Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Voinan čilmuloi syväimes
Alina Gapejeva
Voinan čilmuloi syväimes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Pienen
Liizan lapsusaigu on mennyh bombien viheldyksen ual .Hirviet voinuvuvvet kaikekse ijäkse ollah jiädy 89-vuodizen nuožarveläzen Jelizaveta Afanasjevna Zaitsevan mustoh .
Jelizaveta Afanasjevna kazvoi omien pienembien Polina da Nel’a - sizärienke .Pereh eli Voulogdan alovehen Nižn’aja Vodlitsa -kyläs .Konzu vuottamattah oli alganuh voinu , hänen tuattah da kylän toizii mužikkoi kerras otettih frontale .Muamo jäi kyläh kolmen tyttärenke .Kohtal , kudai oli kymmenen kilometrin piäs kyläspäi , oldih suuret bojut suomelazien voiskienke .Sie oli Šuštan (vepsäläine kylä , ven’akse – Ošta ) puolistusliinii .Bojut lähettih kyläle , kus eli jo vaiku akkoi lapsienke da vahnoi ristikanzoi .Terväh kyläči ruvettih "vönymäh " Ruskien Armien saldoin kolonnat .Hyö myöstyttih , ei kestetty vihaniekan hyökkävysty .Vojennoit viettih kyläläzii turvallizeh kohtah mašinoil , sih kohtah , kylässäh , kudaman nimie Jelizaveta ei pannuh mustoh lapsennu olles , oli 30 kilometrii .
– Hyvin mustan evakon . Muamoni yhtes minun sizärienke istutettih yhteh mašinah , minuu – toizeh .Pöllästynnyh minä itkin täytty vägie .Eräs saldattu kaiken matkan oppi rauhoittua minuu , mustelou Jelizaveta Afanasjevna .
Gospitalih leibykannikkoh
Toizeh kyläh tulduu pagolazet sijoituttih paikallizien eläjien taloloih .Terväh Liizan pienin sizär kuoli , muamo lähti ruadoh gospitalih .Lapset harvah nähtih omua muamua da ylen äijäl igävöittih händy .Toiči Liiza da Polina käzikkäi juostih muamalluo lazarettah .Se oli vahnan školan talois .
Sie kai kluassupertih oldih tävvet ruanittuloi saldattoi .
– Muamal pidi ičeväil kandua kuolluzii saldattoi – nuorien sanituaroin keskes häi oli rohkiembi da vägevembi . A myö sil aigua bokaspäi vai kaččelimmo .Net saldatat , kudamat oldih toibumas , mielihyväl paistih meijänke da annettih kuda-midä syödäviä nälgähizile lapsile .Gospitalispäi astuimmo kodih päi leibykannikot da zuaharipalazet käzis – net tuomazet avvutettih meidy piästä hengih , sanelou Jelizaveta Afanasjevna .
Vihaniekat puaksuh bombitettih kyliä .Bombitettih gospitaliigi .Pienet tytöt peityttih ammundas kois syöndystolan ual , hyö viettih stolan klejonkua lattiessah – muga rouno ku oldih turvalližuos .Sit kyläs pereh eli voinan loppussah .Šuštan lähäl meigäläzet azetettih suomelazet voiskat .Frontan liinii sie oli vuodessah 1944.Ylen äijy meijän saldattua kuadui sil čupul , äijy kadoi tiedämättömih .Šuštan puolistus kesti 900 päiviä da yödy .
Kodvan vuotettavu päivy
Väzynnyöt rahvas ylen äijäl vuotettih Voitonpäiviä .
– Vuvvennu 1944 tuatto oli ei loitton meispäi . Häi oli Petroskoidu välläle piästämäs .Kaiken voinan häi sluuži tankistannu , jatkau sanella Jelizaveta Afanasjevna .
I vot , tämä päivy tuli !Oligo rahvahal iluo !Kaikin itkiettih , nagrettih , tansittih da pajatettih .
– Meijän Voulogdan mua oli kuulužu soittajil . Läs joga pihalpäi kuului soiton čomua muuzikkua .Mustan , muamo suvaičči pajattua .Voitonpäivänny häi oli pajanannuh enämbän toizii naizii častuškua da sai lahjakse ruskien kouftan , jatkau naine .
Terväh pereh tuli järilleh omah kodih Nižn’aja Vodlitsa -kyläh .Elos voinan jälles yksikai oli jygei .Muamo ruadoi sanituarannu Priäžän bol’ničas , tuatto oli šouferinnu , ga yksikai nälläs elettih .
Viesti surmah nähte perindökse
Pienes Liizas rodih čoma da eloksensuvaiččii Jelizaveta-neidine .Häi piäzi opastumah Sordavalan muatalovuon opistoh .Sen loppiettuu häi ijän kaiken ruadoi Jessoilan sovhozas .Jelizaveta meni miehele hyväle Aleksandr-brihale , kudai oli Huabusellälpäi .Molodoit elettih Nuožarves , heile rodivui Tatjana-tytär .Kodvan aigua yhtes molodoloinke eli anoppi .Hänen nuorusvuvvet da ozan rikoi voinu .Häi kui muutgi naizet , kaimai oman ukon frontale .Jo talvikuus 1942 häi sai viestin ukon surmah nähte , jäi leskekse 30-vuodizennu .Muatušku puaksuh saneli nuorele Liizale , kui häi kolmen päivän aloh itki oman ukon lähtendiä…Muatušku yksinäh elätti viizi lastu (kaksi niilöis kuoli ), tuataspäi perindökse oli jiännyh vaiku suruviesti .
Elos jatkuu
Jelizaveta Afanasjevna jo ammui pani muah oman ukon da muatuškan .Nygöi häi eläy yksinäh .Hänellyö puaksuh kävyy Tatjana-tytär da tyttöbunukan lapsekas pereh .Pruavobunukkoi häi ylen äijäl suvaiččou da äbäzöiččöy .
Polina-sizär eläy Karhumäin piiris , sizärekset puaksuh paistah telefonas .Vuozien mendyy hyö tuldih käymäh omale Voulogdan muale .Hyö rounoku kiännyttih mennyöh aigah , sinne , kus elettih nällän da varavon vallas , sinne , kus elettih vahnembat .
Jelizaveta Zaitsevan pereharhiivas ollah ruokos omahizien vahnat fotokartočkat da kellastunnuh suruviesti , kudamal on jo pahoi nägyjy kirjutes : "…bil ubit v boju , zaščiščaja Sotsialističeskuju Rodinu… ".Rapakko bumuagulehtine nygöi on perehen mustoezineh , mennyön aijan čilmu .
Voinan čilmuloi syväimes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский