Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
Alina Gapejeva
Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Säpsän kylän
eläjät uskoitetah , ku heil ei ole nimittumii probliemoi : pihoil palau tuli , lijat kabrastetah aijoinaijal , transportu kävyy putilleh , laukku ruadau da kai probliemat sellitetäh .
SÄPSÄ ON KU ERILLINE VALDIVO
Sanelen , kui Säpsän aktivistat uskoitettih minuu , ku kyläs ei ole nimittustu probliemua .Yhtelläh …Piäkul’l’ukas mukkeloitti mieli : "Voibigo muga olla ?Toinah midägi pahua on , ga etbo kerras näi ."
Säpsäh lähtijes minä piin varmuttu , ku paikallizien eläjien kel paistes kuulen äijän , ehti vai kirjuttua .Säpsän kylä kuuluu Jessoilan kylänevvostoh .Petroskoispäi sinne on 70 kilometrii matkua .Tiä on kaunis luondo : Siämärvi , Säpsänjogi , pedäjikkö .Tavan mugah kylis probliemat ollah yhtet da samat : pahat dorogat , transportan olemattomus , pimiet pihat .Ga Säpsäs kai on toizin .
KYLÄ KUI POIKKEVUS
Kolme säpsälästy vastaimmo paikallizen Kul’tuurutaloih pordahil .Suureh zualah tulduu kerras kylmin – kolme gruadussii lämmiä , pihan jälles et lämbie .
– Meil ei ole nimittustu probliemua . Ettogo usko ?Meijän kylä on erilline valdivo .Myö emmo itkettelei , myö opimmo sellittiä probliemat yhtes da sobuh .Ruvekkuammo parembi pagizemah meijän tuloksis , pani paginan rattahile paikalline aktivistu Daniil Fedulin .
Pieni kylä , kuduas eläy 360 hengie , nelläskymmenes vuvves pieneni 2,5 kerdah .Tiä ammui ei rua tulipalostansii , lämmityskeskus , alguškola , psihiatrine bol’ničču , kylänevvosto .Kuuzi vuottu tagaperin salvattih lapsienpäivykodi .Lapsii vietäh školah da päivykodih 16 kilometrin peräs olijah Jessoilah .Lapsii Säpsäs on pikoi vähäine .Kusbo niidy roihes , ku enimät kyläs eläjät ollah eläkkehel , nuoret tavoitetah lähtie siepäi iäres , sinne , kus on ruaduo .Vuvvennu 2022 vähiä ei salvattu kul’tuurutaloidu , odva ei jätetty rahvastu ilmai sidä kohtua , kus hengel on hoivu – jo oldih allekirjutettu piätökset .
SUURI VOITTO PIENES KYLÄS
Jo se dielo , ku paikallizet piästettih salvandas kul’tuurutaloin , on suuri voitto .Paikalline kul’tuurutaloi -programman mugah Jessoilan etnokul’tuurizen keskuksen ozasto "Säpsän kul’tuurutaloi " pandih kundoh : kohendettih levo , vaihtettih ikkunat da veriät , Narodnii b’udžet -projektan hantuzis uvvistettih lattiet .Ičeväil säpsäläzet luajittih suuren zualan , kuduas myö istuimmo čuajuu juomas , mugažakse .Čomas , ga pikoi pienes pertis – nellitostu askeldu pitkytty da viizi levevytty – pietähgi kaikkii pruazniekkoi , kerähmölöi , vastavuksii , stolii .Kul’tuurupezän emändänny da ainavonnu ruadajannu on Natalja Stepanova .Häi ruadau puolel palkua kluubas da saman verran suau kirjastos .
Čupus on vilustunnuh päčči , rinnal on kazias’te .Vezi da hallot iče ei juosta pertih , net tuou Natoi .Paiči sidä pezöy lattiet da suomiu lumet , päččii lämmittäy joga päiviä .Natoin sanoi mugah kai net häi ruadau yksinäh da ilmai .
Hyviä elostu paistes rubein hambahii kalaittamah viluu da nenä ruskeni .Paikallizen Julija-nimellizen deputuatan koiraine hyppäi emändällyö yskäh , ku olis lämmembi .
