Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Nadežda Mičurova.
Joga käziruavos on palaine hengie
Источник:
Oma mua. № 2, 2025, с. 3
Nadežda Mičurova
Joga käziruavos on palaine hengie
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Mägriän kylä ainos oli kuulužu omil käzineromuasteriloil, kuduat maltettih luadie kaikenmoizii čomenduksii da veššilöi hobjas, žemčugas da olles.
Anuksen liygiläzien muzeis tässähgi ollah ruokos žemčugal čomendetut naizien sovat da sorokat. Tiettäväine, nygöi joves žemčugua et lövvä dagi moizii muasteriloi jo ei ole olemas. Yhtelläh tänäpäigi Mägriäl eläy äijy nerokastu rahvastu: kengo ombelou da nieglou, kengo kudou poloviekkoi, a kengo kirjoindau. Kyläs on Sel’anočka-naizien kluubu, kudai ruadau "Armahas talois". Tänäpäi "Armas taloi" on Mägriän kul’tuurukeskuksennu. Sie pietäh erilazii vastavuksii, sanellah karjalazien kul’tuuras da perindölöis, pastetah karjalazii piirualoi, tuttavutetah lapsii lehmän muzeih. Kävväh "Armahah taloih" pajattamah Garmonija-pajojoukon naizetgi. Pajattajii keräi yhteh Mägriän kylän eläi Nina Ivanovna Šalgujeva. Häigi on sen joukon johtajannu da soittajannu. On Nina Šalgujeval muudugi neruo: häi maltau azuo koivun tuohes ennevahnallizii taloloi, kirikkölöi, časounoi da kaikenmoizii ributyttilöi. Nygöi kai nämmä ezinehet ollah kerätty ozutteluh, kudai ruadau "Armahan taloin" seinis. Sen nimi on "Kyläkižat".
– Istuin da duumaičin, midä olis ruadua mostu, midä niken ei ole ruadanuh. Kuito ehtäl tuli piäh: opin la tuohes luadie koivun. Terväzeh puunrungan punoin. Yhten luajin, toizen, kolmanden. A sit duumaičen, koivun tuoheshäi vie voit luadie pienen tytin. Minul tytit jo ennepäi oldih luajittu. Otin tuohipalazen, punoin da luajin sih loukkozet, rodih paikkaine. Jälles azuin vie kruugukižan. Konzu luajin kruugukižan, mieleh juohtui: niilöishäi enne algavui joga hierun pruazniekku. Opin la hierun luadie, sanou Nina Šalgujeva.
HIERUS ROUNO
Muga Nina Šalgujeva rubei luadimah ennevahnallizii taloloi. Bohatembis talolois ollah ylähäzet da alahazet pertit, gorničat, aitat, senčoit, pordahat, kudamii myö ennevahnas saruale ajettih heboloil regilöinneh. Taloloin joukos on Nina Šalgujevan kaksikerroksine buaban kodigi. Enne sie eli kaksi perehty.
Nina Ivanovnan koivutuohes luajitus hierus on kai, midä pidäy hierus eläjes. Sie on kaksi kaivuo, kylän yhtes da toizes agjas, časounu, oma kluubu, liedžut lapsih niškoi da laučat, kudamil suvaijah istuo kui nuoret muga i vahnat. Omien kodiloin runguo luadijes Nina Šalgujeva käyttäy tyhjii čuajupuačkazii, spičku- da hammaspastan vakkazii – kai pädöy dieloh, nimidä ei lykkiä. Konzu on azuttu da kleitty koin rungo, voibi jo koivutuohenke ruadua.
– Enzimäi varustan koivutuohen da hyvin leikkuan sen reunat. Minä jo tiijän min sangevuttu sil pidäy olla. Hoikku tuohi voi revitä. Se pidäy panna kahteh kerdah. Sit koivutuohen piäle panen midätahto jugiedu, kniigua libo žurnualua, gu tuohi oigenis. Jälles sit tuohes punon trubkazii da kleičen niilöi. Enzimäi luajin seinät, sit levon da verandazet. Kaikis jygevin ruado on levoloin luajindu. Yksi levo pidäy yhteh luaduh luadie, toine toizeh. Sit pidäy vie hätken vuottua, kuni klei tartuu. Ylen äijy aigua menöy kirikkölöin da časounoin luadijes, sanelou Nina Ivanovna.
Gu ozuttelun nimi on "Kyläkižat", Nina Šalgujeva ozutti, kui ennevahnas hierulois vesseläh piettih pruazniekkoi. Tuohes luajitut tytöt čomis ferezilöis da paikat piäs hänen hierus pyöritäh kruugas.
