Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Urhonaizien ozat
Valentina Libertsova
Urhonaizien ozat
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Emmo
kuoltuu kunnivuo vuottanus ,
Parembi kunnivos eliä ollus .
JULIJA DRUNINA
Karjalan muan okkupatsien 1942–1943 vuozil Anuksen piirin nelli neidisty puututtih opastumah Belomorskah tiijustelijoin školah .Vaigu tänä vuon hyö yhtyttih minun mielis , hoti ammui tiezin jogahizeh niškoi eriže .Anastasija Zvezdina da Zinaida Grigorjeva kuoltih täyttäjes bojukäskylöi omal Anuksen mual .Natalja Matvejevna Matvejeva da Valentina Ivanovna Bakulina jälles voinua ruattih opastajinnu Alavozen školas , a eläkkehele lähtiettyy harjaitettih nuorii suvaimah omua ižänmuadu .
Zinaida Grigorjeva on kunnivoittu roindumual – Kotkatjärves , sie ollah hänen nimizet piha da škola .Opastujes ainos kuulin , kui kerrottih hänen urhotevos da opastunduaijas .Silloi vie oldih hengis tytön opastajat , ruadoi algukluasois hänen vahnembi sizär Valentina Mihailovna Makuševa , kuduan tyttäret oldih yhtennägözet t’outanke , kudai ijäkse jäi kaksikymmenvuodehizekse .Zinaidan fotokuva voinusovis ripui školas parahal kohtal .Hyvin tiezimmö , kui Zinaida Grigorjeva yhtes Mihail Jegorovanke oli työtty suamah tiedoloi meijän lohkole , hyö ehtittih työndiä ratsien vuoh äijän pädeviä tieduo keskukseh , sentäh gu ellendettih karjalakse .Ga ižändy , kuduas vuotettih abuu , varavuksis petti tiijustelijat vihaniekoile .Mollembii tavattih lumimečäs , ammuttih da lykättih haudah , vai jälles voinua omahizet ruohtittih panna kalmu kundoh .Vuvvennu 1967 Zinaida Grigorjeva oli palkittu Ižänmuan voinan II astien kunnivomerkil .
Yheksänden kluasan opastui Raisa Haapanen silloi kirjutti Zinaidale omistetun runon :
Kazvau koivuine školan rinnal .
Voibi mustoittua äijän se .
Karjalaine tyttöine Zina
Silloi tänne istutti sen .
Školalluo tässäh kazvau se tytön istutettu puu , dai rinnal toizet , kuduat jälles istutimmo myö Voitonkävelykujuo luadijes .
Anastasija Zvezdinan nimi sežo oli kuulužu meijän mual , hänen urhoteguo da elaigua saneltih piirin lehtes , kuduas häi ehti ruadua enne voinua .Ilja Simanenkovan ruskei kniigaine čoman neidizen kanzikuvanke oli joga kirjastos dai , onnuako , talois .Anastasijan urhotego on yhtenjyttyine toizien tiijustelijoinke .Nastoi yhtes vienankarjalazen Ol’ga Filippovanke oli työtty omah Anuksen čuppuh , kus paiči keriändiä tiedoloi vihaniekoin liikkummizih niškoi , hyö azuttih diversieloi .Konzu suomelazet tavattih tyttölöi , heidy huškattih Anuksen tyrmäh , a sit ammuttih .Nast’ale anukselaine kirjuttai Vladimir Brendojev omisti Kadajikkorunoelman , kuduadu kyynälittäh ei sua lugie .Kaikis enimäl koskettau Nast’an kirjaine surman iel :
Ei sudre mennyh
minun lyhyt elos .
Kai nygöi jällel on ,
kai loittoni –
ei kiäny .
Ma surman pardahal
en pöllästyksis šeloi ,
en voiveroita ,
engo itke iäneh .
Jälles voinua Anastasija palkittih Ruskei Tiähti - da Leninan kunnivomerkilöil .
Toizil neidizil oldih annettu toizet ozat .Hyö käydih käskylöile suurembien joukkoloinke , kestettih pitkät matkat , vilut , nälläs olendat , jälles voinua tuldih Alavozen kyläh .Natalja Matvejevna dai Valentina Ivanovna alalleh käydih omien podruugoin kalmoile , sanelles nuorile voinan vuozii , eigo kirruttu , eigo havistu .Pandih väit rauhanaijan ruadoloih .Oldih hyväntahtojat da huolekkahat .
Urhonaizien ozat
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский