Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
“Konz olin lapsen, voin ei pöl’gästoitand”
“Konz olin lapsen, voin ei pöl’gästoitand”
вепсский
Младописьменный вепсский
Minun
baboi , Tamara Petrovna Mihnevič (1933–2021), norudes – Sidorova , oli vepsläine , kudamb sündui Ropei-külähä .Hän oli vagahaižen lapsen , konz heiden pereh sirdihe Šoutjärvehe .Neciš küläs mäni-ki Sidorovoiden sizariden da velliden laps’aig .
Konz zavodihe voin , Tamarale täudui kahesa vot – nece oli aig kävuda školha .Hän muštab , miše opendamižen täht ombeltihe havad , miččehe jo oli pandud puine pirdimhodr , pirdim , kirjutim , pühkäine da lehtik .Oli sur’ taht kävuda školha , no Tamara ei ehtind : zavodihe voin .Tatad (P’otr Pavlovič Sidorovad ) ottihe vojenkomataha , i mam (Jevdokia Sem’onovna Sidorova ) jäi koumen lapsenke da ližaks varasti nellänt .
– Hebo vei ristituid pristanile , sigäpäi heid oigetihe baržal evakuacijaha , Volga-jogen polehe – äjad putuiba Gor’kii-lidnaha . Konz hebo tuli meidennoks , mam ei olend olnu kodiš , a ilma häneta meid ei ottud .Konz hebo tuli meidennoks toižen kerdan , ka olim jo vaumhed .Tulim pristanile , a barž oli jo edahanb – mö möhästuim .Pördimoiš kodihe .Konz tuliba suomalaižed , mö ühtes kahten kanzanke kortomim hebon da läksim mecan taga .Sišpäi nägui , kut meiden saldatad tagetes poltiba raikoman da min-se völb – miše suomalaižed ei saižigoi sidä .Mecan taga elim kenelse tactud pertiš , meid oli nel’l’ : mamoi , minä , vanhemb L’us’a-sizar da noremb Ton’a-sizar .Aigvoččed lujas varaižiba , miše suomalaižed löudaba meid : iknoiden uudimed kaiken aigan oli saubatud , meile ei sand lähtta irdale .Päliči miččes-se aigas meiden naižed rohtiba lähtta külähä , kus suomalaižed jo oliba tulnuded valdaha .Sid’ mamoi andoi meile heiden sanad : "Algat varaikoi , em tekoi teile pahut ".Mecan tagapäi pördimoiš ičemoi külähäb – pert’he , kus elim ende .Evakuacijan aigan küläspäi läksiba ei kaik – külähä völ oli jänu rahvast .Ezmäi pertiš ei viritadud lämoid , a uksed pidetihe saubatud .Mamoi radoi .Tal’vel hän sünduti Tol’an .Minei pidi kacta händast , sikš läksin školha äjal möhemba , – johtutab Tamara Petrovna .– Muga eletihe suomalaižiden valdas vodehesai 1944.
– Kut tö elit ? Miččid muštlotesid Teil om neniš voinan voziš ?
– Läz meiden pertid eliba suomalaižed neiččed . Hö radoiba saldatoiden sömsijas , mitte oli hebotanhan taga , – keitiba sömäd suomalaižile saldatoile .Meiden mamoi pidi kanoid : hän kerazi kümenikan munad , andoi neiččile-keitäjile , a muniden sijas hö toiba meile galetoid .Leibäd mö paštoim iče .Ližazim tahthaze imičašt da pilitesid , miše se tegižihe enambaks .Konz saldatad söiba sömsijas , mö peitimoiš penzhiš – varastim , konz neiččed toba meile sömäd .Tobjimalaz hö andoiba kagrpudrod da kaiken sanuiba : "Ala ozutade saldatoile !".
Suomalaižed kovin ustavzoitiba varghid : kerdan külälašt prihašt , kudamb oli midä-se vargastanu , oigetihe keradamha ičeleze vicoid .Sid’ aitaspäi kului vaiše kida – muga lujas pekstihe prihašt .Jomarid-ki ustavzoitihe .
En mušta kaiked – ani lapsen olin .Oli üks’kaik , mi oli ümbri meiš , ved’ mamoi kaiken oli rindal .
– Teiden tat läksi voinha . Mitte oli hänen oza ?Kut lopihe voin Šoutjärves ?
– Voinan aigan školan opendajan radoi suomalaine naine . Hän tedišti , miše meiden tatad ottihe plenha Suomehe .Hän tarjoiči L’us’a-sizarele ajada Suomehe tatannoks – L’us’a hökkähti sihe .Suomalaine naine toi händast ičeze kodihe – ei edahan sil mehelpäi , kenen hebotanhal radoi tat (hän oli plenas ).Muga L’us’a vastsihe tatanke .Voinan jäl’ghe suomalaižed pästiba tatad valdale , no kodihe hän tuli vähän möhemba : kodimal händast ezmäi oigetihe suvehe varjoičemaha plenha ottud saldatoid .Meidennoks tat pördihe vodel 1946.
Rahvaz hilläšti pördihe külähä .Hot’ tactud pertid tobjimalaz oliba tühjad , sijaližed eläjad kaik-se ehtiba midä-se vargastada .Konz meiden N’ura-tädi pördihe evakuacijaspäi , hän völ hätken löuzi ičeze kaluid kaiked külädme : nägeb midä-se ičeze – otab .
Völ starinoitihe , miše voinan aigan meiden külän taga oli partizanjouk .Se peitihe Mägen eläjanno , kudambad suomalaižed paniba külän pämeheks .Hänele usktihe , sikš niken ei meletand , miše nece mez’ voi peitta ičezenno partizanoid .Voinan jäl’ghe neciš partizanjoukus oli äjan kirjutadud – prihad tegihe tetabikš .
“Konz olin lapsen, voin ei pöl’gästoitand”
вепсский
Младописьменный вепсский