olen , ta nuorušaika on männyn Niska-kyläššä .Še on Piäjärven rannalla , oikein mukava kylä , hyvällä paikalla , kerto meilä Sohjanankošen eläjä Zinaida Ust’ugova .
Vuotena 1984 Zinaidan pereh muutti Nisašta Sohjanankošella , kun lapšilla piti käyvä kouluh , a Nisašša oli vain nellä luokkua .
Niska on ainut entisen Oulankan volostin elävä kylä Karjalan puolella .Rahvaš eletäh šielä nytki , vain kyläh on oikein vaikie piäššä , kun muantie on aika pahakuntoni , a järvie myöten matatešša pitäy olla hyvä veneh .Nisan kylä on vanha .Tiijetäh , jotta Piäjärven rannoilla 1700-luvulla oli toistakymmentä kylyä .
– 1600–1700-luvulla Niska , Ruva , Tumčča , Kankahaini ta muita Vienan Karjalan kylie tiijettih saamelaisašutukšina , kertou paikannimissön tutkija , filologisien tietojen kandidatti , Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkija Jekaterina Zaharova .
Vuotena 1829 Jaakko Fellmanin tietojen mukah Nisašša oli kuuši taluo .Vuotena 1905 niitä oli 18, a 1930 vuotena – 30.Šuuren Isänmuallisen šovan aikana Nisašša oli neuvoštopartisanien piätukikohta .Kylä palo šykyšyllä 1941, šamoin kuin Kuntijärvi ta Miikkulanlahti .Šovan jälkeh Niska rakennettih uuvveštah , šielä toimi kolhosi .
– Kolhosissa piettih oikein äijä hevoista , kun kaikki piti heposilla ruatua . Tätä šiivattua oli äijä .Oikein äijä lehmieki kolhosissa oli , šekä piettih kalua .Koko ajan lehmie oli , viimesie vuosie , äijäkö še , šeiččemen prikatie oli šielä heilä kolhosissa .A kalat šieltä tänne tuotih Sohjanankošella .Tiälä oli kalapunkti .Oikein äijä oli kalua , kun 1961 vuotena tämä oli jo miljonikolhosi .Mie kolhosissa kakši vuotta ruavoin .Šielä oli kyllä oikein jykie työ , muisteli Zinaida Ust’ugova .
Kun Kumanjovella rakennettih vesivoimala , ni Piäjärven vesi noššettih yhekšällä metrillä ta järveštä tuli Kuman vesivoimalan tekojärvi .Monet rantakylät ošittain jiätih vejen alla .Nisašša uuvvet talot noššettih ylemmäkši rantua ta näin Niska šynty uuvveštah kolmanteh kertah .1970-luvun puolivälissä kyläššä oli yli 60 taluo .
Raisa Kundozerova Sohjanankošen kyläštä muistelou niitä aikoja :
– Niska oli šuuri , kun šilloin ne talot laitettih .Oulankašta šilloin šiirrettih , šiitä oli äijä .I koštovuaralaiset , i kaikilla oli omat kavut .Oulankalaiset yhellä pihalla pantih , i pantih Lesnaja-katu , a šiitä kaikki oulankalaiset šanottih : "Mintäh myö olemma Lesnaja-kavulla , kun myö olemma oulankalaisie ?"Koštovuaran eläjät elettih Zel’onaja-kavulla , a Oulankašta tulluot šanottih omua katuo Olangskaja-kavukši .Oli äijä rahvašta .Lapšie vejettih Kiestinkin kouluh kolmella hyväkulkusella autolla .
Näin Niska kašvo , kun šinne tuli elämäh rahvašta Piäjärven rantakylistä , mit jiätih vejen alla .Raisa Kundozerova opaštu koulušša , konša heijän pereh muutti Oulankašta Niskah .
– Kun ruvettih vettä noštamah , šiitä ihmiset Oulankašta 1962 vuotena šiirrettih jo Niskah . Nisašša jo oli talot laitettu valmehekši meilä .A miät šiirrettih , myö viimeset läksimä 1963 vuotena .Miän pereh , Isakovit , šiirryttih Niskah .Pappa oli puoluvehen jäšen , i kunne toimitettih , šinne läksimäki , a opaštuma šiitä Kiestinkissä .Enšimmäisen luokan mie opaššuin Oulankašša , vot , šielä elimä , a šiitä kun pappa šiirrettih Koštovuarah lespromhosin muasteriksi , ni Kiestinkih šiitä heposilla vietih , kešällä laivalla , šiitä opaštuma , kertou Raisa .
Mintäh Niska on Niska ?
