Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Pane suurus suuh!
Valentina Libertsova
Pane suurus suuh!
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Astuin
hyväs mieles poštalpäi sentäh , gu puutui terväh tilata kolmeletostu hengele Oma Mua -lehti .
Täl kerdua eigo pidänyh oučeredis seizuo , eigo hätkie vuottua , poštan johtai , vikse , jo kaiken minun tiluajien luvettelun tiezi , a toinahgi tiedokonehehgi säilytti – kai liput azui da andoi kirkieh .Dai hoti meijän kyläs ei ole äijiä lugijua dai kaikin kurketetah , gu lehti rodih mustu-valgiekse , ga yhtelläh ei niken endizis tiluajis kieldävynnyh iäres .
Varšavku-dorogalluo toizes puolespäi azui tervehyön naine , mustoitin nimen — Gal’a , ruadoi minun Manni-navonke puunhuavustuszavodan yhtes ozastos , silloi minun kluasas opastui hänen vagavu poigu Vit’a , a kaksi vahnembua tytärdy opastuttih kazvattajikse , jo ammui nikedä meijän kyläs en nähnyh .Kai pereh oli ruadai da kunnivokas .
Gal’a vuotti , kuni ajoi siiriči mašin , minä menin dorogas poikki hänellyö .
– Valentina Vasiljevna , kuulin , gu olet tartunuh karjalan kieleh . Voitgo kiändiä "Pane suurus suuh ".
– Ga mindähbo en voi ! Kerras vastain da ližäin : se on , vikse , nevvo .Meile tata sežo ainos pripivöičči meččäh mennes ottua keräle reppuh leibykannikkoine da spičkat .
– Oigieh kiänittö , en smiettinyh , minä duumaičin , televiizoras etto iče keksi , vierahii varustettuloi paginoi sanotto . Vai tämä ei ole nevvo , a on käsky .Nenga ainos sanoi meile buabo huondeksil .Pereh oli suuri , žiivattua äijy , ruaduo satui vägitukku , toiči emmo ehtinyh huondesveruo syvvä , tabaimmo leibypalan kormanih .A buabo azetti : "Pane suurus suuh , vai sit kai dielot päivän aloh mennäh putilleh ".
– Se on muga . Oli vie moine ennustus : gu enne otandua leibiä suuh puuttunou kuulta linnun iäni , voit kodvakse voibuo .Kezäl linduzet nostah da ruvetah hälizemäh aijoi , a läževyö ei suannuh , heinät oldih suadavat , sit roih kaiken kezän aloh niityle da meččäh kavvä voimattomannu .Mis vai nouzet , hyppiät stolalluo da lohkuat muruzen , vaigu sit lähtet pihale libo avuat ikkunan .Buabo sanoi , gu ennevahnas havaččuhuu pandih suuh kirikköleibiä – prosforčua .A vie pahuos pienyössäh lapsii syötettih sananlaskunke "Suurus suuh , mieli piäh ".
– Kuulin , kuulin . Minä nygöi , konzu kačon , kui televiizoras sanotah karjalakse , mustoitan , mittuotgi sanois da virkehis , sit kyzelen tuttavil karjalazil , kuibo hyö kiänetäh da ellendetäh .Avoi , vähä ken jo midägi mustau .Eigo paista kehtata .Toiči en voi suostuogi televiizoras pagizijoinke , meil buitegu toizin sanottih .
Opin sellittiä , gu karjalazil joga hierus on oma paginluadu , ga pidäs kaikil harjavuo pagizemah yhtel nygyaigazel oigiel kirjalližuskielel .Naine jatkoi :
– Leiby on gu vähäzel ven’alaine – "hleb ", a liygilästy suurussanua ei kaikin nygöi tietä .
– Ga on vie toine sana "suurus ", yksijuurine sanal "suuri ", toinah sežo "rodn’u " on , leibyhäi oli piäsyomine , kaikis suurembas kunnivos ! Minun buabo kai juablokkoi da n’amuloi söi leivänke , a gu ei syvvä magiedu liijakse .A konzu satui midä pahua , vahnembat sanottih : "Älä raukku pie pahua mieldy , nämmä pahuot ollah leivänke syödävät !"Se merkiččöy : kebjet , syöt leibästy – dai unohtutah .A leibiä da Jumalua sanottih syöttäjäkse – kaikes avvuttai , kannattai .
LEIBYSANAT
Kuni astuin ielleh kodissah , mustoitin , gu leiväl oli vie yksi sinounimu – kokoi , erähis kohtis se oli kagruleiby , ga meil , onnuako , sanottih prostoidu leibiä , pastettuu ruisjauhos .Vera Muihailovna Larionova vie nygöigi suvaiččou pastua kokoipiiruadu must’oinke .
Kodih tulduu avain Grigorii Makarovan sanakniigan , ečin juohatetut sanat .Ei ole niilöinke äijiä sananpolvie da sananlaskuu , ga on vägitukku muudu mieldykiinittäjiä sanua moizien juurienke : leibykannikko (leikattu leivän reunu ), leibyviibalo (pala , kudai leikattih poikkizin leibiä da vie kyzyttih : "Pidäygo yhtel käil vai kahtel piettävy ?", ahnas da šuutkua ellendämätöi vastai : "Kahtel " da sai hoikan , kudai ei pyzy yhtes käis , gu sangei ), leibylabju , kokoilabju (kudamien vuoh otettih leivät päčis ), leibyhebo (kylläine , kylläl syötetty ), leibyhammas (alalline ), suurustua (panna liemeh leibiä ), leibytaigin (aste , kuduas ainos pastettih leibii , sie piettih toizeh kerdassah muijotus ).
TEATRU LEIBÄHIZEN NIMENKE
Ei petties meijän teatrustuudiel sežo on "leibähine " nimi "Alavoizen taigin ", sen valličimmo sentäh , gu muamankieli , kudual ozutammo omii spektakliloi , on vahmin , suurim , piäkieli , gu leiby toine .Mustoitin , konzu piimmö viijendetty vuozipäiviä 2021 vuvvel , kirjutin runon , kudai ylen hyvin pädöy meijän täh paginah – leibäh da taiginah nähte .Da vie azuimmo seinylehten , kunne keräimmö kai , midä pannah taiginah , da sivoimmo jogahizen ezittäjänke .Teatran johtai Ol’ga Limarenko , tiettäväine , on gu palavu päčči , kuduas pastetah leibiä , da taiginan aste .Vera Larionova – gu jauho – kakkii telefonan vuoh keriäy , ruutat da toizet rekvizietat eččiy .Minuu , käzikirjutuksien luadijua da kiändäjiä , pandih droždeikse , mužikkoi suolakse , naizii – voikse , kannateksekse , zuaharikse – kai yhtes azutah leiby magiekse .Joga meijän ozutelmas käytämmö leibiä da piiruadu , emmo piädykauti , vikse , muga oza vedäy .
Tulien vuon 25. päivänny sulakuudu jo täyttäzimmö 10 vuottu , ga kestänemmögo ?Eigo leibiä nygöi muga kunnivoija da syvvä , kui enne , eigo muamankieldy käytetä .Hyvittelen armahii Taiginazii meijän tänävuodizen Roindupäivänke da toivotan panna suurus suuh da eliä muamankielen hyväkse ielleh , kaikkih tiloih kaččomattah !
Pane suurus suuh!
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–