Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kivisalo Vilho . Elävä muisto. 4
Kivisalo Vilho
Elävä muisto. 4
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Lahnajärvellä
Jo
toisena iltapäivänä tietoakka oli šuatettu Lahnajärveh .Tultuo akka joi vain čäijyö , šyömäh ei ruvennun , šano , jotta myöhemmin , pitäy enšin lašta kaččuo .
Kaččo ta šano :
– Kyllä mie pahašta kivušta piäššän , vain toiset jiähäh .
Stahvein akan tietojen avulla piäsin ielläh elämäh .
Mari-čikko muisteli , jotta kyllä miun kera oli šeikkua :
– Konša katolla noušet ta pitäy kuččuo koko meččäpunktin miehet šuamah alaš .Konša šamanmoisen nellävuotisen pojan kera mänet meččäh , vaivut ta mättähällä uinahat .Kuuši tuntie piti joukolla eččie , löyvettih vain koirien avulla .
Šen jälkeh Marilla oli luja käšky : "Et jätä poikua yksinäh minnenä !"
Niin mie päivät veteliyvyin hänen peräššä .
Talot oli rakennettu kahta puolta jokie .Joven yli oli pantu šilta , jotta vois tukkie vetyä puolešta toiseh .Mari pesi ašteita joven rannašša .Päivällisen aikana huomasin , kuin työmiehet čukellettih šillalta jokeh .Konša Mari tuaš mäni ašteijen kera jovella , mie juoksin šillalla tai čukellin jokeh .
Mari huomasi vašta šilloin , kun virta vei hänen nenän ieššä mitä lienöy ripakkuo .Šamašša arvasi , jotta še on Vilhon paita .
‒ Lykkäsin kruškan , mitä pesin , ta hyppäsin jokeh , muisteli Mari . ‒ Hyvä , kun pieneštä šuaten melko hyvin uin . Šieppasin paijašta ta talutin rantah .Pelašti juuri še , jotta paita piti vejen pinnalla kuin kuplatuš .Aikuhisetki juoštih rantah .Hyvä , kun et kerinnyn vettä šiämykših šuaha .
Elämä jatku .Tosin kaikki kylläššyttih miun temppuih ta työnnettih miut Koštamukšeh ämmön hoitoh .Šinne ämmöllä avukši oli jätetty Nikolai ta Veera , nyt mieki tulin häiriččömäh .Koko ajan juokšentelin Nikolain peräššä .Huomenekšella šoutima Lammaššuarta kohti ta korolla heittimä ankkurin järveh .Miun onkivavan peräh šolmittih tuurikkarihmua ta šen herätyškellon rattahat , kun onkikoukkuja ei ollun .En ollun šiih tyytyväini ta mörmötin , jotta eihän mitänä puutu , kun ei ole minne matuo pistyä .
‒ Puuttuu , puuttuu . Kačo , kuin on kaunis , puuttuuhan uistimeh , vaikka hyvin kiiltäy , puuttuu šiunki oikeh .Issu vain hil’l’allah ta vuota , konša alkau nykie , rauhotti Nikolai , a iče pujotti onkeh šuuren kaštemavon , šylki šiih ta lykkäsi järveh .
‒ Mistäpä šie tuommosen šait ? Miän tanhuon takuana noin šuurie matoja ei ole .
‒ Kävin Maksimanvuaralta kaivamah . Vuaran pojat tuotih Uhtuošta kešälomalta tulleššah , ajateltih , ruvetahko miän muašša elämäh ‒ eletäh .
Vielä šovan jälkeh vuaralta kaivoma kaštematoja .Talot oli poltettu , mavot šäilyttih .
Šaviniemen kohalla oli melko kaita ta ei oikein šyvä šalmi .Kolhosilaiset pantih šilta šalmen piäličči , kun nyt heinät piti vetyä joka šuunnašta Jyrkiläh , missä oli kolhosin navetta , tai Vuokkiniemeštä piti vetyä rahtie kylän kauppah .
