ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Agafonov Andrei . Minun armas kylä Mal’l’al

Agafonov Andrei

Minun armas kylä Mal’l’al

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Ku seizattuakseh sellin Heččulan kylän laukkah päi da kačahtuakseh järveh päi, toizel rannal näet koin-toizen. Net hyčötetäh suarnas rouno, kaunistetah randua. Segi on Mal’l’al-kyläine, kudamah minä tuttavuin vuvvel 1982.

Silloi myö käimmö tänne linnaspäi mučoin da muatkoinke kalmoil, muatkoin muaman Kornilovan (Nikonovan) Marija Ivanovnan piäl. Mal’l’alas seizougi hänen kodi, kudamas muatkoi rodivuigi vuvvel 1937. Koil on enämbi sadua vuottu, arhiivas myö lövvimmö sen ezmäzen mainituksen vie vuvvel 1918.
Silloi myö olimmo yön dai lähtimmö iäres. Mustoh jäi čoma viettävy kohtu ihan järvirannas, vahnu mielužu kodi.
Aijan mendyy myö perehinneh piätimmö nostua koin. Huaveilimmo kezämökkisty, kus suas huogavuo linnan jälles da mielihyväillä luonduo. Hätken ečimmö kohtua, ga nikudamah emmo mieldynyh. Net kai oldih kooperatiivat, linnan lähil, rahvastu äijy, eigo putilleh marjahkäyndyä, eigo sieneh, eigo kalastamistu. Opimmo mielet mielekse panna da mustoh tuli se čoma Mal’l’alan kohtu, kudamah kerras miellyin. Yksi pahaloitton linnaspäi on. Ga parembua puoldu yksikai oli enämbi dai dostalin piätimmö oppie. Vaigevustu oli äijy, ga silloi nuoret olimmo, emmo nimidä varannuh!
Kyläs oli yheksä kodii, sikse aigua enimät oldih jo duaččukoit. Alalleh sie eli vai Katti-buaboi, vahnu karjalaine naine. Kyläs luajittih souhozan paimendusmuat, kaikkiel käveltih vazat, kodiloin pihoisgi. Avuat ikkunan kahtalleh dai hedi vazan turvan näet! Heččulas silloi oli kaksi laukkua, kluubu, sel’soviettu, käi avtoubussu, ruadoi fermu. Elaigu kiehui. Myö hil’l’akkazin kohendimmo kodii, elavoittelimmos, luajimmo kylyn, panimmo kundoh peldomuat. Järves kalua kylläl, kehtua vai ongie lykkäillä, rinnal on muarju- da sienimeččy, keriä vai min voinnet.
Meni aigu, roittih vunukat. Vahnu kodi rodih ahtas, pidi reknailla jo uuttu. Dorogu kodissah piästes oli ylen pahas kunnos, sen luadijes pidi käit kuorie hyvin da kukkaro tyhjendiä. Rospuutal nivouse ei suannuh piästä. Lopukse oman vuitin dorogah pani Vieljärven kylänhaldivo. Putillizen sähköliinien suajes sežo pidi aigua. Loppujen lopukse kai rodih hyvin, dovarišoin avul saimmo nostua uvven mielužan koin vezi tulemah sydämeh da käymäl koin seinis.
Penziele lähtiettyy kerroissah muutin Mal’l’alah. Opin vie puuttuo ruadoh Vieljärven tulipalolaitokseh šouferikse, ga en päinnyh igii myöte (58 vuottu). Sanottih vahnu jo olen täh ruadoh, ga sentäh en ruvennuh äijäl prähkämäh.
Mal’l’alas täs aijas äijy midä muutui. Jiädih vai yhtet duaččuniekat. Roittih uvvet koit, uvvet susiedat. Muuttumattomakse jiädih vai čoma luondo, mečät da järvet ymbäri. Jo kuvvettu vuottu vietän talvie kyläs yksinäh.
Kezäl kai täs elavuu. Piädielovunukat tullah minulluo Mal’l’alah kaikekse keziä. Täs hyö opastuttih ajelemah pyöräl, uidamah, ongittamah, ylen äijäl suvaijah kävvä meččäh marjah. Yhtes bunukoinke piemmö kanoi, rakendimmo kimalehienpezän da otimmo kolme parvie kimalehtu. Ostimmo kymmenikön indien sorzua, nostimmo toizen teplitsan. Sit rubeimmo hingailemahes tostu kylyy, ku se olis salvettu. Saimmo sen! Vahnas kylys tuli tahnut. Sit otimmo kazvatettavakse krouliekkua, niilöin lugu kazvoi sadassah. Lopukse vie otimmo počin. Suurendimmo peldomuat. Nygöi kai kazvokset ollah omat. Tomuatoin viessu hyvil kezil on enämbi kiluo, kapustoinläs viittytostu kiluo. Mučoin kazvatetut tikvat ollah läs kolmiekymmenkilohizet!
Kezil da sygyzylöil keriämmö marjua, myödäväkse myös, penzien ližäkse. Dovarišat kummeksitah, eigo Mal’l’alas ole igävy, a minul puaksuh aigua ei tävvy kaikkii ruadoloi ruadua. Minun akku opastunduvuvven aigah eläy Petroskoil, auttau lapsii da bunukkoi. Häi kävyy kyläh vai nedälin lopukse. Minä vietän talviaigua mečäs. Nygöigi joga päiviä kävyn ongel, suksitan, luajin fotokuvii, ihailen luonduo, huogavun. Lövvän mečäs mintahto muite muis oksan libo hallon, otan keräl dai sotvorin luajilmuksen. Mulloi opastuin kudomah paivuoksis, tänä vuon opastun piirdämäh akrilmualiloil. Ruado ruavon piäl luadihes!
Mal’l’alas on internettu da telefounu, olen yhtevyksis kaikkien omienke. Igävöimäh ei ole aigua. Himoittas uskuo, ku vunukat da pruavovunukat jatkettas tämän kylän elaigua da minun allettuloi täs ruadoloi.