– Meilä kuni ei vettä noššettu , oli koški šielä . A šiitä vesi nousi ta Niska-kyläššä oikein hyvät paikat mäntih vejen alla , muisteli Zinaida Ust’ugova .
Še koški oli kahen kilometrin pituhini Piäkoški .Tietomiehien šanojen mukah košen mukah kyläki šai nimeh .
– Vielä yksi kylän nimi , kumpasešša on karjalaini muantiijollini termi , on Niska . Niska-šana tarkottau piän takaošua , ka muantiijošša vartalon ošien nimitykšie rikeneh käytetäh metaforisešti .Ta niska muantiijollisena terminä tarkottau košen alkuo , tahi joven lähtyö järveštä .Niska-kylä šijoutuu Piäjärven rannalla , lähellä šitä paikkua , missä Kuntijoki lähtöy järveštä .Juuri tiälä Kuntijovella aikanah oli šuuri koški .Niska-kylä šijoutuu Kuntijoven košen alušša .Ta šiitä še nimi johtuu .Kylän venäläiseššä Zašejek-nimeššä on pohjoisvenäläini murrehšana , kumpani tarkottau muun muašša vesissön ošua joven lähtiellä , šelittäy paikannimissön tutkija Jekaterina Zaharova .
Kuukasjärvi on Karjalašša ta Šuomešša
Nisašta loittuompana koilliseh päin ennein oli vielä yksi karjalaini kylä , kumpani nyt on tyhjä .Šen nimi on Kuukasjärvi .
– Miun muamo on venäläini , Vologdašta . A ämmö še oli karjalaini , tuatto oli karjalaini .Tuaton juuret ollah šieltä Kuukasjärveštä , še on vielä šielä etempänä Niska-kyläštä .Še on Kuntikylä , šiitä Kuukasjärvi , miun tuatto on šielä šyntyn .Kuukasjärveššä oli kolme taluo .Šielä miun tuaton omat oltih , ne Kannojevit .A šiitä ielläh järvie myöten oli Hirvienniemi .Šiitä oli Jakovlevin , a šiitä heistä vot Kuukasjärvi ta Hirvienniemi , vielä Iivananniemi .Še ämmö miun šieltä , Iivananniemeštä .Šielä oli juuri kakši taluo , kerto Zinaida Ust’ugova ta jatko :
–Kun myö šiitä kävimä Šuomeh , šemmoni oli Kuukasjärvi .Ni kyšyn : "Ettäkö työ ole Karjalašta ?Mintäh še teilä tiälä Šuomešša on Kuukasjärvi ?"Još meilä Karjalašša oli Kuukasjärvi , ni oltihko hyö šieltä šinne mänty ?Jotta hyöki šielä pantu niitä .Heilä kun oli šamannäköset talot , šamannäköšet veräjät , näin pantu .Niin kuin oltais Karjalašta tultu .
Kenen antama tämä nimi on ?Vaštuau paikannimissön tutkija Jekaterina Zaharova :
– Kuukasjärven kylä oli šamannimisen järven rannalla .Pitäis šanuo , jotta Kuk -, Kukas -nimijä on muuvvallaki Karjalašša ta Šuomešša .Esimerkiksi , Kukjärvi , Kukasjärvi , Kukozero , Kukomozero ta niin pois päin .Ta niillä kaikilla on šama muoto .Ne ollah pität ta kaijat järvet .On mainittava , jotta , esimerkiksi , lyydiläis-Karjalašta Kuujärv-nimie vaštuau venäjänkielini Dolgoje-variantti ta kaikissa šemmosissa Kuuk-nimissä on saamelaini šana merkitykšeltäh pitkä .Toisin sanoin Kuukasjärvi on pitkä järvi ta še on tovellaki näin .
– Eipä i mitä ole , šinne šovan jälkeh jo ei tuotu ihmisie , šanottih , jotta še on loittona , ta yhteh paikkah šiitä ruvettih laittamah omie taloja . Šieltä kun tuatto tuli vellen kera , ni Nisašša ruvettih jo .Šieltä Murmannin puolelta Zarečenskoih on tie šinne , a tiältä piti kakši vain kolme kilometrie taivalta , šitä venehtä vetimä järveštä järveh .Oikein še oli mukavalla paikalla .Nyt šielä käy turistija .Oikein äijä niise on koškija šielä , oikein vejettih mertua , ni šemmoni kala niin kuin šiika , šielä on niärehet oikein pikkaraiset , šemmoset .A šielä še on šitä ruškieta kalua , šielä niise košešša , šaneli Zinaida Ust’ugova .
