Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Lazarev Ivan . Lykykäs L’oha-Jemel’a
Lazarev Ivan
Lykykäs L’oha-Jemel’a
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
L’oha kezäkalastandal meribauhun
aigah
Erähiči L’oha-Jemel’a pakiččihes kezäkalastandale kuhah .Minä hänele sanoin , ajammo čuassuu kaheksa ehtiä , anna alevuu tuuli , kudai tavallizesti hillenöy läs seiččemetty čuassuu .Häi , tiettäväine , tuli aijemba , dai myö ajoimmo .
Tulimmo Anus-jovensuuh , a sie venehty – ei ole kunne pujoittuo !Päiväl tuuli Luadogaspäi , ei ole šuutkudielo , lujah libui bauhuamah , dai , hos oli jo kaheksa čuassuu ehtiä , alevuo vie ei kiirehtännyh .Kui liennemmö lövvimmö rannas vällembän kohtan , taratimmo mužikoinke , vuottajienke , konzu allot alevutah , nengozil mittuine kalastandu , mittuine sinule kuhu , gu humaldunnet häilytändäs .Mužikat jo sytytettih robl’ot , kerrotah anekdottua dai baikkua …
Sadoi venehii azetuttih rannal , vuotetah merellyö siädy .A sit ajau Progressu-veneh uuzi , uvven motoranke , vikse , zavodijat kalastajat libo , vastukavai , harjavunnuot , kaikkie nähnyöt , gu ajetah azettamata ihan kohti järveh , aldoloin valgieh vuahteh .Mužikat kaikin ruvettih viuhkuttamah käzii da kirgumah .Heitä raukku , veneh , kuduas jo nägyi , istutah kahtei , julgieh ajau ihan sih jovensuun varattavah kohtah .Silloi , konzu vie käveltih baržat , jovensuudu piädykauti levendettih , puhtastettih , a nygöi aldoloin aigah kattau hiekal , sentäh on jygei aldoloin aigah lähtie jovespäi järvele dai ajua järvespäi jogeh , sentäh gu läbimeno on kaidu , se voibi azuo vai motorvenehien vintoin vuoh .
Mužikat jo ruvettih kiistämäh dai kižloi iškemäh kalanpanokseh , gu veneh , hoti on "Progressu ", ga ei mene merkittyy vezitiedy myö – sidä libo viel upottau , libo kumuau .Agu oli ovvostus , konzu veneh , hos vaigieh , ga yksisama piäzi merkitys vezities läbi .A järvel aldo jo vähäzel alevui , rodih lačembi , ei kosketa järven pohjua , nygöi vai ohjua venehty !
Mužikat ovvostuksis ruvettih keskenäh šeikkuimah , midä järvel suau ruadua nengomal allol , parembi olis täs vuottua pari čuassuu , rubieu alevumah , ei kunne mene , dai kuhuine hyvin ottahes kymmenes ildua čuassussah yödy , sit ehtimmöhäi .
Nu , a L’oha rubei kiittämäh miehii , kudamat tuldih .Vot la heil on veneh ga veneh – "Progressu " – kahtu kerdua korgiembi da suurembi meijän venehii , vot gu meil olis moine …Minuu se kosketti .Sanoin :
– L’oha , myö sežo piäzemmö , vie suurembil aldoloil ajelin .Ga midäbo myö sie rubiemmo ruadamah ?Kalastamah ?Ga rannan čuraspäi kai kazvoitui , kalua sie ei ole – yhtet maiman , pun’ut .
– Ei , minä nengozel siäl sie ongel sain vie enämbän , migu järvel .
Toizin sanojen , häi ei uskonuh , gu myö Ob’-venehel puutummo suaren tuakse , a minä en uskonuh , gu sie midägi putillistu suammo .
Minä istavuin miehen veneheh , myö panimmo piäle žilietät , net minul oldih jygiet , omin käzin azutut , hyvin koiteltut praktiekal .Sanoin :
– Nygöi pidäi !Iče taričittos !
Livuimmo syväindeheh .Ehki oli L’ohal ovvostustu , konzu myö huškahtimmokseh jovensuus läbi , tabaimmo da jätimmö jällele Progressu-venehen , enzimäzinny tulimmo suarele , da vie emmo muga läbi kastunuh , kui hyö .
– Kuibo sinä sait nenga ajua ? kyzeltih kai kolmei minuu .
– Nu , ga minul moine kygy , vie mittuzih kalastandoih ajella puutui ! Toiči tävven venehen vetty valoi , toiči motor sambui nengozel siäl , ga näittö iče – hengih jäin .Dielo täs ei ole venehen korgevuos libo piduhuos , a vallitus kiiniolemizes aldolois vauhtes – gu aldo ei pergas st’oklua da ei lendäs venehes da motoras piäliči .Täs kai , muudu peittožuttu ei ole .
Da , a meidy brizgutti läbi , pidäy sytyttiä robl’o da kuivua , sanottih miehet , kuduat tuldih "Progresal ".
L'oha huavai :
– Kačo vai , Iivan !Mittuine vägitukku Progressu-venehty jovensuuspäi meile jälgeh libui !Puolenčuasun peräs täs roih täyzi venehty .Davai vai suammo kalastajile kalastu .
– Ga kuibo ? kyzyin minä .
– Nengoine aldo , suaren da sellän tagan kala kiehuu randassah .
Ei raukku , sie on madal , kai kazvavui "ahvenen heinäl ", a meil keräl ollah vai spinningat ustiloinke .Vai , onnuako , on minul venehen nenäs "kat’uša " dai regyöt sih niškoi .Niilöin vuoh myö suammo harjussua , ahvendu , haugii , säyniä , – pedokaloi , kuduat elätetäh iččie maimoil da pienil kalazil .Korbijaine , sanommo .Olgah , net magiet ollah žuaritut , gu kuor’oit .Yksisama midäbo ruat , opimmo suaha hos moizii .
Otin minä "kat’ušan ", a sil kymmene ongie – vuorokkai "muška " da "bl’os’enka ".Dai midäbo työ duumaičetto , uskokkua libo älgiä , ga emmo myö ehtinyh kaikkii kymmendy ongie huškata , ga kala jo rippuu niilöil .Vot moizet dielot !Riuhtoimmo kerras kaksin-kolmin kalazin : ahvenii , säynöi , haugizii , ei olluh vai harjussua .
Tulimmo mužikoilluo , kuduat ehtittih piästä suarele läbi märrät .Hyö kačotah ovvostuksis , ei uskota , kui myö ehtiimmö nenga äijän da karjua kalua suaha suaren da sellän tagan .
L’oha sanoi :
– Iivan , miksebo meile pidäy nenga kalua ?Myö kuhuahäi tulimmo suamah .Davai annammo kalat mužikoile liemekse .
– Ga , otettahes Jumalanke . Anna otetah , ei ole žiäli !
L’oha meni mužikoilluo , andoi kalat , dai pikoi kodvazen peräs net jo kiehuttih kattilois robl’oloil .Venehty vie tuli randah , ga "kat’ušua " heil nikel ei piädynyh .Sit kaikin kiitettih meidy kalois .Ehty satui ylen hyvä , kaikin kuivettih , syödih magieloi liemii kalanke , kylläl kuundelimmo anekdottua , kalastajien baikkoi , huogavuimmo , kui sanotah hengel dai rungal .Dai myöhembi buitegu Jumal avai omat armot , tuuli hilleni , aldo painui , yhtytostu čuassuu ehtiä vie puutui ongittua kuhua .
Ga se vie ei ole kaikis tärgevin da mieldykiinittävin !Kahten-kolmen päivän peräs minä dovarišanke piätin vie kerran kalastaldua sil kohtua "kat’ušan " vuoh .Myö emmo piädynyh ainavonnu , tahtojua suaha äijy da terväh kalua löydyi vägitukku , kuulumizet kalastajien keskes levitäh kirkieh .Ga pidäyhäi olla !Zavodimmo ongittua , da saimmo vai "ahvenen heiniä ".Myö sovvimmo iäres randah , vastaimmo toizii kalastajii , kuduat sanottih , gu sežo tavattih vai heiniä .
Minä huavain :
– Silloi meile lykysti sendäh , gu minunke oli L’oha-Jemel’a .
– Ei , vastai yksi kalastajis . – Mennyt kerral oli kova tuuli järvespäi , se ajoi viet täh Luadogan randah päi . "Ahvenen heinät " jiädih vien alle , sendäh työ ongititto "kat’ušal " heinien piäl . A kai kalat peityttih suaren da sellän tuakse , sit helpoh puututtih teijän ongih .Moine täs lykky da oza !
A minä yksisama vie kerran tulin varmah uskoh , gu L’oha-Jemel’a on toven lykykäs kalastai , da vie en yhty kerdua kučuin händy kalastamah yhtes .No sih niškoi sanelen jo toizel kerral .
Lykykäs L’oha-Jemel’a
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–