Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Galina Ol’kina. Vot moine mustoitus…
Galina Ol’kina
Vot moine mustoitus…
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Hyvät
"Oman Muan " lehten ruadajat , minä kiännyn teih yhty kyzymysty sellittämäh .Minä luvin Oma Mua-lehten n :s 5 stat’t’an Kolatsellän eläjis , kus hyö kyzytäh andua tieduo konzutahto Kolatselläs elänyzis .
Kirjuttua hot kirjuttazin , ga minul on kaksi fotokartočkua , net minä voizin työndiä heile , vai ku suaja järilleh , mindähsendäh , ku iče en malta , kui azuo niilöis koupii .A kartočkat ollah ainavot da ylen armahat .Minä tahton teijän kauti työndiä Kolatselläle kartočkat da kirjutuksen .
NI YÖDY , NI PÄIVIÄ
Mennytty Suurdu Voinua vaste meijän pereh elimmö Kolatselläl vuozinnu 1936-1942.Voinu meijät tabai sie .Meijän papa ruadoi veterinuarannu , feršalinnu .Händy tiettih ei vai Kolatselläl , ga kaikel sillozel Vieljäven rajonal , dai Priäžän rajonas .
Häi oli ylen hyväsydämelline ristikanzu .Kuspäilienne dai konzulienne tuldu ottamah žiivattua lieččimäh , ei tiedänyh ni yödy , ni päiviä , ni tuhuu , ni vihmua , aivei oli valmis lähtemäh .Tiezi , min kallehus da armahus oli talois žiivattu .Kolhouzan fermoi myö kuččumattah kävyi , se oli hänel oigei ruado .
Mittumua oli perimästy tapahtumua , sanommo , konzu lehmy kanduakseh ei voi , jo kai ruadoi , ei voi lehmy kandua , vai ku hamaral oččah , gu lihat ei sudre mendäs .Tulou pertih , lapset istutah ymbäri stolas , vuotetah maiduo .Läbi vačas , ku veičči rouno menöy , lehmyhäi talois oli perehen syöttäjy .Pidäy oppie vie mittuinetahto keino , hamaral nikonzu ei ole myöhä , toinah auttau Jumal , ei anna lapsil nälgäh jiäjä .I toiven , vikse Jumal autoi , ihan kiškojen kiškoi vazan lehmäspäi , dai ižändäle nevvoi , midä lehmäle andua juvva , ei žiälöijä zuaharii , se puhtastau žiivatan sydämen .
Nengomii kummii papan ruavos oli ei yksi kerdu i kolhouzoin žiivatoinke , da kodižiivatoinke .Sithäi , ku papa oli aivei valmis avvuttamah žiivattua hoivendamah , händy nygöi mustellah vai hyväl sanal .
MUINAI ARTISTU
A mitus häi oli artistu .Oligo pläššijy , pajattaju , ozutelmoin artistu .Vot konzu elimmö Kinälahtel (sie eläjes minä rodimmos ), avattih kirikös kluubu .Vahnembat rahvas iče ei käydy kluubah da ni nuorižuo ei työtty .Sit papal tuli mieleh , azuo stsenal vahnah tabah svuad’bu , papin venčindanke .Iče kirjutti ozutelman , valličči igii myö da paginua myö artistat .Sih pidi šuutkakastu ristikanzua .Yhtes perehes sai olla yksi kudaitahto akku libo ukko , čutkelii , toine bluaznattavu .Kui minun buaboi sanoi : "Meijän Johorua vai čuppuh pieremäh ".Min papa käveli pagizuttamah starikkoi da babiloi .Iče papa oli ženihänny , mama – andilahannu .Se svuad’bu rodih ylen kuulužu .A ku tiijustettih , gu rodieu pappi venčaimah , rahvastu tuli täyzi kluubu .Sit aijas ruvettih vahvas käymäh kluubah .A sidä suad’bua kai kučuttih Vieljärveh ozuttamah .Minul oli nelli kuudu , mama papanke ozutelmas svuad’bua kižattih .
