Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Vasiljeva. Muisto muusikošta Veikko Pälliseštä eläy
Nadežda Vasiljeva
Muisto muusikošta Veikko Pälliseštä eläy
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kevätkuun lopušša
Kalevalašša mäni Veikko Pällisellä nimitetty piirien välini kanšanmusiikin festivali .Kalevalan laulumualla festivali tuli perintehellisekši tapahtumakši , šitä vietettih jo kahekšatta kertua .
Festivalie pietäh omaperäsen musikantin , šäveltäjän , runoilijan ta opaštajan šyntymäpäivän kynnykšellä .Še keryäy kanšanmusiikkih mieltynyitä šamanmielisie .Tänä vuotena Kalevalah tuli artistoja Koštamukšešta , Kemistä , Šohjanankošešta ta Piäjärveštä .
PÄLLISEN LUOMISTYÖ
Veikko F’odorovič Pällinen šynty Uhtuošša (Kalevalašša ) 25. šulakuuta 1921.Lapšuošta hiän alko harraštua musiikkie ta opaštu šoittamah kakširivisellä harpulla , balalaikalla ta viululla , kumpasen hiän luati omin käsin .
Vuonnisen runonlaulajan Vuassilla Kieleväisen pravopunukka piätti omistua ičen luomistyöllä ta piäsi Petroskoin musiikkiopistoh opaštumah haitarinšoittuo .
Šota muutti nuoren prihan šuunnitelmie .20-vuotisena hiän läksi rintamalla .Veikko Pällinen rehellisešti ta rohkiešti vapautti Karjalua vihollisešta , muutoman kerran mäni tiijušteluh .Voiton jälkeh hiän myöšty kotimualla leitenanttina .
Niistä ajoista alko Veikko Pällisen uuši musiikkielämäkerta , kumpasella on muutoma vuosikymmen .Hiän johti monie luovie kollektiivija , äijän matkušti piirie myöten , tapasi ihmisien kera , vähittäin keräsi jo melkein unohettuja karjalaisie lauluja , piirileikkijä , tanššija .Še kaikki tuli omatoimisien kollektiivien ruavon pohjakši .
Veikko Pällinen luati yli šata lauluo .Hiän iče kirjutti runoja omie tevokšie varoin , šamoin lauluja varoin otettih tunnettujen karjalaisien kirjailijien Juakko Rugojevin , Marat Tarasovin , Terttu Vikströmin ta Nikolai Lainen runoja .Veikko F’odorovič ruato yheššä heijän kera ta oli heijän kaverina .
Višših tärkein tapahtuma šattu vuotena 1971, konša ilmešty kantelistien yhtyveh .Šilloin še oli Karjalan enšimmäini omatoimini kantelistien kollektiivi .
PERINNÖN ŠÄILYTTÄMINI
Yhtyveh šujuvašti toimiu nykypäivänäki .Juuri šen artistat avattih kanšanmusiikin festivali .Nyt yhtyvehen johtajana on Veikko Pällisen opaštuja , Karjalan anšijoitunut kulttuurialan ruataja Jurii Gladišev .Hiän äijän opaštu omalta juohattajalta , ta hänen tärkein tahto on šäilyttyä ta eistyä kanšanmusiikkie ta karjalaisie lauluja .Kantelistien yhtyveh esittäy niitä jo 50 vuotta .
Veikko Pällisen musiikki kuuluu ei ainuoštah Kalevalan mualla .Hänen luatimie lauluja esitetäh monet tunnetut karjalaiset kollektiivit .Yksi niistä on Hete-folklorikollektiivi , kumpani tuli festivalih Koštamukšešta .Kaččojat lämpimäšti ta ilosešti otettih vaštah heijän esityš ta laulettih yheššä artistojen kera .
Piäjärviläisen Neugomontanššikollektiivin esityš ei jättän kaččojie kylmäverisiksi , a Sateenkuari-folklorikollektiivi näytti , jotta äšen pieneššä Šohjanankošen pohjoispos’olkašša rahvaš tiijetäh ta esitetäh meijän muanmiehen lauluja .
Veikko Pällinen kekši omie tevokšie omašta šynnynmuašta , Kuittijärven kaunehuošta , Karjalašta .I puitto toistuan hänen lauluja festivalissa kemiläisen Rusko-lauluryhmän ošallistujat laulettih omašta Ušmana-kotikyläštä .
Kalevalan kanšanmusiikin festivali yhisti kaikkie , ket lämpimäšti ottau vaštah karjalaista kulttuurie , tykkyäy ta arvoštau šitä .Festivali näytti , jotta meijän kešen šemmosie ihmisie on äijän .
Tilaisuon lopušša karjalaisen kulttuurin ihailijie pyöritettih kanšantanššiloissa koštamukšelaini Tuulitar-kollektiivi ta kalevalalaini Lokka-ryhmä .Yhtehiseh piirileikkih liitty aikuhisie ta lapšie , mi parahiten tovisti , jotta šukupolvien musiikkiyhteyš ei katkie .Kalevalalaiset šäilytetäh omien kantatuattojen ainutluatuista kulttuurie , mih kuuluu niise Veikko F’odorovič Pällisen perintö .
Muisto muusikošta Veikko Pälliseštä eläy
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский