ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Kauppumiehen Vasilii Kubrinan taloi

Kauppumiehen Vasilii Kubrinan taloi

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kauppumiehen Vasilii Kubrinan taloi (ven. Дом купца Василия Кубрина) on XX vuozisuan allun arhitektuuran mustomerki. Kuuluu Astanan linnan histourien da kul'tuuran mustomerkilöih paikallizen merkičyksenke.

Histourii
Vasilii Matvejevič Kubrin on vuozisuan XIX lopunvuozisuan ХХ allun suuren Akmolinskan kauppumiehen, Matvei Kubrin poigienke da -kaupputaloin ven. "Матвей Кубрин с сыновьями и Ко") perustajan Matvei Konstantinovič Kubrinan poigah.
Siberin jogavuodine kaupputevolližusjulgavo kirjutti sit, ku M. K. Kubrinan laitos "möi aptiekan, manufaktuuran, galanterein, kuldusepän, kirjutusbumuagan da kansel'uarien tuottehii, sežo sobii, jallaččiloi, čuassuloi, čuajuu da zuaharii". Jälles 1915 vuottu M. K. Kubrin avai oman ezitystön Moskovasgi da jätti kaupputaloin Akmolinskas omale Vasilii-poijale.
V. M. Kubrin jatkoi tuatan ruaduo da sai hyviä tulostu kaupputoimindas. Linnanhaldivon tiedoloin mugah 19. kezäkuudu vuvvennu 1912 Vasilii Kubrinan luotetun kaupputaloin nimeh oli kirjoile pandu 5 eländytaloidu, sežo laukkua da varastuo.
Vasilii Kubrinan kondu oli suurin kauppumiehen kondu linnas. Sen oli nostanuh vuozinnu 1910—1912 moskovalaine arhitektoru da sih kuului erilline puolitostukerroksine taloi, bokkuhuonus luondalanke, hebotahnut karetniekoinke da kivine aittuluondal. Konnun pihas oli luajittu sadu anglielazen stiilin mugah. Bokkuhuonukseh liityi muanalaine kalidor (myöhembi se oli salvattu), kudai vedi vuozinnu 1905—1907 nostettuh Kubrinan kaupputaloih.
On olemas linnan legendu, kudaman mugah Piiterin ruadomatkan aigua Vasilii Kubrin kävyi Mariinskoih teatrah, kus tuttavui nuoren baleriinanke (toizen versien mugah ozuttelijanke). Mieldynyh kauppumies kozičči händy. Ga neidine azetti ehton nostua hänele moizen taloin kui hänen tuttaval baleriinal Moika-joven rannal. Häi oli varmu sit, ku ehto oli täytetty, ga hairahtui, kodvazen mendyy puaru rubei elämäh kaikis suurimas konnus Akmolinskas.
Kauppumiehen Kubrinan taloi oli nacionaliziiruittu Ligakuun vallankumovuksen jälles. Sit talois oli ruadajien da muanruadajien kluubu da kirjasto. Myöhembilinnan ujezdutoimehpaniikomitiettu, vallankumovuksen toimehpaniikomitiettu. Taloi sai Enzimäine nevvostoloin taloi -nimen Ligakuun vallankumovuksen 3-vuozipäiväkse. Sit talois ruattih linnan, ujezdan da piirin Yhtistynnyöt valdivonpoliitiekkuhallindon, Syväinazieloin rahvahan komissuariattoin, milicien laitokset. Vuozisuan XX puolivälis sie oli linnan opastandanozasto da Pionieroin taloi. Vuozien 1960 puolivälis sit rodih Alovehen histouriikodialovehmuzei.