Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
L'udmila Markianova
L'udmila Markianova
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
L'udmila Markianova (roinnuhes
14. heinykuudu 1941) on Karjalan tazavallan arvostettu tiedoruadai , filolougientiijon kandiduattu , karjalan nuorikirjallizen kielen luadii , opastai , kiändäi .
L'udmila Markianova on enzimäzen livvinkielizen Aberin , enzimäzien livvin opastuskniigoin kirjuttajannu , enzimäzenny livvin murdehen opastajannu Petroskoin valdivonyliopistos da Karjalan pedagouguinstituutas , enzimäzenny Karjalan pedagouguinstituutan karjalan da vepsän kielen ozaston johtajannu , karjalan kielen sanaston kehittäjänny da karjalan kielen sanakniigoin luadijannu , enzimäzenny Karjalan kielen sanastokomissien ruadajannu .
Eloskerdu
L'udmila F'odorovna Markianova (tytönny Jeršova ) on roinnuhes 14. heinykuudu vuvvennu 1941 karjalazes perehes Anuksen piirin Suarikosken kyläs .Kylä seizoi Anuksenjoven rannal da kuului Kuittizen kylänevvostoh .Nygöi Suarikosken kyliä ei ole olemas .
L'udmila Markianovua kazvatettih buabo da died'oi Anastasija Ivanovna da Jegor Matvejevič Karakovat .Heis häi on opastunnuh karjalan kieleh , suvaimah omua randua , rahvastu da kieldy .
L'udmila Markianova nelli enzimästy kluassua opastui Ulvanan školas , sen jälles – seiččievuodizes školas Pienes Sellis .Ulvanan školah , kudai oli nellän kilometrin piäs hänen roindukyläspäi , pidi kävvä jallai , Pienes Sellis opastujes eli jo internuatas .
Seiččemen kluasan loppiettuu L'udmila Markianova lähti opastumah Petroskoih opastajien opistoh algukluassoin opastajakse .Opastundan jälles händy työttih ruadoh Sändämäle kaheksavuodizeh školah , kus häi ehti ruadua kolme vuottu .
Vie Sändämäl ruadajes häi piäzi opastumah Karjalan pedagouguinstituuttah ven'an kielen da literatuuran opastajakse .Enzimäzen vuozikursan opastui zaočno , jälles – jo Petroskois instituutas .Loppi opastundan vuvvennu 1965.Kolme vuottu opastundan jälles ruadoi Kuittizen keskiškolas johtajan sijahizennu da opasti ven'an kieldy da literatuurua .
Tiedoruado
Petroskois L'udmila Markianova rubei ruadamah Nevvostoliiton tiedoakadiemien Karjalan filiualas , enzimäi kirjastonhoidajannu , sit vuvvennu 1975 piäzi opastumah aspirantuurah da vuvvennu 1976 tuli ruadoh Kielen , literatuuran da histourien instituutan kielitiijon ozastoh .Vuvvennu 1980 L'udmila Markianova puolisti väitöskirjan Tarton yliopistos , sen tiemannu oli Suffiksualine sananluajindutaba karjalan kieles .
Kielen , literatuuran da histourien instituutas L'udmila Markianova algoi ruavon laborantannu , oli nuorembannu tutkijannu , jälgimäi jo tiedosekretarinnu da johtajan sijahizennu .Tutkii valmisti painettavakse yhtes Irma Salonke Grigorii Makarovan karjalan kielen (livvin murdehen ) sanakniigan , tutki karjalan kieldy , otti ozua konferensieloih , kirjutti tiedokirjutuksii .
Opastanduruado
Jälles vuvvennu 1989 Petroskois piettyy konferensiedu "Karjalazet : rahvas , kieli , kul'tuuru da ekonoumiekku ", Karjalas algavui karjalan kielen kehittämine .Sulakuun 20. päivänny vuvvennu 1989 oli hyväksytty karjalan kielen kirjaimikko latinalazel pohjal (sen luadijoinnu oldih L'udmila Markianova da Pekka Zaikov ).Kielen , literatuuran da histourien instituutan tutkijat ruvettih luadimah enzimäzii karjalan kielen aberiloi , luvendu - da opastuskniigoi , opastamah karjalan kieldy .
L'udmila Markianovan "Aberi " livvin murdehel nägi päivänvalgien vuvvennu 1990, luvendukniigu "Kirjuniekku " – vuvvennu 1992.Sen jälles piästih ilmah opastuskniigat da harjaituskogomukset karjalan kielen foneetiekas , morfolougies , verbilöis .Vuvvennu 2002 nägi päivänvalgien Markianovan luajittu "Karjalan kielioppi " 5.-9. kluassoih niškoi .
Markianova oli enzimäzii karjalan kielen opastajii Petroskoin valdivonyliopistos da Karjalan pedagouguinstituutas .Keviäl vuvvennu 1992 häi rodih karjalan da vepsän kielen ozaston johtajakse Karjalan pedagouguinstituutas da enämbiä ei tulluh ruadoh Kielen , literatuuran da histourien instituuttah .
L'udmila Markianova opasti sežo karjalan kieldy kanzoinvälizil kursiloil , kudamii piettih karjalan kielen opastajih niškoi vuorotellen Karjalas da Suomes .
Sanaston kehittämine
Vuvvennu 1998 Karjalan piämiehen tyves Kanzallizen poliitiekan komitietas rubei ruadamah Tazavallan karjalan da vepsän kielen sanastokomissii .L'udmila Markianova tuli ruadoh sih da ottavui nygyaigazen karjalan kielen sanaston kehittämizeh .Hänen ruadoaigah oli jullattu nelli bylletienii : "Lingvistiekkuterminät " (2000), "Školasanasto " (2000), "Yhteis-kunnallis-poliittine sanasto ", I-II (2003-2004), "Fauna - da florasanasto " (2005), kudamat sit roittih tulieloin karjalan kielen sanakniigoin pohjakse .Vuvvennu 2011 nägi päivänvalgien Tatjana Boikon da L'udmila Markianovan "Suuri ven'a-karjalaine sanakniigu ", Suomes vuvvennu 2008 piästettih ilmah L'udmila Markianovan da Raija Pyölin Sanakirja suomi-karjala -sanakniigu .
Kirjutus - da kiännösruado
L'udmila Markianova on kirjutannuh kerdomuksii da kiändänyh kaunehkirjalližuon tevoksii , niilöi painettih Carelia-žurnualah , opastuskniigoih .Suomes nähtih päivänvalgien Markianovan kiännetyt suomelazen klassiekan Juhani Ahon "Juha ", "Lastuloi ", "Raudutie ".
Arvostus
Vuvvennu 2011 Suomes ruadai Karjalan Kielen Seura andoi L'udmila Markianovale palkindon suures panokses karjalan kielen kehittäzen alal .
Markianovan 80-vuozipäiväkse Suomes vuvvennu 2021 piästettih ilmah kniigu "Elostu suurembi ruado .Ljudmila Markianovan elämä " hänen elokseh da ruadoh nähte .Kniigan kirjutti karjalan kielen tutkii , filosoufien douhturi Raija Pyöli .Häi nenga arvostau Markianovan ruaduo :
"Häi on ruadanuh moizen ruavon kui Mikael Agricola Suomes , pannuh alguh karjalan kirjutuskielen .Häi nosti oman kodimurdehen – livvin – kirjukielekse .— "Elostu suurembi ruado : Ljudmila Markianovan elämä ".
L'udmila Markianova
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
"