– Meil kai on hyvin – ruadau literatuuru - da taidokerho , piemmö master-kluassoi , rahvas kuvotah hurstiloi da kävväh kirjastoh , jatkau uskoittajen Natalja Stepanova .
Häi väittäy , ku abuniekoittah ei kergies .Pidoloi valmistajes rinnal on kai hänen pereh – ukko da nelli lastu – da kylän aktivistat .Omah den’gah yhteiskunnallizet aktivistat ostetah pruazniekoikse midä pidäy – ruutat , lahjat .Daniil Fedulin samal aigua ližäi , ku hyö ei itketellähes , vai annetah tieduo .Tottugi , näin , ku ruaduo on kylläl .
KLUUBAH MENNES KÄVY ULLOS
Daniil , Julija da Natalja kehoitetah kaččomah kluuban tiloi .Sanakse , kluubu on sijoitettu endizen alguškolan tiloih .Se taloi on nostettu 75 vuottu tagaperin .
Säpsän kluubu on kylärahvahan – ruavahien da lapsien – keskus .Vie eräs säpsäläzien suavutus on art-prostranstvo "Perti ystävih nähte ".Projektu on todevutettu Melliččy-fondan da "Hyvyönluadijoin kruugan " kannatuksel .Kerättylöih den’goih kylän aktivistat luajittih remontan , kahten vuvven peräs vaihtettih lattiet .
Daniil Fedulinan piän al aktivistat suadih ližiä varua "Pertin " kohendamizeh , ostettih laittehistot , stolakižat .Paiči paikallizii lapsii huogavundupäivikse kyläh tulou duaččuniekkua da heijän lastu , heilgi himoittau yhtyö kylän kul’tuuruelaigah .Uvvistetus "Pertis ", kuduas ollah vaste ei ammui kruasitut seinät , koskemattomannu seinäl on kirjutuslaudu , kui mustoitus sih nähte , ku konzulienne täs oli škola .
Rinnal olijas kluasas on kolme kangaspuudu .Säpsän kylän rahvas voijah opastuo kudomah .Ielleh pienes pertizes on kirjasto .Yhtel tiel kyzyn , kus la on vältämätöi da tärgei sija – käymäl .Vastatah , ku tavalline ubornoi ilmai sähkyö on kluuban tagaveriäl .Tundemattoman arhitektoran rakendus talvel on suurien kivoksien peitos .Kiirehel sinne puuttuo voibi vaigu suksil .Ozuat oigieh pilkoi pimies – se hyvä .Se , ku kylien kul’tuurutalolois ei ole käymälii , on ylen suuri huoli .Ga Natalja sellittäy : "Kluubah kuččujes myö mustoitammo rahvahale , ku ennepäi käydäs käymäläh kois .Lapsih niškoi – kaikkiehäi voibi olla – kluubas on čiččipada .
Vihjuan , ku kul’tuurutaloi Säpsäl on keskus , kunne tulou aktiivistu rahvastu , puaksuh pidoloih tulou lähes 90 hengie .Sanommo , ozutukseh enne Uuttu Vuottu zualah odva vai synnyttih kaikin tulluot .
Astummo ielleh , pihale .Näen kaldavunnuon halgosaruan , kudai on täčöi täyzi halguo .Natalja Aleksandrovna sanou : halguo on , voibi eliä .Vajattajan levon paikallizet neroniekat katettih linouleuman palal .
SUITAMMO HYVII DIELOLOI
Vuvvennu 2021 Paikallizien alguhpanoloin kannattamizen programman avul paikallizet eläjät yhtes Karjalan haldivon da Jessoilan kylänevvoston kel azetettih mustopaččahan "Ižänmuallizen voinah yhtynyzile da tagavos ruadajile ".Säpsän eläjät terväh kerättih tarvittavan summan hyväh ruadoh .Mustopäivinny tänne tulou rahvastu , hyö tuvvah kukkua mustopaččahalluo .