Ruvan kylä oli kolmešša kohašša
Ruvankylä oli aivan Oulankan volostin pohjošešša .1930-luvulla Ruvašša oli kyläneuvošto , kumpaseh kuulu šeiččemen kylyä : Niemi , Ruvanniska , Šuari , Čokka , Tumčča , Ukonniemi ta Šoukelo .Šilloin Ruvankyläššä oli 43 taluo .Kotikyläštäh Ruvašta meilä kerto kolme vuotta takaperin kiestinkiläini Alina Romanovna Tarasova :
– Mie olen Ruvan kyläštä .Šielä on yheštä puolešta tämä Šoukelonjärvi , šielä on muamon kotipaikka , Kankahissa , a tuatto oli Ruvašta .Šiitä myö olemma ollun , Murmannin puoleh on ollun tämä Tumčča , Tumčašša niise olemma vähäsen elän , šentäh konša tulima tiältä Kiestinkistä , miän talo jo oli otettu toiseh puoleh , jo pošti ruato šielä talošša , i kyläneuvošto oli , i šiitä vielä tarha .Šemmoni oli šuuri talo meilä Ruvašša , i šiih on miun lapšen muisti jiänyn , jotta mie olen šiinä rotiutun .I enämpyä mie en ole šinne Ruvah nikonša käynyn .Vuotena 1941 jo olemma Ruvašta lähten , kevätkuušša myö tulima šiih Ruvah , a Ruvašta jo piti männä tänne Tumččah .A Tumčašša myö šiitä elimä šovan alkuh kešäkuušša .Šen verran , šielä oli rajavartijo , rajavartijon taloissa .Järven rannašša elät , joka paikašša järvi ta missä lampih .Talot oltih , ei nikonša ollun lukkuja , nimissä talošša ei ollun , kun läksi ihmini pirtistä , ei ollun niketä , pani tämän lapien , lapiella ovet umpeh i mäntih , ei niken tullun šiitä .
– Nyt Ruvašša nimitä ei ole . Šielä on kaikki vejen alla .Kaikki , nimitä ei ole .Čokka kun käyväh , Čokalla vielä voit olla , še vielä näkyy , a Alanko on kaikki veješšä , Niemi niise , kun šielä oli vielä Čerkko ta kaikki .Kolmešša kohašša šemmoni , oli Čokka , kuin äpräš šielä .Šielä oli kuuši taluo , šillä Čokalla .Šiitä oli kun tämä Akanjoki , šiitä oli Alanko , no šielä oli tämä maitola , karjapiha oli , šiitä koulu , šiitä oli taloja , i šiitä oli Niemi .Niemellä niise joki oli välissä .Kolmešša kohašša oli Ruva , Ruvan kylä .Kuin Ruva , niin i Ruvanjärvi .Šiitä Ruvanjärvie ajat , mänet šiitä šinne Tumčan puoleh , šiitä niise oli niitä kaikkie , niise järvet .
Mi on Ruvan nimen takuana ?
Ruvankylän nimen šelitykšen šaima paikanimissön tutkijalta Jekaterina Zaharovalta .Hiän kerto :
– Ruvankylä oli Ruvanjärven lounaisrannalla , ta šen kylän ta järven venäjänkielini nimi oli Rugozero .Ta tämä šeikka antau luvan huaveilla , jotta konša lienöy ennein järven karjalaisena nimenä oli Rukajärvi .Ta Ruva-muoto on tämän Rugozeron , Rukajärven heikkoašteini muoto .Ta mistä lienöy šyyštä šitä ruvettih käyttämäh .Ruka-nimijä on muuvvallaki Šuomešša ta Karjalašša .Rukajärvi , Rukavuara .Nimissä on karjalankielini ta eri šuomen murtehista tunnettu ruka-šana – kuiva kuušen pihka .Nämä paikannimet voitais vihjata aloveheh , missä kašvo hyvä havumeččä .Šuomelaiset tutkijat šelitetäh ruka-šanan esiintymistä paikannimissöššä niin , jotta rukua on käytetty muun muašša harjoja valmistuas’s’a ta puuašteijen tiivistämiseššä .Toini versijo yhistäy Ruvankylän nimen rova-šanah , kumpasen merkityš on šuomen kieleššä meččäharju tahi mäki , harvameččäni , rikeneh kivikköylänkö , vuara tahi kankašmua , ta niise vanha paloaloveh .Tämä on vanha saamen kielen laina šuomen kieleššä .
Koštovuara oli kaunis kylä Piäjärven perällä Viime vuosišuan alušša Oulankan volostih kuulu 19 pienempyä ta šuurempua kylyä .Rahvaš elettih šuuren Piäjärven ta pienempien järvien rannoilla .Kalaššeltih , mečäššettih , kašvatettih vil’l’ua , piettih karjua ta poroja .