Šillankorvašša , vuaran puolella , šeiso vanha Matti-šepän paja .Nyt šitä käytettih kolhosin pajana .Veeran kera juokšentelima šiltua myöten pajah .Meitä miellytti kaččuo , kuin šeppä takou rautapalašta kaikenmoisie tarpehie .Tykkäsimä pumpata nahkašäkillä ilmua , jotta ahošša hiilet paremmin palettais ta rutompah rauta tulis ruškiekši , vain kun kiät ei täytytty šauvah , ni šeppä šen alla vieretti šuuren pölkyn .Myö nousima šen pölkyn piällä ta nellällä kiällä pumppasima .Šeppä hymyilläh kaččo miän ahkerukših ta ičellähkö lienöy šano , jotta tuošša ne ollah Matti-šepän jälkiläiset .Kaččoma , kuin šeppä šieppuau šuurilla pihtimillä ruškien rauvan ahošta ta alkau kiirehešti šitä takuo .Ruškiet šäkenehet lenneltih ympäri pajua , kuin pikku linnut .Šepän šukunimi oli Šallini , vain nimie en nyt muissa .
Tuaš kerran kun juoksima pajua kohti , huomasima , kuin kakši mieštä kyynäšpäistä talutetah šeppyä Vuokkiniemeh päin .Šen jälkeh šeppyä enämpi emmä nähnyn , kato kuin niekla heinärukoh .
***
Kuhmošša hyvien tuttavien luona käyveššä mänimä Tupalan musejoh . Šiinä šäilytetäh Kuhmon enšieläjän torppua šillä mallilla , kuin oli alkujah rakennettu .Pirtin šiämi on šamua mallie , kuin miän karjalantaloissa .Miun L’uba-naini huomasi kannun .
‒ Tämä on kuin miän kannu , kyleššä šamanlaini šinini purjeh .
‒ Mitä hiän noin ihmettelöy ? kyšy musejon hoitaja , kun ei ymmärtän venäjäkši .
Ingrit šano , jotta heilä koissa oli šamanmoini kannu .
‒ Voit olla , niitä karjalaiset kauppiehat tuotih tänne Venäjältä . Kuulin , jotta kun kuhmolaiset ruvettih rautua šulattamah , ni paikallisie opaštamah kučuttih muasterija Koštamukšešta .
Šanoin , jotta tiijän ainaki yhen niistä .Hiän oli miun tuaton ämmön tuatto Vatasen Akiman Matti .Missä Matti oli opaštun rautua šulattamah , ei jiänyn varmoja tietoja .Erähät šanottih , jotta hiän tuli Ruočista , toiset arveltih , jotta Venäjän tehtahilta pakeni .Häntä kučuttihki pieklokši Matiksi .Šilloin Karjalaššaki oli kaivokšie , minne lähetettih karjalaisie talonpoikie mutua noštamah .
Enšimmäisen pajan Matti pani Šillankorvašša , Leppäojan rannalla , juuri šen mainitun .Šiinä oli šulatettu enšimmäiset Koštamukšen rauvat , vain kun mutua lähellä oli vähä , ni Matti rakenti šuuremman pajan kešellä Rautašuota , kahen kilometrin piäššä Kylmäsenvuarašta Korpankih päin .
Šen ajan rautahommat oltih oikein jykiet .Muta piti noštua lapiemilla vakkoih , jotta liika vesi valuis , šiitä kantua pajah .Jotta šuaha rauta šulamah , piti šuaha hyvät hiilet .Šitä varoin kuattih koivuja ta poltettih niitä hiilikuopašša .Yksi mieš niissä töissä ei pärjännyn , vain kun Matilla ei ollun poikalapšie , ni hänen piti kuččuo kyläläisie apulaisiksi .Pappa muisteli , mitein hänen ämmö Jeli aina kiänti pakinan Matin šanoih :
‒ Kun oltais entiset voimat ta nykyset kokemukšet , ni šaisin mie rautua vähemmällä ta parempua .
Elävä muisto. 4
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–
‒