ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Šallun Anni. Kieldy kalkettajat da tieduo kandajat vastavuttih Priäžäs

Šallun Anni

Kieldy kalkettajat da tieduo kandajat vastavuttih Priäžäs

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan kielen nedälin da karjalan kirjukielen päivän čottah Priäžäs Elämä-etnokul’tuurizes keskukses 26. sulakuudu piettih kogo piirin karjalankielizet tiedokilvat nimel "Tiijän dai maltan". Täs rodih merkittävy päivy da čoma karjalaine pruazniekku.

Seiččei joukkuo da kolmekymmen nelli hengie yhtyi kielipäivih. Vallittih parahatgi. Ezmäzen sijan suadih "Kielen kalkettajat" Vieljärvelpäi, toizennuožarveläzet da kolmandenjessoil’čat. Kaikkiedah kilboih yhtyi seiččei piirin joukkuo. Omat kieliväit ozutettih myös rahvas Nuožarves da Pyhärvespäi. Juuri ezmästy kerdua yhtyttih rahvas Kin’alahtel da Koivusellälpäi. Kielikilvoin piendy Priäžän piirin tazol on tulluh jo perindökseniidy omistetah karjalan kielen kirjupäiväle.
Kilvoin programmu kesti enämbän kolmie čuassuu, ruattavua ruaduo oli kymmene. Kehitin programman moizekse, ku sie olis suusanal sanottavua, käil kirjutettavua, lugiettavua, pajatettavua da mugaže käzil ruattavua. Tiemat oldih kaikenmoizet, karjalan kielen pagizenduneros da karjalan rahvahan elaijas, ruadolois otetut, sanelou tiedokilvoin kehittäi da pidäi Karjalan Kielen Kodi -yhtymän aktivistu, vieljärveläine Natalja Antonova. Kieliaktivistannu olles händy kyzyttih varustua päivyprogramman.
Joukkoloil pidi mustoittua oman eländykohtan da sen ymbäristön paikannimet da pujoittua net kartale. Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu autoi varustua net kartat, ku hyvin nävyttäs kylät, vezistöt, dorogat, mečät da suot. Tulluot rahvas toven niidy maltettih sanella da ozuttua. Äijy kyzymysty oli kiini kalastukses, perehdielolois, syömizis da lapsien kazvatandois, kodi-, peldo- da meččyruadolois. Joukot puututtih pajattamah, kezriämäh, nieglomah, kohendamah verkuo, paikkuamah kuatančua, luadimah porovetty, kabaloimah kuklulastu da azumah sille ennevahnallistu töttii suuh. Kodiruavonnu oli tuvva mito karjalaine syömine da sanella, kui se luajittih. Tuodulois keräl rodih ynnälline karjalaine stola. Oligo täs šipainiekkua da kaikenmostu piiraidu, sul’činua, kurniekkua, kiiselii, tönčöidy, oligi heinyčuajuu, ruahtomaiduo da päčis havvottuu maiduo.
Kilvan muite muis olijannu kohtannu oli unohtettuloin ruadoloin, ruadobrujien da vahnoin vehkehien mustoitandu. Juohattelimmo, mittumii venehii ennevahnas luajittih da kui sanotah veneheh kuulujii dieloloi, mibo se on kaliel olendu da tarvondu, mittumil kalapyvvyksil suadih kalua, mittumal aijal mi kala kuduou. Äijy midä kyzymysty koskih juuri miehih, kudamii kilvas oli kaheksa. Kilvan aigah oli juuri heijän korgei aigu. Ivanovan Sergeidy Pyhärvespäi palkittih lyydinkarjalan hyväs maltandas, Fominan Iivanua Kin’alahtelpäi mainittih karjalazes juumoras, jessoil’čua Dorefejevan Vladimiruakielen maltos da rohkevuos. Naizis palkittih vieljärveläzii Nikitinan Tatjanua suures raden’n’as da kilbuhimos da Porojevan Galinua helies iänes.
Arvostelendujoukkoh kuulujan kieldy maltajan Jelena Ruppijevan mieldy myö, kielipäivy rodih mielevy da vessel, kuului čomua karjalua kylläl.
Himo olis pidiä tämänmoizii kilboi vuorotellen kaikis nämmis kylis, ei vai piirin keskukses, ližäi Jelena.
Vladimir Dorofejev, Siämärven riäpöit -Jessoilan joukon ozanottai, 72 vuottu:
Minä olen rodivunnuh Angenlahteh, ga jo enämbi viittykymmendy vuottu elän Jessoilas.
Kielikilboih yhtyn jo nellätty kerdua. Ylen äijäl miellyin tämänpäivällizeh programmah, oli ylen vessel. En juuri kaikkie, midä kyzyttih tiedänyh, äijy sanua on jo unohtuksis, pidi ruatuttua piädy. Oli vessel. Olen karjalaine, kai nämmä pidäy tiediä. Muite huigei olis. Karjalakse nygöi pagizen vai akanke kois, ga ei ainos. A lapset da bunukat jo ollah ven’alazet.