Jagodnaja-pihal olijan kaivon kohendamine sežo on nerokkahien säpsäläzien ruado .Hyö puhtastettih kaivon pohjan , vaihtettih kattien , luajittih salbavon .Pädöy kaččuo , on kui uuzi .
– Myö joga vuottu yhtymmö "Paikallizien alguhpanoloin kilbah ". Täs on eräs tulos , ozutetah minule lapsien kižakohtua .
Konzu säpsäläzil rodih probliemu , kui piästä Siämärven rannale , hyö maltettih ilmai riidua da suuduo puuttuo sobuh järvirannas olijan muapalan ižändän kel .Kolmes päiväs hyö kerättih lähes 90 tuhattu rubl’ua aijan luadimizeh .
DEPUTUATTU DEN’GATTAH , GA SUUREL VASTUOL
Säpsän pihoil on por’adnu .
– Paikallizet eläjät pietäh kyliä kunnos . Keviäl da sygyzyl talgoh ruammo .Vaste ei ammui Jessoilan kylänevvosto meijän kehoitukses azetti Jagodnajada Rečnaja-pihoil suuret buakat , kunne rahvas kerätäh lomuu da toppua .Paikallizien alguhpanoloin kannattamizen programman vuoh luajimmo sähkötulet kylän pihoil .Kaksi pihua on tulettah , valdivoherrat uskaldettih lähiaigua auttua da siegi roitah tulet , sanoi paikalline deputuattu Julija Ojala .
Julija ruadau Säpsän meččytalovuos .Vuvvennu 2023 paikallizet rahvas vallittih händy Jessoilan kylänevvoston deputuatakse .Kerran kolmes kuus häi kuččuu Jessoilan administratsien ruadajii kuundelemah paikallizien huolii .
– Avtoubusat kyläh kävväh , medpunktu ruadau , laukkaine on , lugietah mugažuksii rahvas .
Lienne arbuatto , ku kyländeputuattu on julgei herru porfelin kel , kudual ollah suuret mahtot da valdu käzis , kudual maksetah palku – etto arvannuh oigieh .Kyländeputuattu ruadau ilmai .Palkindokse on vaigu hyvä mieli da kiitos paikallizis eläjis .
KAI IČEVÄIL
Säpsänjoves poikki rippuu sildu , sie luadiu kuvua jogahine , ken tulou kyläh .Ehätyskohtas por’adnua pietäh F’odorovien molodoit – Viktor Vasiljevič da Natalja Jevgenjevna .Mučoi ruadau siäntarkistajannu enämbän 35 vuottu .
– Enne lavvat ainos lahottih , pidi heittelemättäh kohendua sildua . Kaksi vuottu tagaperin vaihtoimmo kai , passibo minun piäliköle Šumeiko Tamara Grigorjevnale .Hänen kauti saimmo varua .Ruaduo oli ylen äijy , ruavoimmo talgoh , kučuimmo naizii , miehii , lapsii .Naizet da lapset kruasittih laudoi , miehet otettih iäres vahnoi luadoi .Kahtes päiväs sildu oli valmis .Ga tänä kezän himoittas vie sillan fermat lujoittua .Kui ennegi , ei tävvy varua , sellittäy Natalja Jevgenjevna .
Säpsän kyläs olles minä yksielpäi ihailin ruadajii paikallizii eläjii , heijän ruadohimuo , induo , toizielpäi oli huigei , ku valdivo vähän auttau heidy .Paikallizis haldivolois ainos vai puaksumbah kuulet – ei ole den’gua , net ei olla meijän vellalližuot .
Kummua sanot , ga paikallizet rahvas ei itketellähes , ei paheksita elostu , ei kirjuteta kirovuskirjazii , ei pakita .Rahvas uskotah vaigu omah iččeh da omih voimih .Olgah hos kui vaigei , hyö uskotah parembah .Hyö ollah sidä mieldy , ku kaikis tärgei on , ku ristikanzal olis tavoiteh da häi maltas ruadua .Ilmai sidä piendygi voittuo ei rodei .
Säpsän kylän eläjät ollah optimistat
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский