Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Bukina Klavdija. Kunnivoijen da kumardujen minun tuatan mustole
Bukina Klavdija
Kunnivoijen da kumardujen minun tuatan mustole
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Minä
puaksuh näin Anukses undu
Časounois , hieruzis da valgies yös .
Tuattoloin kalmazis , kivoksis lundu
Da pellon kukkazis , čomazis myös .
Jätän kesken kai ruavot dai huolet ,
Tahton uvvessah nähtä sinuu .
Otan keräle myödäizet tuulet .
Terveh , Anus , oma linnu minun !
Minun tuatto , Bukin Jegor Petrovič , rodiihes 2. sulakuudu vuvvennu 1917 Anuksen piirin Kotkatjärveh .Hänen muanruadajien umbikarjalazes perehes oli yksitostu lastu .Tuatto kävyi Kotkatjärven školah , kus loppi vai nelli kluassua .Armies häi sluuži Karjalas , Kandalahtes .
Jegor Bukin oli käynnyh läbi kahtes voinas : Suomen da Nevvostoliiton välizes sego Suures Ižänmuallizes .Vuvvennu 1939 häi vojuičči Karjalan kannaksel .Konzu sytyi Suuri Ižänmualline voinu , tuatal oli kaksikymmen nelli vuottu .Händy da hänen jyttyzii brihoi kerras otettih voinuharjoitteluloih .Kronštadtlinnas heidy varustettih frontale työttäväkse , opastettih hyppimäh parašuutanke .Frontal tuatto oli pulem’otčiekan abuniekannu .Häi kuului 129 ammundudiviizien 457 ammundupolkah .Vuvvennu 1941 Staraja Russa -linnan lähäl olijois bojulois heijän polku puutui nemsoin ymbäröičyskattilah .Tuatto oli ruanittu piäh da yhtes omien bojudovarišoinke puutui plenah .Kogo voinan Jegor Bukin oli Germuanien vangittuloin keskitysleiris .Sih näh tuatto vähän midä saneli , eigo suvainnuh sidä mustella .Vaigu konzu kačoi telviizoras fil’moi voinas , hänen silmis valuttih kyynälet .Sendähgi minä vähän midä tiijän hänen voinuvuozis .Kus oli keskitysleiri , tuatto ei mustanuh , vikse satatus piäh andoi tiediä .Mustau vai , gu parandi händy vrača Leningruadaspäi , mugaže vojennoplennoi .
RAUDUDOROGUA KOHENDAMAS
Keskitysleiris olles tuatto ruadoi raududorogal .Ven’alazil vangittuloil pidi kohendua raududorogua bombituksien jälles .Heidy ruadopaikkassah suatettih vardoiččijat .Joga vangil oli oma noumeru , tuatal – kuuzikymmen viizi .Tuatto vai musteli , gu ainos oli nälgy da vilu , a ruado oli ylen jygei .Voinan lopus meigäläzet saldatat puututtih amerikkalazien luo .Muga tata jäi hengih .Tata musteli , gu amerikkalazien vallan ual hyö oldih kaksikolme kuudu da heidy piettih hyvin .Jälles vangittuloi , kudamien joukos oli minun tuattogi , amerikkalazet vaihtettih Oder-jovel .
OMAL KODIRANNAL
Armahah kodoilah , Kotkatjärveh , tata tuli järilleh vaigu vuvven peräs Suuren Ižänmuallizen voinan loppiettuu .Se oli vuozi 1946.Voinan jälles häi perehtyi , otti mučoikse minun muaman Irina Kräkkijevan .Tytöššy häi oli Nifantjeva Čilmielpäi rodužin .Sil aigua mamal jo oli kaksi lastu : Aleksandr da Valentina Kräkkijevat .Heijän tuatto Vasilii Kräkkijev kadoi viestittömäkse Suomen da Nevvostoliiton välizen voinan aigua .Jegor da Irina Bukinoil rodih vie kaksi lastu – minä da Vit’a-velli .
Satatus piäh ylen äijäl andoi tiediä tuatan tervehyöh , ga häi nikonzu ei pahoitelluhes .Tuatto äijän ruadoi da oli kunnivoittu ristikanzu Anuksenlinnas .Yhtes muamanke hyö srojittih koin Anukseh , yhtesgi kazvatettih lapsii .Jygielöil voinan jälgehizil vuozil hyö nostettih da parandettih elaigua Anuksenlinnas da piiris kuigi toizet heijänjyttyzet rahvas .Äijän vuottu Jegor Bukin ruadoi Anuksen souhozas , ezmäi traktoristannu , a sit penziele lähtendässäh mečänkuadajien da kirvesmiehien briguadas .Tatas on jiännyh äijy palkinduo boju - da ruadosuavutuksis .
HYÖ SUVAITTIH ELAIGUA
Meijän vahnembat oldih prostoit , ruadajat da pravvansuvaiččijat rahvas .Meidygi , lapsii , hyö opastettih olemah moizinnu , opastettih suvaimah omua muadu , kieldy da kul’tuurua , kunnivoimah vahnembii .
Tuatto ylen äijäl suvaičči elaigua , rahvastu , omua kodii da kylyy .Myö , lapset , kudamil jo ammui ollah omat perehet da kylyt , joga suovattua kiirehtimmö tiijustamah omii vahnembii da , tiettäväine , ainos kävyimmö kylyh .Se oli moine perindö meil .Toiči tuatto otti kädeh oman balalaikan da soitti midä iče maltoi , gu ei olluh opastunnuh sih neroh .Toiči häi pajatti karjalazii častuškoi .
VOITONPÄIVY KALLEHIN PRUAZNIEKKU !
Voitonpäivän pruazniekannu tuatto ainos astui voinuveteruanoin riävys .Se oli hänen kallehin pruazniekku kuigi kogo meijän perehele .
Jegor Petrovič Bukinan igälangu katkei vuvvennu 2007.Tuatto on havvattu omah roindumuah Kotkatjärveh yhtes toizien hänen vellilöinke .Minä puak suh mielis kiännyn omih vahnembih päi buitegu verduan omua elaigua heijän elaigah .Minä ylen äijäl žiälöičen , gu en ehtinyh sanuo heile sanoi , kudamii nygöi šupetan heijän kalmoloin piäl .
Kunnivoijen da kumardujen minun tuatan mustole
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский