Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Piirai pastaldua, gu silmäl iškeldiä
Nadežda Mičurova
Piirai pastaldua, gu silmäl iškeldiä
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Pakkaskuun
23.päivänny kogo muailmas pietäh Piiruanpäiviä .Ven’al eläjien rahvahien monis kul’tuurois on äijy piirualoin ainavoluadustu da magiedu retseptua .Vie ennevahnas taloih tulluzii kučuttih stolah da gostitettih piirualoil .Se hyvä perindö eläy tänäpäigi .
Histourien tutkijat ei voija tarkah sanuo , konzubo Ven’al rodih enzimäine piirai .Selgei on vai se , gu pastamah ruvettih mondu sadua vuottu tagaperin .Erähät histouriekat ollah sidä mieldy , gu Ven’al pastamah piirualoi ruvettih äijiä aijembi migu Jevroupan mualois .Sen tovestuksennu ollah saksalazen tiedomiehen Adam Olearin kniigukirjutukset , kudamis häi sanelou matkas Moskovah da piirualoin pastamizes .Piirualoin pastanduperindö on lujah juurdunuh meijän mual .Nygyaigazet emändät ainos ečitäh uuzii retseptoi da ei unohteta vahnoi .
KAUNEHET KÄIT VOIDAJALE !
Meilegi Karjalas on ylen äijy nerokastu emändiä , kuduat pastetah magieloi piirualoi .Yksi heis Anuksen karjalaine Tatjana Romanova :
– Ken meis ei syönnyh karjalazii piirualoi ?Šipainiekkoi , keitinpiirualoi , pyöräkkölöi da toizii pastoksii .Duumaičen , Karjalas ei lövvy ristikanzua , kudai ei oppinus karjalazii piirualoi .Joga karjalaine emändy maltau pastua niilöi .Jo pieneššy minä yhtes oman muaman da buabanke opastuin täh naizien neroh .Hyväl mielel ajelin kuorii , yhtistin šipainiekkoi da vuotin , konzu net valmistutah päčis .Suuri pereh istuihes stolah da söi magieloi piirualoi .Kui sanotah šipainiekku kyzyy kaheksua , gu niilöih pidäy kaheksa einehty : ruisjauho , hapainmaido libo rieskumaido , kannates , jäiččy , argivoi , suolu , vezi da syväin .Syväimenny enimyölleh oli survottu kartohku maijonke , ozru - libo brossukuaššu .Nygöi azutah šipainiekkoi erilazien syväimienke .Syväimekse pannah ruahtuo , muarjua , kalua da gribua .
Pidäy sanuo , gu Karjalas šipainiekoin pastandumoudu on erilaine .Sanommo , liygiläzet azutah piduliččoi šipainiekkoi , vepsäläzet pyöryžii .On vie nelli - libo kaheksakolkastu šipainiekkua .
– Enne karjalazet azuttih šipainiekkoi joga pyhiäpäiviä , vaigu ei pastettu Äijänpäivänny . A gu kentahto tuli taloih , konzu emändy voidi hiilavii šipainiekkoi sulatul argivoil , sit pidi sanuo : "Kaunehet käit voidajale ".Emändy sih vastai : "Tule , ota voijettu !"Karjalazet naizet hyväl mielel gostitettih kaikkii magieloil piirualoil ken vai tuli taloih .Nygözel aijal Karjalas puaksuh pietäh master-kluassoi , opastetah turistoi da nuorižuo pastamah šipainiekkoi .Sidä suau kaččuo internetasgi .Ajattelen , gu työgi , hyvät Oma Mua -lehten lugijat , hyväl mielel pastatto nämmii karjalazii piirualoi .Nethäi ollah ylen magiet da voibi sanuo tervehyökse hyvät , gu šipainiekkoi valmistajes käytetäh vaigu puhtahii einehii .Pastakkua piiraidu !Syöttäkkiä omahizii !Eihäi nareko buabat jätetty meile kai omat piirairetseptat , gu myögi heijän jyttyöh olizimmo putin emändinny , jatkau Tatjana .
ÄLÄ LUVE KUORII !
Nygözel aijal naizet jo toizeh luaduh valmistetah syömisty .Yhtelläh tänäpäigi ei unohtuta ennevahnallizet pastandu - da syömizien varustandutavat , a karjalaine šipainiekku , sidä vie sanotah kalitakse , kai rodih Karjalan tazavallan brendakse .Tänäpäigi se on parahannu pastoksennu pruazniekkustolal .
– Minä pastan šipainiekkua , sit pyöröidy , sit nižuzii . Nižustu muarjupiiruadu , ruahtopiiruadu .Šipainiekan pastajes ei nimidä ole jygiedy .Minä maidoh kuoren sevoitan sagiekse .Se terväh rodieu .A vot nižuzen tahtahan , sih pidäy ugoittua .Gu et ugoitanne , sit se roihes svinču , sanou vieljärveläine Jelizaveta Popova .
Šipainiekan kuorii konzu azuthäi , sit ei pie niilöi lugie .Piirai rodieu magiembi da parembi .Enne muga sanottih .
– Meijän mama gu rubieu azumah , minä sie luven äijygo kuordu on , jatkau Jelizaveta . – Min vastah meile piiraidu rodieu hengen kohtah . Enämbi , sanou , luve älä libo tule älä , sanou , stolapieleh .Meijän hierus suurii šipainiekkoi azuttih dai oligi pienii azujua .Se kuspäi inehmizet ollah .Oli meijän hierus inehmine , ga häi azui pyöryžii .Niilöi sanotah šan’goikse .Šan’goih pannah syväindy äijy da korgiesti , sit nostetah kuori ymbäri .Šipainiekkah – hoikakse .Sit syvves jo varuat .Ottazit toizen da kolmanden , ga sit sanotah – tai on syömäri .Šipainiekkah niškoi kartohkusyväindy panimmo da sit ozrusuuriman syväindy .Talkunjauhos , mankas azuttih , ruahtuo sežo panimmo .Ozran suuriman ehtäs sevoitan hapainmaidoh .Sit yön se pehmenöy .Huondekesel ližiän sinne kannatestu da panen piiruale .Kolminkymmenin da viizinkymmenin šipainiekoin azuimmo .
KAIKIS MAGEVIMAT PIIRUAT
Kyzelyn mugah , kudai piettih Ven’ua myö matkustajien keskes , Karjalan tazavaldu puutui kymmenen alovehen joukkoh , kus pastetah kaikis magevimii piirualoi .Enzisijal täs luvettelus ollah Tatarstuanu , kus kanzallizennu pastoksennu on ečpočmak-nimine piirai , Pohjais-Osetii omien piirualoinke sego Kabardino-Balkarien tazavaldu , kus azutah hičini-piirualoi .Turistoin mieles , Karjalan magevimat piiruat ollah šipainiekat .Karjalazis šipainiekois omat iänet andoi seiččie prosentua rahvastu .Kuuzi prosentua iänisti Tverin šipainiekois .Yheksäle prosentale mieldy myö roittih Karjalan pomouroin šan’gat da kurniekat .Mugaže äijät matkustajat sanottih , gu magiedu piiraidu heil puutui mujua Abhazies , Baškiries sego Primorskoin alovehel .
Piirai pastaldua, gu silmäl iškeldiä
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–