Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Vuattu
Источник:
RUWIKI. Tiedo da tehniekku. Liečetiedo.
Vuattu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vuattu (germuanien kielespäi Watte) on pörhäkkö kuiduaineh, kudamua suajah puhtahis (puuvillu, villu da pelvas) libo sinteetiekkukuidulois.
Liečetiijos käytetäh puuvillu- da pelvasvuattua, rakendamizes — minerualuvuattua, kuvondutevolližuos — kleittyy vuattua, kudamua käytetäh sobien aluskangahannu da od'd'ualoin täyttienny.
Imuainehennu vuottua ruvettih käyttämäh sodahirurgies XIX vuozisuan lopus. Enzimästy kerdua gigroskouppizii kiärimizii puuvilluvuatan pohjal kehoitti käyttiä hirurgu Dž. S. Gemdži vuvvennu 1880.
Histourii
Vuattu-sana on tulluh germuanien kielespäi (Watte), kudamah se tuli aruabien kielespäi (laihinsana wáḍḍa). Ven'an kieles vierahan sanan assimil'aciessah vuattua sanottih puuvillubumuagakse (ven. хлопчатая бумага). Vuvvennu 2012 ehoitettih moine versii, ku sana tuli ven'an kieleh japounien kielespäi XVII vuozisual.
XIX vuozisuan enzimäzen puoliškon aigah zemstvon liäkärit nevvottih panemah puuvillubumuagua (vuattua) korvih korvan, keroin da nenän voimattomuksien estämizekse.
XX vuozisuan puolivälissäh liečetiijos enimälleh käytettih puuvilluvuattua, sit senke yhtes ruvettih ottamah käyttöh viskouzuvuattua. Vuvvennu 2011 Ven'al uvvessah ruvettih luadimah pelvasvuattua, liečetiijon tarkoituksihgi (hirurgii, kosmetolougii, tervehyönhuoldo).
Vuozisuan XX lopus roittih uvvet oman ičen gigijienan vehkehet vuatas — vuattupuikkozet (vuattu, kudai on sivottu puikkozien n'okkih; vuvven 1927 patentu), vuattudiskat (diskoikse pressuittu vuattu; vuvven 1937 patentu), naizien gigijienusidiet (kerdukäyttöine imuvalmisteh; vuvven 1971 patentu).
Luavut
Vuatan luajindan mugah on vuattu puhtahis ainehis — luonnolline vuattu (villu-, šulku-, puuvillu-, pelvas-, höyhen-, liinuvuattu da muut) da vuattu tegoainehis — (sel'ulouzu-, asbestu-, st'oklu-, metallu-, šluakku-, bazal'tuvuattu).
Tarkoituksen mugah vuattu voi olla: liečetiedovuattu (käytetäh hirurgies, kosmetolougies, tervehyönhuollos da muut), kuvonduvuattu (käytetäh lämmänpidäjänny da alusainehennu sobih niškoi da täyteainehennu od'd'ualoih, sobih niškoi, pertilomuvuattu (käytetäh kaunistuspieluksien täyteainehennu da m.i.), minerualuvuattu (käytetäh tulenkestäjien ainehien, lämmänpidäjien, termoizol'acien, gidroizol'acien, hiimiitevolližuon fil'troin luajindas da muus).
Luajindu
Luonnollizen vuatan luajindas käytetäh moizii hiimiellizii reagentoi kui väitettyy natrien gidroksidua, pinduaktiivistu ainehtu, rikkuhappamehtu da toizii hiimielliziii reagentoi. Liečetiedopuuvilluvuatan tehnolougien piäprocessoih kuulutah keittämine, valguomine, muigenemine, monikerdazet huuhtondat da kuivandu.
Puuvilluainehtu keitetäh poros painien alazennu da sit muokatah sidä natrien giposul'fital. Sen jälles kuidu suau valgien värin da tarvittavat ominažuot — kyvyn terväh kastuo da imie nestehty.
Lopus kazvikuijut irdavutah, pehmetäh da puhtastutah ližäainehis, a suavus kuidumasas luajitah paltimii pehmendysloukkuandukonehis; muovailematoi kuidumuassu, kuduas rodieu paltin, harjuandukonehel muuttuu otettavakse vuatakse tietyn sangevuonke.
Piävaigevuksennu vuatan luajindas on kuijun valguomine. Enne sidä muokattih hloranke olijoil hiimiellizil reaktiivoil, vuvves 2005 algajen valguomizes ruvettih käyttämäh vodorouduperoksiidan pohjazii ainehii. Enzimäine moine tuatando avattih Ven'al vuvvennu 2011.
Minerualuvuatan luadimizen pohjannu ollah tulimägialguperiä olijat kivet, enzikse, bazal'tu da gabbro, asbestu da sintiettizet sidiet (fenolformal'degiidutervat). Šluakkuvuattua suajah sulatetus domnušluakas, а st'okluvuattua — st'oklan sulattuu.
Käytändy
Liečetiijos
Erinomazen imukyvyn hyvyös vuattu rodih vältämättömäkse ainehekse sivondu-, hoido- da hirurgiiozastolois, hammasliečetiijos, fizioterapien da oftal'molougien ruadopertilöis. Tämän ližäkse puuvillu- da pelvasvuattua käytetäh leviesti kosmetolougies (erilazien kosmetolougien hoidoloin azujes da tervehyönhoijos (vuattupuikkozet, diskat, gigijienusidiet da tamponat).
Rakendamizes
Minerualuvuatan erilazet lajit ollah suurien temperatuuroin da hiimiellizien ainehien kestäjät, niilöil on sežo hyvä lämmänpidäi da iäneneristäi kygy. Tämän periä sidä käytetäh leviesti lämmänpidäjien da iäneneristäjien valmistehien luajindas taloloin da transportan mašinoin rakendamizen tarbehih. Bazal'tu da asbestupohjastu minerualuvuattu käytetäh lämmänpidäjänny ainehennu erähien tevolližusobjektoin nostamizes pinnoin eristämizekse lämbötilanke +500 gruadussissah.
Kuvondutevolližuos
Saldattoin talvisovat (vuattumekot, leviet štanit, kauhtanat), kudamas lämmänpidäjänny ainehennu käytettih tiettyy luaduu vuattua, oldih kuulužu vie mennyöl vuozisual. Ga vuvven 2000 jälles vuatan sijah tuldih nygyaigazembat lämmänpidäjät ainehet. Erillisty vuattua, kudamah on levitetty kleiemul'sii (vatiliinu), käytetäh aluskangahannu sobien luajindas, sežo od'd'ualoin täytehainehennu. Leviesti käytettih vuattua pehmielöin pertilomuloin täytehainehennu.