Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Mironova Jekaterina . Anatolii Petuhovan prozan noidasine vägi
Mironova Jekaterina
Anatolii Petuhovan prozan noidasine vägi
вепсский
Младописьменный вепсский
2. kül’mkud
ezmäižele professionaližele vepsläižele kirjutajale Anatolii Petuhovale täudnuiži 90 vot .
Anatolii Petuhovan sädairad om kinktas sidotud vepsän rahvahan elo-ozanke , sen fol’kloran jäl’gendusenke .Hän oli kaks’keline ristit , sikš miše hänen kazvatajad-ki oliba vepsläižed i kanzas pagižiba ičeze kelel .Kacmata sihe , hän enamba kirjuti venän kelel , sikš ku hän kirjutaškanzi aigemba , mi oli udessündutadud vepsän kirjutuzkel’ .No kaikense , konz nece anitaki tegihe , hän kirjuti erasid starinoid vepsän-ki kelel .
Kirjutajan kodima om Šimjärv’ , mitte om Vologdan agjas .Hänen tat , manradnikoiden da mecnikoiden jäl’genikoiden poig , oli 1930-vozil Šimjärves üksjaine , kenel oli korged pedagogine openduz .Mam mugažo radoi školas .Heiden pertiš oli sur’ kirjišt .Anatolii openzihe lugemaha aigoiš , völ edel školad , i lugi lujas äjan .Völ laps’aigal Anatolii navedi pagišta rauhiden ristituidenke : hän pidätaden hengitust kundli heiden starinoid mechižiden , vedehižiden da erazvuiččiden veroiden polhe .
Äi starinoid londusen hengiš da endevanhoid vepsläižid sarnoid starinoiči Anatolijale baboi , tatan mam , Maria Asonova .Hän ei mahtand pagišta venäks , no el’genzi necidä kel’t .Baboin sarnad da starinad peitoližiš londusen olijoiš , kudambad eläba ümbri meiš , tartuiba prihaižen mel’he .
Anatolii Petuhov johtuti : "Baboin starinoiš nägumatomad henged oliba oiktad da hüväsüdäimeližed ristituhu , živataha da londusehe näht .Minä lujas aigoiš el’genzin , miše eskai azjata katkaitud barb voib käregoitta "mecižandad ", i se ustavzoitab vai nakažib mest puhu tehtud kibus : rozgičeb mododme vical , paneb hagon jaugoiden alle vai pästab pakuižen kuzimurahaižen niškan taga ".
Konz vodel 1949 Anatolii lopi seičeme klassad , händast ottihe ekzamenoita Vitegran pedagogižehe radmahttehnikumha .Koume polenke vot hän openzihe sigä .Opendusen aigan hän kirjuti äi runoid , ladi kirjutada prozadki .Nelländel kursal Anatolijad sirttihe Belozersk-lidnaha , kus opendusespäi joudajal aigal hän radoi "Belozerskan kolhozan radnik " -lehteses , painoi siš ičeze runoid da runosarnoid .Vodel 1953 hän lopi Belozerskan radmahttehnikuman da Leningradan Korktan partijan školan žurnalistikan erišton .Anatolii radoi lehtmehen erazvuiččiš lehtesiš Čerepovec-lidnas , Omskan da Vologdan agjoiš .Vodelpäi 1965 hän eli Vologdas .
Anatolii Petuhovan sanutesid da očerkoid paindihe mugoižiš kulehtesiš , kut "Uz’ mir ", "Moskv ", "Pohjoine ", "Külän norišt ", "Smen ".Avtoran päkirjutesed , starinad da sanutesed oma tutabad äjile lugijoile .Ned oma "Hol’ L’ubimovkas ", "Suzemjan ristitud ", "Anda käpš , kondi sebranik ", "Sit’ – sarnaline jogi " i toižed .Starinad oma vepsläižiden elos , vepsläižiš küliš , taigamecan pohjoižlonduses .Niiš letas tärktoid moraližid da ekologižid problemoid .
Vodel 1990 Anatolii Petuhovad valitihe RSFSR :an rahvahan deputataks , i hän radoi Ülembaižes nevondištos igähižiden vähäluguižiden rahvahiden kehitoitusen komissijas .
Anatolii Petuhov tegi äjan , miše kaita vepsän kel’t da kul’turad .Kirjutai ühtni "Vepsän kelen vajehnikan " (1972) tegemižehe – hän oli sen toi - mitajan .Mugažo hän oli ühten vepsän kelen kirjamišton tegijoišpäi da ühtni ezmäižiden vepsän kelen openduzkirjoiden vaumičendaha .
Anatolii Petuhovad nimitadas ezmäižeks professionaližeks vepsläižeks kirjutajaks ."Vepsläižiden elo-oza om minun kibu , – sanui Anatolii Petuhov . – Laps’aigaspäi meid opetihe pagižemha vepsän kelel , tedmaha veroid , primetoid . Nece tundištoituz vepsän rahvahan kul’turanke , elo kožmuses londusenke , miččen keskes mäni minun laps’aig , – kaik nece painasti minuhu muga , miše , hot’ kus minä olnuižin , en voind kuvitelda ičein elod kodiröunata ."
Meiden kirjištos mö tegem ozutelusid , miččed om omištadud Anatolii Petuhovale .Šoutjärven vepsläižes etnografižes muzejas mugažo tehtas sädaiehtoid Anatolii Petuhovan muštoks .Hüvänsüdäimeližed ristitud da čomad johtutesed lugetud kirjoiš tegeba nenid vastusid völ lämembikš .Om mel’he , miše Anatolii Petuhovan kirjoid lugeba lapsed .Mindai kut kirjišton radnikad ihastoitab se , kut süväšti lugijad el’gendaba literaturižid hengid , holduba heiš .
Anatolii Petuhovan starinoiš , kut elos-ki , kaikid jügedamb elote om kaikid oiktemb .Hänen kirjoiden henged gerojad tegeba hüvid azjoid , i neciš om heiden noidasine vägi .A Anatolii Petuhovan kirjutesiden noidasine vägi om hänen lahjavudes , sures armastuses kodiröunaha i čudokahaze vepsän kel’he .Hänen starinad om täuttud lämäl päiväižel , ned andaba ičeze energijad , abutaba meletada , kacta ümbri i nägištada , mitte čoma om meiden agj .
Anatolii Petuhovan prozan noidasine vägi
вепсский
Младописьменный вепсский