Jo 1600–1700-luvulla tiälä , Vienan Karjalan luotehperukan meččien kešeššä elettih karjalaiset .Läššä kaikki tämän perukan karjalaiset kylät hävittih viime vuosišuan puolivälissä : yhet poltettih šovan aikana , toisih ei lašettu elämäh šovan jälkeh , kun ne oltih loittona šuuremmista keškukšista ta rajan lähellä .Eryähät jiätih vejen alla , konša rakennettih Kuman vesivoimala ta noššettih vettä Piäjärveššä .Nyt entisistä kylistä on jiäty vain kaunehet muissot ta paikat , missä tuškin löyvät , ta löytänetkö talojen jälkijä .
Kun kaččonemma vanhua karttua , ni Nisan vaštapiätä , Piäjärven luotehisella rannalla löyvämmä Koštovuaran , entisen karjalaisen kylän .Koštovuara ei männyn vejen alla kokonah , vain taloja šielä ei ole eikä jokahini piäše nyt kylän paikalla .Koštovuara on Sohjanankošen eläjän Raisa Kundozerovan kotikylä .Ta hiän hyvin muistau , mimmoni še oli :
– Mie olen šyntyn Koštovuarašša .Še on Piäjärven perällä .Šielä šynnyin 1949 vuotena .Šielä oli meilä 28 taluo .Šiitä oli karjapiha , lehmie piettih , heposie , muata muokattih , peltoja , niitettih heinyä .Joka talošša oli lehmä .Kalua pyyvvettih , oikein kaunis paikka oli .Ruuvvikkoranta oli šuuri .Šielä oikiella i vašemmalla puolella ruuvvikko kašvo , a kešellä oli niin kun tie , missä še ei kašvan , missä venehillä šouvettih .Rannoilla šiitä tämä ruuvvikko , keltaset kukat i vot ne kakkaraiset .Oikein kaunis oli , vettä ottima hettieštä , kävimä vuarah šinne .A talot miän oltih vuaralla .Alankolla oli vain ämmön talo , mi mäni vejen alla , i tämä kalavarašto .Vot , kalua pyyvvettih .A Koštovuarašša ei ni yksi talo männyn jotta šovašša .Kaikki talot šeisottih , mitä oli taluo , kaikki šeisottih paikalla .Šiitä vot Kankahista , konša šota loppu , ihmiset tuotih šieltä taloja .Vot šeisottih , a meijän talo niin kuin šeiso , niin i šeiso .Vot konša riičittih 1984 vuotena , vot šiih šuate šeiso , kaikki oli hyvin .Riičittih kalamiehet , vietih Akonlahteh , no šinne otettih , jotta kämpiksi , iče poltettih .
Koštovuaran kylä ei ollun kovuan vanha .Še peruššettih 1800-luvulla .Vuotena 1897 pietyn Venäjän enšimmäisen yleisen väjenlašennan tietojen mukah Koštovuarašša oli kolme taluo , kolme perehtä – Isakovit , Arhipovit ta Kannojevit , ta 24 eläjyä .Kylä on merkitty kuin "viselok Koštovarka ", mi vihjuau šiih , jotta Koštovuarah tultih elämäh rahvaš šuuremmašta vanhemmašta kyläštä .Ta lähimmäini šuuri kylä oli Oulankan kirikönkylä .Enšimmäisenä Koštovuarah tuli elämäh juuri Isakovien šuku .
– Kuin šaneltih , vot Mikko-tiätä šano , jotta ili hyö oltih enšimmäiset eläjät , vot heijän tuatto , Aleksei Mihejevič , oliko hyö enšimmäiset , šentäh kun hyö ollah niin kuin viselki , a šyntyn ollah Koštovuarašša . Mistä heitä työnnettih šinne , en tiijä , kertou Raisa Kundozerova .
Raisan täti , runonlaulaja Muarie Isakova kerto täštä kanšanrunouven tutkijalla Niina Lavosella näin :
– Oi , miun deduška ta vielä kakši tiätyä tuli .Hyö Oulankašša rešittih i Vartiolammissa rešittih : Koštovuarašša on hyvä elyä .Potomu što guba on , šemmoni lakši , missä kalua hyvin šuatih i viereššä šuvirinne , missä peltuo voit laittua .Kolme tiätyä tuli Oulankašta i vielä yksi Vartiolammista tuli i ruvettih elämäh .
Pakinua Oulankan volostin entisistä karjalaisista kylistä jatamma šeuruavalla kertua .Yheššä muistelemma kylie , kumpasissa jo vuosikymmenie ei lehmät ammu eikä kiukuat lämpie .Niistä on jiäty vain kuvat , kartat ta kaunehet muissot .
Oulankan volostin kylät. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
–
–
–
–
–
–