Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Stepanova Ol’ga .
Muššan kuali keiton makieta tuokšuo
Источник:
Oma mua. № 13, 2025, с. 8
Stepanova Ol’ga
Muššan kuali keiton makieta tuokšuo
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tänäpiänä täštä keitošta jo ei muisseta, ka ennein še oli hyvin šuosittu ruoka talvella.
Karjalan alovehella kualie ta toisie kašviksie (porkkanua, punajuurta) ruvettih kašvattamah vašta 1930-luvulla kolhosin johtokunnan käšyllä. Niin karjalaini keittijö kokonah muuttu ta šiinä ilmešty hyvin äijän makeita ta hyövyllisie ruokalajija.
Keittuo hapankualista ennein šanottih muššakši tahi harmuakši keitokši. Pruasniekoiksi keitettih liharokkua šuuriman, jauhojuoman ta potakan kera. Niin kualikeitto tuli šakiemmakši ta täyttävämmäkši.
Mušta kualikeitto – šemmoni nimi näyttäy kauhielta. Še ilmešty šentäh, jotta ennein emännät oltih šiäštäväiset ta muštua kualikeittuo varoin käytettih kualikerän jyreitä pintalehtijä.
Šamoin ni kualin vanha hapattamistapa erosi nykyseštä. Kiukuah leivän paistamiseh jälkeh ašetettih verekšet kualikerät ta jätettih vuorokauvekši. Šemmosella tavalla valmissettuo kualie šäilytettih pakkasešša (aitašša, šinčissä, pihalla). Konša oli tarvis, kualikerä tuotih pirttih, leikattih puolekkah, kuattih piällä šuolavettä, jätettih painon alla ta niin hapatettih kolme päivyä.
Haihtumisen ta hapattumisen jälkeh kuali tummeni, a šen vihriet pintalehet tultih tummanruškeiksi. Šiitä šyntyki ruuvvan nimi.
Harmuata kualikeittuo niise keitettih hapankualista, ka šitä varoin käytettih kualikerän vualieta šiämiošua, mi ei tullun niin tummakši hapattumisen aikana.
Vienan Karjalašša kualikeittoh lisättih niise kuivattuo tahi livotettuo karpaluo, jotta ruoka tulis herkullisennäkösekši ta täyšimakusekši. Tätä keinuo monet emännät käytetäh nykyjähki.
Pyhittämisen päivinä kualikeittoh lisättih liina- tahi šiemenvoita, a tavallisina päivinä – maituo tahi šulatettuo voita.