Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Karjalan valdkund
Karjalan valdkund
вепсский
Младописьменный вепсский
Karjala
(livv .: Karjala , ven .: Карелия , Карьяла ) vai Venäman Karjala , täuz' oficialine nimi — Karjalan Valdkund (venän kelel : Республика Карелия , ičenaižkarjalan kelel : Karjalan tašavalta , livvinkarjalan kelel : Karjalan tazavaldu , suomen kelel : Karjalan tasavalta ), om Venäman Federacijan subjekt , Venäman üks' valdkundoišpäi .Se mülüb Öbokan federaližehe ümbrusehe .
Valdkundan pälidn om Petroskoi .
Karjalan Valdkund röunatab Arhangel'skan agjanke päivnouzmal , Vologdan da Piterin agjoidenke suvel , Suomen manke päivlaskmas (798 km ), Murmanskan agjanke pohjoižes .
Valdkundan Karjala - nimen jured oma tundmatomad lophusai , no om idejoid , miše se voib olda amuižes suomalaižes *karja - sanaspäi (venäks - "скот "), mitte tuli amuižes germanialaižes *harjaz - sanaspäi (venäkas "войско , армия "); -la - lop' znamoičeb ma-sanad (venäks "земля ") (rindatada "Kalevala ", Pohjola ).Toine idei om siš , miše necen sanan jured oma baltian гарья - sanaspäi (venäks "гора ").
Valdkundaline kel' om venän kel' .Erased valdkundan eläjad pagižeba karjalan , suomen da vepsän kelil .Sulakun 20.päiväl om Karjalan da vepsän kirjkelen päiv .
Karjalan Valdkund sijadase Pohjoiž-Evropas , Venäman öbokas .Se valase Vauktal merel homendezbokas .Karjalan piduz’ om 660 kilometrad pohjoižespäi suvehesai , 424 kilometrad päivlaskmaspäi päivnouzmahasai .
Valdkundan reljef om kukhakaz tazangišt , kudamb vajehtase päivlaskmas Päivlaskman karjalaižeks ülüseks .Karjalan pohjoižes om Karjalan kaikid korktemb sija om Nuorunen-mägi .Konz jäžom kändaižihe pohjoižehe , se lujas vajehti Karjalan reljefad — sündui lujas äi järviden kotlovinoid , morenižid sel'gid , ozid , kamoid .
Karjalan Valdkund om mugoižes aigvös , mitte ozutase rahvahankeskeižen standartan mödhe kut Moscow Time Zone (MSK ).Ero Mail'man koordinatoran aigaspäi UTC om +3:00.
Karjalas om läz 60 000 järved .Änine da Ladogan järv oma kaikid surembad järved Evropas .Toižed sured järved Karjalas oma Nük , Päozero , Segozero , S'amozero , Topozero , Vigozero , Juškozero .Sikš ku Karjalan ma om Baltian kristalližel ščital , ka äjiš jogiš oma kosked , a niiden randad oma kivil .
Karjalas om 27 000 joged .Kaikid surembad joged oma Vodla-jogi (149 km ), Kem'-jogi (191 km ), Onda-jogi (197 km ), Unga , Čirka-Kem'-jogi (221 km ), Kovda , Šuja-jogi (194 km ), Suna-jogi (280 km ) Vig-jogi - da Kivač-vezilanktusenke .
Klimat om ven paksuidenke sadegidenke , i se vajehtase Karjalan mal merižespäi kontinentaližehe .Tal'v om lumekaz , rainiž , tobjimalaz ei ole kovid pakaižid .Keza om lühüdaigaine da läm’ , paksus vihmub .Eskai kezakus Karjalas erasti oleskeleba halad (lujas harvoin ).Räk voib olda harvas , kaks’-koume nedalid suvirajonoiš .Keskmäine temperatur vilukus om −8,0 C° , heinkus +16,4 C° , nepsuz’ — läz 80%.Sadegiden lugumär vodes om 500–700 mm .
Karjalas om 558 saskelmižiden sijad , 31 sugud kovad tarbhašt mankaivatust , 386 torfan saskelmižiden sijad , 14 sijas sadas vet maspäi , 2 sijas sadas minerališt vet .
Karjalan pätarbhaižed mankaivatused oma raudruda , titan , vanadii , molibden , hüväd metallad , almazad , slüda , sauvondmaterialad (granit , diabaz , mramor ), keramikmaterial (pegmanitad , špat ).
Karjalas aktivižesti sadas raudrudad , slüdad , pöudšpatad , kvarcad , sauvondmaterialad (granitad , diabazad , mramorad ).Voib vastata kuldad , hobedad , almazoid , harvinaižid metalloid .Geologad löuziba mugažo uranrudoid , titanad , vanadijad da molibdenad .
