Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Aleksandra Lesonen. Tuaton kedri
Aleksandra Lesonen
Tuaton kedri
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Meijän talon
pihašša kašvau šuuri kedripuu .Tietokielellä še on Siperin (a voit olla Europan ) kedrimänty .
Oikiet kedrit kašvetah Livanissa , a kotimuan kedrimännyt šuatih šemmoni nimi 1400-luvulla , konša tienraivuajat tultih Siperih , imehittih tuntomattoman puun kaunehutta ta peruštuon näkevyöh šamaššettih puuta kedrih Piiplijan kirjoista .
KEDRIN KÄVYT
Meijän kedri kašvo niin lujakši tuaton yšäššä .Tuatto toi šen mečäštä 26 vuotta takaperin .Šilloin še oli pieni , ihan nuori puu .Še oli višših kuuši tahi kymmenen vuotta vanha .Kedrillä še on nuori ikä , ne kašvetah hitahašti .
Muutoman vuuvven šen jälkeh kun kedri juurtu pihašša , myö šiirtymä toiseh taloh .Tuatto otti kedrin uuteh muapalah .
Tuntu šiltä , jotta še ei juurru uuvvella paikalla .Kedri kuihtu , ka tuatto ei antan periksi , kuokki šen ta ečči puuta varoin uutta paikkua .Kedrin muah issutanta on pitkä ta čopakka työ .Lopulta puulla löyvettih paikka .Še juurtu ta kašvo korkiemmakši mitä lähellä olijat talot .
Kedrillä on puhkiet okšat .Iče puu on oikein šolakka ta mahtava .Kešällä šen lähellä oli aina hauška istuo skammilla .Še šuojelou puahtajašta päiväšeštä kuumuona .
Talvella kedristä tulou pihan piäkorissuš .Šen lujih okših ihmehellisešti laškeutuu kimaltelijua lunta .
A viime šyyškuušša šattu luonnon ihmeh – kedrih kašvettih kaunehet šuuret kävyt , kumpaset lankettih muan piällä tuulenhenkähykšellä tahi oman painon takie .Ottima muutoman kävyn ta löysimä niistä oikeita kedripähkinöjä .Männyönä vuotena viimeni käpy lankesi ennein enšimmäistä lunta .
Karjalašša kedrikävyt pähkinöjen kera tullah vaštah tosi harvoin .Tuatto šano , jotta meijän kedri on noin 30–40 vuotta vanha , još šiinä kypšyttih hetelmät .Kedrien šavon korjauš alkau šykšyllä ta keštäy talven puolivälih šuaten .
Hetelmien täyši kypšyntä keštäy noin kolme vuotta .Šiitä kävyt kypšine pähkinöineh aletah pirahtua .Muamo keräsi kedrin alta kaikki löyvetyt tervaset ta mehukkahat kävyt ta jätti muissokši .
Tuatto šiirty tuonilmasih pimiekuun lopušša .Hiän jätti muissokši äijän kaikkie , muun muašša kedrin , kumpani tänä pimeimpänä šykšynä ihmehellisešti lahjotti ihanie käpyjä .
Ikivihanta šankari ei ole yksinäini pihašša – lähellä šeisou toini pienempi kedri .Še niise tuli tuaton kera mečäštä 26 vuotta takaperin ta juurtu .
TUATON KIIKKU
Tuatto oli meččäinšeneri .Meččä oli hänen elämän erottamattomana ošana .Mečäššä hiän kašvo , šielä tunši keveyttä ta vapautta , ei ekšyn eikä varannun .
Tuatto aina kuulu luontoh , oli šemmosena mečän eläjänä kuin eläimet ta kulki šamoja polkuja myöten .Äšen šiäkšet oltih hänen yštävinä .Hiän konšana ei peittyn eikä šuojautun niistä .En nähnyn häntä pissettynä .
Tuatto tykkäsi Karjalan luontuo , a luonto tykkäsi tuattuo .Kašvo kaikki , mitä hiän issutti , kaikki varvikot ta puut .Meijän piha on täyši niitä .Hiän issutti monta puuta Koštamukšešša .Kaikki , mitä hiän pani muah juurtu ta alko kukkie .
Konša mie aloin käyvä päiväkotih , tuatto issutti šen perimetrin mukah pihlajie .Kulu monta vuotta , a pihlajat vieläki korissetah ympäristyö omilla ruškeilla känčillä .
Männyönä kevyänä ta kešän alušša tuatto ehti luatie kedrin lähellä kiikun .Hiän halusi luatie šen , konša mie olin pieni .Ka elämä aina juoksi kunne lienöy ta tuatto juoksi šen kera , kirvešmiehen työh ei ollun aikua .
Miula oli kiikku …Miula oli kaikki , mitä mie tahoin tuaton anšijošta .Vain miula ei ollun hänen luatimua kiikkuo .A šillä kertua hiän luati šen miula ta punukoilla .Tuatto lopetti kiikun ennein pitkyä eruo , ennein valkeita pol’ničan huonehie , hiän kiirehti .
Meijän ero tuatošta tuli ikuhisekši .Passipo , tuatto , taikakedristä , kiikušta , rakkahuošta luontoh ta Karjalah .Passipo šiula kaikešta , miun kiini ottamatoin , ruttoni , vapua ta voimakaš tuatto !
Olen luken , jotta havupuut joka vuosi annetah uuši kerroš okšie .Jotta šuaha tietyä puun ijäštä riittäy vain laškie kerrokšien miärä ta lisätä šiih lukuh taimenen ikä ennein enšimmäisien okšien ilmeštymistä .Männyllä še on kolme vuotta , kuušella – nellä vuotta , pihtalla – viisi vuotta , a kedrillä – kymmenen vuotta .Näin još olen lašken oikein (en ole vielä kokenut dendrologi ), tuaton kedrillä on noin 40 vuotta .
Tiijetäh , jotta kedrimänty eläy 500–800 vuotta .Haluosin , jotta meijän kedristä tulis pitkäikäni puu .Jotta še vielä pitälti šahisis omilla nieklasilla , jotta šuan vuuvven piäštä še čuhuttais kenen lienöy hyväh korvah jutun , kuin ammusina aikoina eräš karjalaini mieš otti šen mečäštä ta jätti elämäh järven lähellä .
Tuaton kedri
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский