ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Lujendamah karjalan kieldy Koivuselgäh

Lujendamah karjalan kieldy Koivuselgäh

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Pieni karjalaine Koivusellän kylä kuuluu Vieljärven paikkukundah. Talvizin sie eläy vähembi sadaččuu eläjiä.

Piälpäi kaččojen hil’l’aine elaigu lekahtihes mennyön vuvven aigah. Rahvas iče piätettih muuttua se parembah päi. Muijien ruadoloin ližäkse havahtettihes opastumah karjalan kieleh. Kaččomattah sih, ku pos’olkan suuri vuitti rahvastu on karjalastu, kieli on unohtumas jo ruavahiengi keskses. Koivusellän piälimäine kieli nägyväh on jo ven’an kieli.
Enzimäine karjalankieline vastavundukerdu piettih pyhänpiän 23. kevätkuudu muga sanotus kul’tuurutalois. Tädä taloidu meinatah kohendua ičeväil.
Koivusellän meččypos’olku on Vieljärvespäi päivylaskupuoleh kolmenkymmenen kilometrin piäspala federuallistu dorogua da toine pala meččydorogua, kudai on hyväs kunnos rospuututtomal aijal. Dorogan luaduu pidäy silmäl kylän nuori deputuattu Kristina Dmitrijeva, kudai kurittau kaiken talven mečänvedäjii. Virgah tulduu neidine rubei oppimah kohendamah koivuselgäläzien elaigua. Enzimäzikse, pani heidy yhteh sobuh, rubei keriämäh pidoloih da paginoih. Ku olis kunne kerdyö da paista, rahvas piätettih kohendua pos’olkan ainavo kädeh pättävy taloiendine lapsienkodi, kudai ei rua jo läs kahtukymmendy vuottu. Se ei ole leyhkettäväs kunnos, ga lahot levo da seinät ollah. Uudeh levoh niškoi suadih jen’gukannatustu Priäžän piirin kukkarospäi, kaikkii toizii kohendusruadoloi ruvetah pidämäh ičeväil, alletah kevätčural. Iče Koivusellän eläjät da nämmih kohtih rovivunnuot rahvas kerätäh varua sih niškoih.
Ezi-ižien kielen mustoitandu da opastundu tuli piäh ruvettuu kerävymäh yhteh. Rahvas iče jo ellendetäh, ku se on pošti unohtettu. Pagizendas vie erähät paistah, ga sanat piäs muututah jo ven’alazikse. Opastajakse kučuttih kieliaktivistu Vieljärvelpäi Natalja Antonova. Meinatah kerävyö kerran kuus pyhinpäivin. Natalja sanelou:
Minä hyväl mielel menin myödäh.
Mennyt pyhänpiän ajelin enzimästy kerdua. Ruan sen minun vahnembien mustokse, kuduat nuorete ruattih meččiä da elettih Koivuselläl. Tuatto on nämmih kohtih rodivunnuhgiKudžoin pieneh kyläzeh da kazvoi Ruokoskes, se on kuuzi kilometrii välii Koivuselläspäi. Tänne tulduu kerras näin, ku rahvas keskenäh jo kaikin paistah ven’akse. Kieliymbäristyö pošti jo ei ole. Äijät ket vie ellendetäh, ga paistah jo valehembah. Joukos vai nelli hengie maltoi paista hyvin, dostalit piädy vai n’utkutetah libo yhtel-kahtel sanal maltetah vastata karjalankielizih kyzymyksih. Yksikai on ylen hyvä mieli, rahvas rounu havačuttih da ruvettih kalleksimah muamankieldy. Enzimäzel urokal nevvoin karjalankielizet kirjaimet, opastuimmo lugemah da kirjuttamah, tuttavuimmo, opastuimmo tervehtysvirkehih, erähii jogapäiväzii sanondoi, vähäzen verbilöi, numerualoi, kuuloin nimii, pajatimmo. Jiäs vai tämä tahto koivuselgäläzile hätkembäkse.
Tulin kielikursiloile mustoittamah omua kieldy. Kuda-midä ellendän, ga paista jo ni vouse en voi. Konzu kyzyn omii pagizemah minunke karjalakse, ga heil joga toine sana puuttuu sanuo ven’akse. En tiedänyh, ku karjalakse voibi kirjuttua. Net tänäpäi jygiettäväh andavuttih. Ga muite vessel oli, piä on täyzi kaikkie uuttu, sanou Koivusellän eläi Iivan Dmitrijev.