SOBUH DA RAUHAS
En tiijä , viego mustetanneh papua ken rajonas .Silloi spetsialistoih näh ei olluh fatieroi , emändän kel pidi yksis pertilöis eliä , yhtel plital (gu oli vie plita ) da päčis keittiä syömisty .A päčči lämmitettih vai huondeksel , pidi mamal puuttuo sobuh emändän kel .No mama oli , kui papagi , kazvanuh suureh pereheh , ei olluh riidačču , tiezi , ku emändy on kois , häi ei rubie eläjien myödäh elämäh .
No hätkie emmo elänyh yhtes talois da yhtes hierus .Kolatselläs elimmö hätkembän .Sie meil rodiihes Val’a-tyttöine .Elimmö sit Jušis .Sie elettih kahtei sizärekset armoittomat .Nimii en hyvin musta , ga mielel pyöri – onnuako Ol’a da Man’a .Sit reunimazes kois ei olluh ižändöi , a oli mittuinelienne kantor .No kantor kunnelienne siirrettih i annetih valdu meile sie eliä .Sie myö elimmö voinan zavodindassah .
LÄBI BUL’KIS KOLATSELGÄH
A Suomen voinan aigah sit talois enzimäzes suures pertis elettih saldatat .Sinne azuttih kaksikerroksizet magavosijat .Konzu illal saldatat kerrytäh , L’us’a , vahnembi minun sizär , nostetah yläh , annetah gostinčua da käskietäh pajattua .L’us’a silloi jo hyvin pajatti .Kat’uša-pajo silloi oli movvas .Myö kävyimmö detsaduh , sie vikse opastuimmo sen pajon .Minä , tottu sanuo , en maltanuh , vai hynhetin L’us’ale myödäh .
Mustan , kazvattajannu oli Jelena Nikolajevna , ylen oli häi hyvä da čoma .Komsomolku , nuorižoliittolaine , suomelazet händy tapettih .Mustan , vie detsaduh kävyi sogei Iivan soittamah .Se oli vessel čuassu .
KUI VOINU ALGAVUI
A konzu da kui zavodih voinu , minä olen kirjutannuh dai sanelluh ei yhes kohtas .Nikonzu en unohta , kui mama tuli huondeksel aijoi nostattamah .Myö magaimmo ylähäzes kezäpertis .Meijänke oli vie papan sizär , neidine .Mama musteli , ku aijoi huondeksel , vie päiväine čut’ vai nouzi taivahan reunale , mindählienne uni lähti .Häi heityi alah , kaččou , kai hieru vie maguau .Moine hil’l’aine da rauhu , buito ei ole nimittumua voinua .A sit kaččou , kuspäilienne kaksi tyttyö jiäviiheze .Reput selläs , juostah da peräh päi kačahtellah .A sit rubei kuulumah ammundu .Sit mama tuli meidy nostattamah .Kiirehel šuoriimmo , ga emmo ruohtinuh lähtie nikunne .Sit mama kaččou , susiedu lähti kospäi .Hänel oli nelli lastu , yksii igii meijänke .Heil Nast’oi-t’outa , muga oli nimi emändäl , sai lapsen , a meijän mama oli kohtuine .Sit mama rubei ikkunua klokuttamah , kuččumah meile .Tuldih i kaksi naistu lapsienke , punoimmokse päčis ymbäri , kuspäi ruvetah ambumah , myö toizeh puoleh punaldammokseh .Vot muga päččii armastelimmo .Hierus jo ei olluh nikedä .
Papua voinale otettih ihan enzipäivis , a myö ihan läbi bul’kis pageimmo Kolatselgäh päi .
Siepäi myö pageimmo Anuksessah , kus elettih kai maman rodn’at : muamo , vellet , sizäret i muut loitombazet .
Kuun peräs pidi lähtie i siepäigi pagoh , ga loitokse emmo suannuh pajeta , suomi kiännytti Kuittizen da Kuujärven välil i kaiken voinan aijan myö elimmö Anukses , papan kodih tulendassah .
Papan tulduu elimmö Kuujärves , uvvessah Anukses , a sit Videles .Videleh tulduu mama sanoi papale : "Enämbiä nikunne lähte en ."I papagi oli sidä mieldy .
Nosti oman koin .Vot i elämmö 1947 vuvves , a omas kois 1953 vuvves .Papa kuoli vuvvennu 1980, mamo – vuvvennu 1996.
Vot moine ei suuri mustoitus meijän perehen eländäh .
Vot moine mustoitus…
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский