Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Elias Lönnrot (9. sulakuudu
1802 — 19. kevätkuudu 1884) on Suomen kielentutkii , folkloristu , karjal-suomelazen Kalevala-eeposan luadii .
Eloskerdu
Elias Lönnrot rodivui sovanombelijan perehes Sammatti-prihodas , kudai sih aigah kuului Ruočin kuningaskundah (nygöi Sammatti kuuluu Suvi-Suomen Uusimaan muakundah ).Pereh eli köyhästi , Eliasan tuattah duumaičči , ku poigu sežo rodieu sovanombelijakse , ga Elias ahkerah opastui da sai korgeiškolan opastuksen .
Tammisaaren , sit Turkun školan loppiettuu Lönnrot piäzi vuvvennu 1822 opastumah Åbon kuningahan akadiemieh yhteisgumanituarizele tiedokunnale , kudaman loppi vuvennu 1827.Samannu vuon puolisti väitösruavon nimel "Väinämöine , muinas-suomelazien Jumalu " (latinan kielel ).
Jälles opastui Helsingforsan yliopistos liäkärikse , loppi sen vuvvennu 1832 da sai liečetiedoalan douhturin oppiarvon .
Vuvven 1833 allus sai piiriliäkärin virran Päivännouzu-Suomes Kajaanis , kus eli 21 vuottu vuvven 1853 loppussah .Liäkärinny ruadajes otti ozua holeran kulgiitavvin vastustamizes Suomes , ičegi voimatui sih .
Kajaanis eläjes Lönnrot rubei keriämäh karjal-suomelastu folklourua , muinazii eeppizii runoloi , sananpolviloi da sananpiälöi .Tämä ainehisto tuliel aigua rodih Kalevala-eeposan pohjakse . Sen luadijannu Lönnrot rodih kuulužakse kogo muailmas .
Lönnrot ajeli Suomen da Ven'an Karjalah 11 kerdua (1828—1842).
Matkois astui jallai , oružan da sumčanke selläs , libo soudi venehel .Hänen matkoin tarkoituksennu enne kaikkie oli folklouru da kieli , ga hänen matkukirjutuksis on kallehii muantiedo - da kodialovehtiedoloi tielöis da kullendutavois , mualois , järvilöis , jogilois , eländykohtis , rahvahis , eloksentavois da ruadolois , talovuollizes tilas , uskondolois , liäkärin abulois da muus .
Ven'an Karjalan pohjazes Lönnrot vastavui tundiettuloin runonpajattajien Arhippa Perttuzen da Vaassila Kieleväzenke .
Vuvvennu 1835 häi kogonah keräi "Kalevalan " runot yhteh kniigah .
"Kalevalan " enzimäine painos nägi päivänvalgien vuvvennu 1835, toine – 1849.
Vuvvennu 1836 Elias Lönnrot perusti Mehiläinen-žurnualan , kudai Suomes rodih enzimäzekse aijanmugazekse literatuuružurnualakse .
Lönnrotal kaikis pitkevimänny da jygevimänny oli matku vuozinnu 1836—1837.Matkan enzimäzen puoliškon aigah tutkii oli pohjazes : Uhtuon , Kieretin , Kovdan kauti kävyi Kandalehteh da Kuolah Kuolanniemimual , Petsamoh da Suomen pohjazeh .
Vuvvennu 1839 piäzi ilmah Lönnrotan ruado "Suomelazen muanruadajan kodiliäkäri ".
Hänen jälgimäzen matkan tarkoituksennu Karjalua myöte oli karjalan kielen murdehien tutkimine da materjualan keriändy ruočči-suomelazen sanakniigah nähte .Vuvvennu 1841 Lönnrot kävyi Petroskoih .
Vuozinnu 1841—1842 yhtes Matias Kastrenanke kävyi suureh etnogruaffizeh da kielellizeh tutkimusmatkah Lappih .
Paiči omua piäruaduo "Kalevalua " Lönnrot julgai suomen rahvahan liiriekan antolougien Kanteletar-kogomuksen (1840—1841), Suomen rahvahan sananpolvet - (1842) da Suomen arbaitukset -kogomukset (1844).
Vuvvennu 1844 jallai astujes Derptaspäi Helsingforsah Piiterin kauti Lönnrot kirjutti ižoralastu folklourua Kotlin kyläs .
Vuvven 1850 sulakuus algajen Lönnrot oli Berlinan kuningahan akadiemien kunnivojäsenenny .Vuvvennu 1853 händy kučuttih suomen kielen da literatuuran professorakse Helsingforsan yliopistoh .Vuvvennu 1859 Lönnrotua vallittih Vengrien tiedoakadiemien kunnivojäsenekse .
Vuvvennu 1860 painettih Lönnrotan ruado "Suomen kazvimuailmu ".
Vuvvennu 1862 Elias Lönnrot jätti professoran virran da muutti roindukyläh Sammattih .
Elias Lönnrotua tundietah kaksiozazen Suomi-ruoččilazen sanakniigan luadijannu (1867—1881).Äijät terminät , kudamat nygöi ollah suomen kielen tiedoterminolougien vältämättömänny ozannu (semmite filolougien da kazvitiijon alal ), ollah hänen luajitut .
Vuvvennu 1876 Lönnrotua vallittih Imperuattoran tiedoakadiemien kunnivoakadiemiekakse .Lönnrotan monivuodizel ystävyöl Ven'an tiedomiehen Jakov Grotanke , sežo hänen yhtevyksil Ven'an literuattoroin P'otr Pletn'ovan , Panteleimon Kulišan da toizienke oli suuri histouriellis-literatuurine merkičys .
Elias Lönnrot kuoli 19. kevätkuudu vuvvennu 1884 omas roindukyläs Sammatis 82 vuvven ijäs .
Musto
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah suomelazien okkupacien aigah (1941—1944) Petroskoin Puškinan uuličču sai Elias Lönnrotan nimen .
Hänen nimi on annettu uuličale Helsinkin keskukses , sil uuličal on tiedomiehen mustopačasgi .
Elias Lönnrotan nimi on annettu Petroskoin suomi-ugrilazele školale .
Elias Lönnrotan pieni puusto on Petroskoin keskučas Kirovan da Sverdlovan uuličan ristavukses , sie on luajittu fontuanu Kalevala-eeposan hengilöin kunnivokse .
Sordavalas vuvvennu 1978 avattih mustomerki Elias Lönnrotan kunnivokse .
Kalevalas on Lönnrotan pedäi , kudaman al tarinan mugah vuozinnu 1830 istui kirjuttamas runoloi Elias Lönnrot .
Elias Lönnrot
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский