Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Petri Šemeikka
Petri Šemeikka
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Petri Šemeikka (ven . Пётр Иванович Шемейкка ; 1825 — 11. sulakuudu
1915) oli karjalaine runonpajattai .
Eloskerdu
Petri Šemeikka oli roinnuhes muanruadajien pereheh , hänen ezi-ižät oldih karjalazet , elettih pohjazeh päi Luadogan järvespäi Suistamon da Suojärven kylien välis .Toizien tiedoloin mugah Petrin ezi-ižät tuldih Rebol'aspäi .Korbisellän da Ilomansin prihodoin kirikkökniigoin mugah Petri Šemeikka oli roinnuhes Šemeikan kyläs vuvvennu 1821, a Suistamon prihodan kirikkökniigan mugah — vuvvennu 1825.
Petri Šemeikka sai järvilöis raudurudua , ruadoi muadu , kalasti .Ga hänen piälimäzenny ruavonnu oli mečästys .Omas elokses häi oli suannuh läs 400 pedrua , 26 kondiedu , äijän sagarvuo , reboidu , huahmoidu .Häi nikonzu ei tulluh mečäspäi sualehettah .
Petri Maura-akanke elettih yhtes enämbän 70 vuottu .Heil oli 14 lastu , erähät kuoltih pienete .Bunukkua heile rodih 36.
Oman eloksen jälgivuozinnu runonpajattai oli sogei .
Petri Šemeikka kuoli 94 vuvven ijäs 11. sulakuudu vuvvennu 1915 jälles pitkiä taudii .Kaimuamah runonpajattajua Öllölän kalmužimale tuldih Helsinkin yliopiston opastujat .Toizien tiedoloin mugah runonpajattajua pandih muah Pärtsömäh , kus vuvvennu 1935 hänele azetettih mustopačas .
Runonpajatandu
Petri Šemeikka oli kuulužu runonpajattai , häi tiezi 33 runuo .Petri pajatti runonpajattajas Väinämözes da lappalazes Joukahazes , mečästäjäs Lemminkäzes , Ainos .Runonpajattai tiezi puhesanoi .
Yhtenaigalazien mugah "oli kummu kaččuo , kui tämä vägevy mečästäi otti kandelehen polvile , kui jygiedy ruaduo viäril sormil rubei koskettelemah sruunii , kudamis levii meloudine muuzikku da sen myödäh pajo , kudamas sanottih karjalazen rahvahan urhollizes mennyös aijas ".
Matkas Luadogan Karjalua myöte vuozinnu 1841—1842 Elias Lönnrot kirjutti , ku "Suistamon ymbäristös pajatetah vie Väinämözeh nähte ".
Šemeikkua piettih eeppizien pajoloin parahannu pajattajannu .Vuvvennu 1896 häi otti ozua yhtes Iivan-sevoittarenke Kogo Suomen pajopruazniekkah Serdobolis (nygöine Sordavala ), oligi sit pruazniekas vuvvennu 1906.Vuvvennu 1900 händy kučuttih pajopruazniekkah Helsinkih , kus Suomen säveldäi Jan Sibelius korgiesti arvosti Šemeikan kandelehelsoitanduneruo .
Vuvvennu 1935, Kalevala-eeposan 100-vuozipäivän kunnivokse , Sordavalas Väinämözen lagevole azetettih Runonpajattajan mustopačas , runonpajattai kudamas on kanzallizen soittimenke — kandelehenke .Sen prototiipakse rodih tavalline karjalaine muanruadai , mečästäi da runonpajattai Petri Šemeikka .
Petri Šemeikka
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский