Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Marija Mihejeva
Marija Mihejeva
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Marija Ivanovna Mihejeva (1884—1969) on
karjalaine suarnansanelii , eeppizien runoloin pajattai .
Eloskerdu
Oli roinnuhes vuvvennu 1884 muanruadajan pereheh Arhangelin gubernien Kemin ujezdan Alajärven kyläs .Tuattah — Ivan Vasiljevič Kоrkkojev .Školah ei käynnyh , sendäh ku sih aigah ei olluh paikallizii školii .A loitokse omas koditalois vahnembat ei voidu työndiä opastumah , ei olluh dengua .Iče opastui lugemah da kirjuttamah suomen kielel .
Kaheksatostuvuodizennu meni miehele , sai viizi lastu .Ruadoi muaruadoloi , kalasti .
Vuvvennu 1941 Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu pereh työttih evakkoh Arhangelin alovehele .Tuldih järilleh Karjalah vuvvennu 1944 Uhtuon kyläh .
Ruadoi kolhozas .
Sulakuul vuvvennu 1941 Marija Ivanovna oli Uhtuon runonpajattajien konferensien ozanottajannu , otti ozua Kalevala-eeposan 100-vuozipäiväh (1949), Karjalan taijon kačokseh Moskovas (1951).
Marija Mihejeva kuoli 2. oraskuudu vuvvennu 1969 года , on pandu muah Kalevalan kalmužimale .
Vuvves 1952 kuului Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh .
Sai Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman kunnivokirjazen .
Perindö
Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituutan arhiivas on ruokos enämbi 250 Marija Mihejevas kirjutettuu suarnua , runuo da pajuo , enämbi 400 sananpolvie , sananpiädy , arbaitustu .
Marija Mihejeva vie lapsusvuozinnu rubei sanelemah suarnoi da pajattamah eeppizii pajoloi , sen neron sai buabas I . Ijevlevas da tuatas I . V . Korkkojevas (Gor'kojevas ).
Vuvvennu 1946 rahvahanrunohuon keriäjy Viktor Jevsejev kirjutti hänes mondu vahnua mifolougistu runuo moizien s'užiettoin mugah kui "Anni kieldävyy sulhazes ", "Väinämöine kävyy Viipuzelluo ", "Väinämöine piästäy päiväzen ", "Lemminkäine pivos Päivöläs ", "Hirvenhiihtändy ", "Kullervo tunnustau sizären " da muut .
Oza Marija Mihejevas kirjutettuloi runoloi on painettu vuvvennu 1950 ven . Карельские эпические песни-kniigah ("Karjalan eeppizet pajot "), suarnoin tekstat - vuvvennu 1951 E . S . Timozen ven . Карельские народные сказки -kogomukseh ("Karjalazet suarnat ").
Marija Mihejevas kirjutettihgi uuzii pajoloi — "Vallankumovus tapahtui ", "Suomen kampanii ", "Suuri Ižänmualline voinu ", "Nuori pionieru ", "Leninan käskyt , "Stalin da traktoristu ", "Uuzi Sampo ", "Elektropiluajat da peränajo ", ""Kalevalan " vuozipäivy kolhozas ".
Musto
Marija Mihejevan nimi on annettu erähäle Kalevalan uuličale .Kodi , kudamas eli runonpajattai , on arhitektuuran mustomerkinny , sit on runonpajattajan muzei .
Marija Mihejeva
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский