ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Marija Melentjeva

Marija Melentjeva

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Marija Vladimirovna Melentjeva (24. pakkaskuudu 1924 Priäžy, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu — 2. heinykuudu 1943 Kirvesvuaru, Karhumäin piiri, Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu) on partizuanu, Kommunistizen puolovehen keskuskomitietan yhtevyksenpidäi da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan komsomolan keskuskomitietan instruktoru, Nevvostoliiton urhomies, Leninan kunnivomerkil da Ruskien tiähten kunnivomerkil palkittu.

Rodivundu da opastundu
Marija Melentjeva oli roinnuhes 24. pakkaskuudu Priäžäs muanruadajien perehes.
Kanzua myöte oli karjalaine. Loppi školan Priäžäs. Ruadoi Segežas gospitalis.

Ižänmualline voinu
Vuvves 1942 Marija Melentjeva oli Suurel Ižänmuallizel voinal.
Kezäkuul vuvvennu 1942 händy da Anna Lisicinua työttih Šoutjärven piirih, kudai oli suomelazien valloitettu. Sie hyö kerättih tieduo valloittajien vallas, heijän ammundukohtien da puolistuksien sijoitundas, luajittih kontaktoi rahvahanke. Tehtävän täytändäs tulles Lisicina uppoi Sviris poikki mennes, ga ehti andua Marija Melentjevale kerätyt tiijustelutiijot. Melentjeva piäzi joves poikki da suatoi tärgiet tiijot.
Samannu vuon sygyzyl Melentjevua uvvessah työttih tiijustelijoin joukonke vihollizen tagavoh, ga paikallizen eläjän pettämyksen periä händy otettih kiini suomelazet Karhumäin piirin Kirvesvuaran kyläs da ammuttih. Händy muokattih, ga häi oli luja, ei sanonuh vihollizele tärgielöi tiedoloi. Marija Melentejevua ammuttih 2. heinykuudu vuvvennu 1943. Häi on pandu muah Kirvesvuaran kyläh.
Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 25. syvyskuudu 1943 Marija Melentjevale, kuoltuu, annettih Nevvostoliiton urhomiehen arvonimi urhakkahuos da urholližuos tärgielöi tehtävii täyttäjes.

Palkindot
Kuldaine tiähti -medali;
Leninan kunnivomerki;
Ruskien tiähten kunnivomerki.


Musto
Melentjevan mustokse on azetettu mustopaččahat Priäžäs da Petroskois Marija Melentjevan uuličal, kaksi mustolaudua Petroskois da yksi Priäžäs taloile Nevvostopihal, kus häi eli.
Melentjevan nimi on voinal surman suannuzien priäžäläzien memoriualas. Hänen kuva da nimi ollah Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhomiehien gallereis. Gallerein rinnale on istutettu puu Melentjevan kunnivokse.
Marija Melentjevan nimi on annettu Priäžän keskiškolale, erähäle Petroskoin uuličale, buksiirulaivale, Petroskoin kalakombinuatan seinerale, Belomor-Onežskoin laivaston buksiirulaivale, pionierujoukkoloile da družinoile.
Marija Melentjevan roindukyläh Priäžäh on avattu muzei. Joga vuottu Marija Melentjevan roindupäivän hantuzis Priäžän kyläs pietäh hiihtokilboi Marija Melentjevan mustokse, a Priäžän školasperindöllisty Urhomiehen nedälii.
Marija Melentjevale da Anna Lisicinale on omistettu Aleksandr Ivanovan ozutelmu "Se oli Karjalas" (ven. "Это было в Карелии") da Gennadii Fišan Ystävättäret-oučerku (ven. "Подруги").