Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Anna Česnokova
Anna Česnokova
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Anna
Vasiljevna Česnokova (10. tuhukuudu 1901 — 21. pakkaskuudu 1974), Anuksen gubernien Pyhärven voulostin Čarniemen kyläs rodivunnuh , on karjalaine suarnansanelii da iänelitkii .
Eloskerdu
Anna Vasiljevna Česnokova oli roinnuhes karjalazeh pereheh .Hänen muamah da buabah sežo oldih iänelitkijät , heis Anna Vasiljevna oli suannuh itkettäjän neron .
Anna Česnokova oli roinnuhes Anuksen gubernien Pyhärven voulostin Čarniemen kyläs .Čarniemes vuvvennu 1905 oli 13 taloidu da 75 eläjiä .Nygöi Čarniemi kuuluu Pyhärven kyläkundah da kai Čarniemet koit ollah Pyhärven Čarniemen uuličal .Pyhärveläzet tässäh tädä kylän kohtua sanotah Čarniemekse .Čarniemes yhtes puolespäi on Pyhärven järvi , toizes puolespäi — Pelduozen järvi .
Anna Vasiljevna meni miehele 26 vuvven ijäs F'oudor Stepanovič Česnokovale .Yhtes elettih 18 vuottu , ukon kuolendassah .Eläjes pidi kestiä kaikkie : voinan vuozii , ukon kiiniotandua , evakkuo , ukon voivundua .
Anna Česnokova kuoli 21. pakkaskuudu vuvvennu 1974.Händy pandih muah Pyhärven kalmužimale .
Iänelitkendy
Anna Česnokova iänel itki svuad'bois da muahpanijazis .Iče inehmine sanoi :
"Itkuvirret erotah toine toizes .Yhteh luaduh itkietäh , konzu annetah miehele neijisty bohatas taloispäi , da ihan toizeh luaduh itkietäh , konzu köyhäs perehespäi annetah .Konzu vägehes annettih miehele , oldih omat sanat : yhtes puolespäi pidi kannattua ozattomua neijisty , toizes puolespäi pidi kannattua vahnembien valličus " (Karjalan runonpajattajat da suarnansanelijat . Verkotiedosanakniigu ).
Anna Vasiljevna Česnokovua käydih pagizuttamah Ven'an da Suomen tiedomiehet .Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituutan tutkii , filolougien kandiduattu Vladimir R'agojev äijän kerdua oli Anna Vasiljevnalluo .Kirjutti hänes itkuvirty , suarnua da pajuo .Tänäpäi net olla ruokos Kielen , literatuuran da histourien instituutan iäniteharhiivas .Äijät niilöis on painettu Vladimir R'agojevan luajittuh karjalan kielen näyttehien kogomukseh , kudai nägi päivänvalgien vuvvennu 1976.
Suomespäi pagizuttamah Anna Vasiljevnua käydih Pertti Virtaranta da Lauri Honko .Itkettäjäs kirjutetut itkuvirret sit puututtih Lyydiläzien tekstoin VI ozah , tämä kniigu nägi päivänvalgien vuvvennu 1994 Helsinkis .
Vuvvennu 1967 Anna Česnokova oli palkittu mustomedalil "Kalevalan " 100-vuozipäivän hantuzis .Händy hyvittelemäh tuli Helsinkin yliopiston professoru Väinö Kaukkanen .
Musto
Pyhärves Anna Česnokovan taloile , kudamas häi eli vuozinnu 1924—1974, on azetettu mustolaudu karjalan da ven'an kielel .
Vuozi 2021 oli sanottu Karjalan tazavallas Karjalazien runoloin vuvvekse .Priäžän piiris Pyhärven kyläs tuhukuul oldih tämän vuvven avuajazet .Niilöin hantuzis piettih Anna Česnokovan 120-vuozipäiväle omistettu mustelendupido , kudamah kerdyi inehmizen omahistu da omamualastu , paginua pidämäh tuldih karjalastu runoperindyö da karjalan kieldy tutkijat tiedomiehet .Kuului pivos pajuogi , kudamii rahvahanrunohuon keriäjät da tutkijat kirjutettih Anna Česnokovas .
Anna Česnokova
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
"