Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Valentina MIRONOVA.
Uuttu tieduo karjalazis luvendoloin kauti
Источник:
Oma mua. № 12, 2025, с. 3
Valentina MIRONOVA
Uuttu tieduo karjalazis luvendoloin kauti
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalalan Rahvahan Liitto oman projektan "Karjalu ristikanzois. Histourii. Kieli. Kul’tuuru" hantuzis jo tostu kerdua keräi karjalan kielen da kul’tuuran suvaiččijoi omih pienih luvendoloih.
Tämä pido oli omistettu karjalazele omaluaduzele kul’tuurale da luvendoiččijoikse oldih kučuttu semmozet rahvas, ket hätken ruatah omal ammattialal, ket suvaijah omua ruaduo, ket tahtotah ozuttua meijän perindyö tazavallas eläjile nuorile dai ruavahile sego myös Karjalan gostile.
Kul’tuuru-luvendoloin seerieh omii paginoi pidämäh tuli kolme nuordu nastu. Muuzikko, Arhangelin alovehel roinnuh da Petroskoil opastunnuh Natalja Šamrai pagizi omis mielisoittimis – aerofonois. Täh joukkoh kuulutah moizet soittimet, kudualoin iäni roihes ilman täremizes. Semmozii ollah tuohes punottu torvi, puus luajittu da tuohel kriepitty liru da hoikkazes puus luajittu pilli. Kaikkii nämmii soittimii enimyten kyläs käytti paimoi, häi huondeksel kučui lehmii karjah da illah omal soitol ozutti emändile, ku žiivatat ollah kodih tulemas. Paiči paimoidu niken ei voinnuh koskie nämmii soittimii, niilöil oli oma maagine merkičys. Toiči lapset libo nuoret luajittih ičel pillin butkis, ruvvos libo olles da niilöil soittimil iččie ihaškoitettih.
Toizekse paginua pidi Kalevalan kyläs roinnuhes da nygöi Petroskoin konservatouries opastumas olii Tatjana Bel’ajeva. Nuori naine saneli kuundelijoile, kui ennevahnas nuorižo tuttavui bes’odoil toine toizeh, kui hyö yhtes kižattih da valmistuttih menemäh yhten. Luvendon nimekse oli otettu anglien pikap-sana, kudai merkiččöy houkutestu. Ennehäi kylis nuoret brihat puaksuh tyttölöi houkuteltih, vahnembat jo ennepäi varoitettih da sanottih: "Hänen (brihan) houkuteksii vai usko, ga menet kui brillin vaza peäliči peigalos". Vie rahvas pajatettih: "Briha ajelou da pajattau, čomua muččoi muanittau". Ga ei kaikin moizet oldu, suurin vuitti brihois da tyttölöis hyväh luaduh illaččuloil kižattih da perindölöin mugah piettih svuad’bua.
Priäžän piiris on 303 kul’tuuruhistouriellistu mustomerkii, suurin vuitti niilöis voibi nähtä Siämärves ymbäri. Omas roindualovehes, pruazniekkukul’tuuras da pravosluavizis pyhis paikois saneli jessol’ču Kielen, literatuuran da histourien instituutan arheolougien tutkii Tatjana Vasiljeva. Mennyt vuozin häi oman muaman, sizären da toizien kyläläzienke pandih kundoh Iivanan časounan Rubčoin kyläs. Sidä ruaduo naine tahtou jatkua iellehgi, gu kaikil olis mahto tulla omah roindukyläh pruazniekannu libo muite ad’voih.
Kolme eriluadustu luvenduo, ga yhtes net hyvin ozutetah, mittuine rikas da monipuoline on meijän karjalaine kul’tuuru. Kuundelijat oldih hyväs mieles da jogahizen luvendon jälles kyzyttih ližiä tieduo mieldykiinnittäjis teemois.
Sulakuus vuotammo kaikkii Karjalan Rahvahan Liiton uudeh Ižänmuallizele voinale omistettuh luvendoseerieh.