Karjalan faun da flor oma nored , ned sünduiba jäl’ghe Jäžoman aigkeskustad .Karjalas eläb 63 imetaiživatad , 285 linduiden , 5 maujujiden sugud .Karjalan jogiš voib nägištada evropalaižen da kanadalaižen majagan pezad .Kanadalaine majag , ondatr da amerikalaine hähk oma Pohjoiž-Amerikan faunan akklimatiziruitud ezitajad .Sen ližaks jenotanvuitte koir om Venäman Edahaižen Päivnouzman faunan akklimatiziruitud ezitai .Vodelpäi 1960 om mecsigoid da kosulid .Voib vastata kondjid , il'besid , jänišid , mägrid , reboid da händikahid .Kezal om äi gavedid : säs'kid , čopjäižid , kägentäid , kärbhaižid .
Karjalas oma lindud , mugoižed kut püd , tedrid , mackanad , mecoid .Kaikuččel kevädel suvespäi Karjalaha lendaba hanhed .Lihansöjad lindud oma hir’pulod , habukad , orlad-berkutad , solunid .Ujumižiden linduiden keskes oma sorzad , kakačud , kajagad .
Sügüz' Karjalas (reduku , vodel 2021)
Karjalan flora , kut i fauna sünduiba 10-15 tuhad vot tagaze .Karjalas om enamba kavag'mecoid : pohjoižes — pedajid , suves — pedajid da kuzid .Karjalan mecoiden pälehtezsugud oma koiv , hab da raid .
Karjala om marjoiden ma , kus kazvab bol , mustikaine , jonikaine , garbol , murikaine , babarm , čigičaine , sestrikaine .
Karjalas om kaks’ kaičuztahod : "Kivač " da "Kostomukšan ".Sigä oma ekologižed tropaižed , londusen muzejad da tedoturizm .Valdkundas om koume rahvahališt puištod – "Vodlozerskii " (sen pala om Arhangel’skan agjas ), "Paanajärvi " da "Kaleval’skii ".Karjalas mugažo om kaks’ muzei-zapovednikad : "Valaam " da "Kiži ".
Karjalan vadkundan päzakon om Karjalan Valdkundan konstitucii .Necen konstitucijan mödhe Karjalan Valdkund om Venäman valdkund valdkundaližen ohjandusen formanke .
Valdkundan da Venäman valdmehišton erod om vahvištoitud vodel 1999 zakonas № 184-ФЗ "Venäman valdkundaližen valdmehišton zakonantegijoiden da zakonanpästandan üleižiš sändoiš ".
Karjalan valdmehišt om Petroskoiš .
Valdkundan eläjiden lugumär Venäman statistikan mödhe om 523 856 mest (2024).Eläjiden tiheduz’ — 2,90 mest /кm² (2024).Lidnan eläjid — 80,71% (2022).
Venäman rahvahan kirjutamižen mödhe , mitte oli tehtud redukus vodel 2010, Valdkundan eläjiden lugumär oli 645,2 tuhad mest (vodel 2002 - 716 281 eläjad ) 3,81 mest /km² eläjiden keskmäižen tihedusenke .
Eläjiden vähenzoitamine om homaitud kaikiš Valdkundan rajonoiš .Ozutesikš , Suojärven rajonas eläjiden lugumär vähenzui 5,2 tuhaze ristituhu , Pudožan rajonas – 5,8 tuh , Medvežjegorskan rajonas – 6,5 tuh , Segežan rajonas – läz 9 tuhaze ristituhu .
Lidnan eläjid om 78% kaikes rahvahaspäi , külän eläjid om 22%.Karjalas , kut i äjiš Venäman regionoiš oma demografižed problemad .Karjalas ristituiden sündumine om kahthe kerdaha vähemba ristituiden kolendad .
Karjalas om popul’arine tradicionaline , aktivine , kul’turine da ekologine turizm .Karjalas om lujas äi istorijan da kul’turan muštpachid , puhtaz londuz da vähän eläjid .Turistad navediba Karjalas matkustada vededme , velokezral , avtomašinal . Karjalas voib mecata da kalatada .Kezal Änižen da Ladogan järvidme voib ajada laival .Tal’vel Karjalas voib hihtta suksil , ajada reguzil koiriden da pedroiden val’l’astusiš , lumimašinal .
Lujas populärižed oma karjalaižed petroglifad – unikaližed kuvad , miččed om tehtud kal’l’oil .Nenile kivikuvile om jo läz 6000 vot .Kogonaižen voden Karjalas radab "Marcial’nijad veded " - sanatorii , Venäman ezmäine kurort , mitte oli tehtud vodel 1719 P’otr Suren käskön mödhe .
Karjalan Valdkundan tetabiden sijoiden keskes oma Valaam , Kivač-vezilanktuz , Kiži-sar’ , Ruskeala-mramorkanjon da toižed .
Karjalan valdkund
вепсский
Младописьменный вепсский