Тексты

Сидоркин Валерий. Jessoilan prihodale – 120 vuottu

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 46, 2024, с. 7

Сидоркин Валерий

Jessoilan prihodale – 120 vuottu

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Jessoilan kirikkörahvas piettih
pruazniekkuliturgien Pyhä
Miikul Čuvvonluadijan
kirikös
Jessoilan prihodan 120-vuozipäivän kunnivokse
.

Sygyzyl
1904 Siämärven prihodan D’essoilan kyläs
pyhitettih
Zosim da
Savvatii Solovetskoin hruamu Piiterin kunnivoeläjän S
. S
. Mihalevan varoih
. Tuhukuun
1938 kirikkö
salvattih
, rahvahal
ei
olluh
mahtuo moliekseh
hruamas. Sit
kirikös
oli
ristittygi Karjalan
tulii
rahvahankirjuttai Aleksandr Lukič Volkov. Nygöi
sen
kirikön
sijas
on
tyhjy
muakohtu. Vuozien
2 000 allus
Aleksandr Volkovan kehitykses
nostettih
Paraskeva Piätteničän časounu
kylän
allus
.

Uuzi
kirikkö

Nevvostoliiton
aigah
vahnan
D’essoilan rinnal
rodih
kolhouzukylä Jessoilu. Sih
aigah
ei
voi
olluh
ni
paginua
kirikön
nostamizeh
nähte
. Ga
yhtelläh
uskovazet rahvas
ylen
äijäl
vuotettih
päiviä
, konzu
heile
rodieu
oma
prihodu. Tämä
uskovazien huoveh rubei
todevuttumah sygyzyl
1995. Sillozet
Petroskoin
da
Anuksen
jeparhiet da
paikallizet
vallasolijat
hyväksyttih
uvven
kirikön
nostamizen
. Kogo
mierol
nostettih
Pyhä
Miikul Čuvvon-luadijan kirikkyö
. Ezmäi
pandih
aluskivet da
salvettih
seinät
, nostamisruadoloi piettih
talvel
. Keviäl
azetettih
kolme
ei
suurdu
kupolua ristoinke
. Kezäl
salvo
obšivoittih ulgo- da
syväinpuoles
, pandih
altari
, suadih
kirikköh
sähkö
da
pandih
kundoh
kirikön
piha
. Kirikkö
pyhitettih
30. kylmykuudu
1996.
Kirikön
pyhittämizeh
yhtyi
jeparhien jepiskoppu (myöhembi
– mitropoliitan
arhijepiskoppu) Manuil. Häi
pidigi enzimäzen
sluužban
hruamas da
enzimäzen
ristukierron. Tänäpäi
prihodan ijerei on
tuatto
Sergei Teplouhov. Häi
on
pappisuguh kuului
pappi
. Hänen
tuattah
, sežo
Sergei, oli
Kivač-sanatourien kodikirikön piälikönny
Kend’ärves. I
hos
tervehys
jo
ei
ole
endine
, vahnembi
Sergei puaksuh
avvuttau
omua
poigua
suurien
sluužbien
pidämizes
.

Yhtehisty
ruaduo
rahvahan
hyväkse

Kirikön
piälikkö
pidäy
Jessoilas muudugi hengellisty
ruaduo
. Hänen
kehitykses
Jessoilan kyläs
ruadau
lapsien
pravosluavine pyhänpäivänškola. Sergei-tuatto ainos
pidäy
yhtevytty
paikallizen
školanke
, kävyy
paikallizeh
väliagazen eländän
kodih
, avvuttau
sen
eläjile
dai
kaikile
jessoilčoile, kel
pidänöy
hänen
abuu
. Tulien
vuon
oraskuus
roih
jo
kymmenes
avtokierdo Priäžän
piiris
"Pyhä
Miikul Čuvvonluadijan
kohtii
myöte
". Tälle
jogavuodizele pivole
allun
pani
sežo
Sergei-tuatto. Avtokierdoh yhtyy
Priäžän
piirin
kylien
eläjii
da
petroskoilazii – yhten
päivän
aloh
rahvas
kävväh
paikallizih
kirikkölöih
da
časounoih
. Tavan
mugah
avtokierdo algavuu sluužbal
Ruga-kylän časounas
(Kuudaman
kylän
lähäl
) da
loppuu
Vieljärves
, kus
pidoh
yhtyy
paikallizen
prihodan pappi
tuatto
Georgii Ignatov. Sergei-tuatan kehitykses
rodih
vie
yksi
jogavuodine avtokierdo, sen
nimi
on
"Bogorodičan vyö
". Sih
yhtyjät rahvas
yhtes
kävväh
jo
Pyhän
Bogorodičan kunnivokse
nimitettylöih časounoih
. Hyö
alalleh
kävväh
sih
randukohtahgi, kus
lövvyttih
Siämärveh uponnuot
moskovalazet lapset
. Sih
kohtah
ozattomuksen jälles
azetettih
Pyhän
Bohorodičan časounu
, pandih
kumardusristu da
mustopačas
lapsile
. Erillizen
voinuoperatsien allus
Jessoilan uskovazet yhtyttih
yhteiskunnallizeh
ruadoh
meijän
saldatoin
avukse
. Avvutammo
omii
. Jessoilu -yhtevyksen
alguhpanijannu
on
paikallizen
lapsienkoin
muuzikkuruadai da
kirikköhoran ohjuaju
L’udmila Kozlova. Yhtevykseh
kuulujat
rahvas
kerätäh
rahvahan
abuloi
peittoverkoloin kudomizeh
niškoi
tarvittavih
materjualoih
, vihmutakkiloin da
lämmien
sobien
ombelemizeh
niškoi
. Yhtevyjksen naizet
ičegi ommeltah sit
sidä
kaikkie
da
työtäh frontale
. Toiči
kaikkii
enne
mainittuloi
veššilöi
työtäh frontale
Pyhärven kul’tuurutaloin
tyves
toimijan Za mirnoje nebo -briguadan
kauti
. Sanakse
, Sergei-tuatto iče
oli
Erillizen
voinuoperatsien kohtal
kaksi
kerdua
, L’udmila Kozlova – 19 kerdua
.