"MINUN HENGEN MUAILMU..."
Eriže Nina Šalgujeva keräi yhteh kangahas da ribulois varakse luajitut tytit. Omale ozuttelule häi pani nimen "Minun hengen muailmu..." Azumah tyttilöi Nina Ivanovna rubei vie enne tuohenke hälizendiä. Oman Garmonija-joukonke Terveničois pajattamas olles häi nägi, kui azutah tyttilöi sidojen seiččie kangaspalastu. Jälles häi ozutti sen master-kluasan oman Mägriän päivykoin lapsienkazvattajile.
– Internetas kačon, kui luajitah tyttilöi kangaspalazis. Meijän karjalazii ributyttilöi azutah ilmai nieglua da nožniččoi. Ozutan da sanelen lapsile, gu enne ei leikattu ribuloi. Niilöi revitettih. Minul lapset kyzytäh: "Mindäh tyttilöil ei ole silmii?" Vastuan, gu paha ei tartus. Se on vardoičustytti. Vardoičustyttilöi nygöi äijät azutah, sanelou Nina Šalgujeva.
OMMELLA TYTTILÖI EI OLE KEBJEI DIELO
Varakse tyttilöi luadijes Nina Šalgujeva käyttäy nieglua, niittii da ombelusmašinua. Ombelemah kuigi soittamah pianol häi opastui Petroskoin pedagouguopistos noumeru kaksi opastujes muuzikan opastajakse. Enne miehele menendiä Nina Ivanovna iče ombeli pluat’t’oi Mägriän detsavun lapsienkazvattajile. Päivykodilois enne oli äijy pruazniekkua.
VARAKSE, ELOKSE DA LAHJAKSE
Nina Šalgujevan azuttuloin da ommeltuloin tyttilöin joukos on äijy kabalo- da ributyttii. Ongi eriomastu tervehytty parandajua, suutkien aigua ozuttajua da vuvvenaigua mustoittajua tyttii.
– Ommella tyttilöi on jugiettavu ruado, sendäh gu pidäy vallita pädevii värii da kangahii, hyvin kai miärätä. Ezmäi pyöritän piäs, mittuine tytti pidäy luadie, äski sit luajin. On minul iččeni keksitty Kubiška-travnitsaytti. Sen sydämeh panen duuhukastu da parandajua heiniä. Konzu lapsi voibuu, hänen rinnale voibi panna moine tervehytty parandai tytti. Ezimerkikse, Ozan lindu-tytti. Internetas on kirjutettu, gu sidä luajitah kevätkuun allus, gu lämmy teriämbi tulis. Ozan lindu on kirkas, vessel da ozantuoju. Sil pidäy olla seiččie linduu. Sit kačoin internetas oli kaksi tyttii – Päivy da Yö. Päiväl kätkyön luo pandih yksi, yökse toine. Duumaičen, kui olis kahtes tytis luadie yksi da luajingi. Tytin yhtes puoles on päivy, a gu kiändänet toizeh puoleh – yö, sanou Nina Ivanovna.
Blagopolučnitsa- vardoičustytti on sluavilaine. Sidä lahjoitettih omile da dovarišoile, gu eluo heile, kui sanotah karjalazet, tulis ukses da ikkunas. Ga jogahizel oza merkiččöy omua. Tämä ozantuoju tytti avvutti naizii kodiruadolois, puolisti kaikes pahas perehty, vardoičči heijän tervehytty, avvutti löydiä vastinehen. Moizii tyttilöi azuttih kui miehelolijat naizet muga i neidizet. Niilöi lahjoitettihgi perehele, kudai muutti eländysijan. Uskottih, gu Blagopolučnitsa tuou uudeh taloih ozua da iluo. Puolisti tämä vardoičustytti lapsiigi pahas silmäs da virtytändäs.
– Tolstuška-vardoičustytti on hyvänny lahjannu niilöile, ken tahtou mennä miehele da suaja lapsen. Gu miehele mendyy naine ei kohtustunnuh, luajittih moine tytti da pandih uksen čuraspäi nägyjäh kohtah. Ombeli sen vardoičustytin kentah omis mučoin puolespäi: hänen sizär, rist’oi, muamo libo buabo. Konzu rodivui lapsi, tytti peitettih, gu niken ei nägis sidä, sanou neroniekku.
Kabalotytti on vardoičustytti nänniniekkulapsele. Se on enzimäine lapsen elostanduboba. Uskotah, gu kabalotytil on moine vägi, kudai ottau omah iččeh kai pahat lapsespäi, sikse se pandih kätkyöh.