ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Natalja Antonova. Vahnan kylän uvvet päivät

Natalja Antonova

Vahnan kylän uvvet päivät

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vahnat päivät -nimine festivuali piettih Suvi-Karjalan vahnimis kyläzisKinnermäl kuun ezmäzenny pruazniekkupäivänny. Pošti viijen vuozisuan vahnan kylän keväthengähtys oli syvä da tulluzele mierole kuului.

Festivualis sai olla programman ozanottajannu, kaččuo da kuunnella perindöllizii ruandutaboi, yhtyö lavakonsertah, oppie karzie, kuvota, kartata, niegluo, soittua kandelehtu, kylbiekseh mustas kylys, ostua käziluajilmuksii.
Pido stuaniihes nuorižon väil. Kinnermäh kazvanuh, Petroskoin kul’tuurukolledžan loppii Kalmikovan Johor luadi festivualin oman diplomuruavon puittehis.
Vahnat päivät -festivualin piähommuajan Kalmikovan Johoran sanoin mugah, opastuksen loppiettuu häi tulou järilleh omah roindukohtah Kinnermäle jatkamah vahnembien ruaduo da kehittämäh sidä eländäkse pädijäkse da turizmudielon jatkandakse.
Suavun professien mugah minus rodieu suurien pidoloin ohjuaju. Riähky on olla tänne tulemata, tännehäi olen kazvanuh da auttanuh vahnembii lapsusvuvvet kai. Pidäy vai maltua jatkua edehpäi. Ajatustu piäs on kaikenmostu, himoittau syvendiä ruaduo, levittiä tiedoloi karjalazih da meijän kul’tuurah nähte, kehitellä tädä päiviä jälgiperätuvel, sanelou omis pluanois Johor.
Yhtes omien opastuskamuloinke Kalmikovan Johor on täyttänyh festupäivän vahnoil dai uuzil dieloloil. Kylä oli juattu kaheksah kohtah, kunne sai kävvä tuttavumah karjalazien ruandoih da olendoih, kaččuo käziruadoloi, ostua erähii. Kinnermän eläi Jeršovan L’udmila natrovi kačottavakse omat nieglomizet da kudomizet, myös taričči talven aijan ruokos olijat marjat. Tatjana Andrejeva Palalahtelpäi ozutti vahnanaigaizii dai jo uvvembii kartoi, Sergei Volov Rautalahtelpäi pidi tuohes punonduruadopajan. Hänel sain ostua kaikenmoizii komšazii, vakkazii, laudazii. Jeršovien da Gavrilovien kodiloin sarualoin piäl avattih vahnoin ruadobrujien da vehkehien muzeitnet ollah hyvät valmehet kohtat turistoin käymizikse. Gavrilovien koin sarual Petroskoilpäi tulluh kodimuantutkii, Karjalan kirpiččy -muzein luadii Andrejevan Julija ozutti da saneli, kui enne Karjalas luajittih kirpiččiä. Täsgi sai nähtä, mit net ollah tahkojallat da oppie punuo tahkuo.
Miehet enämbäl pyörittihes kirvesmiehien kohtas. Täs ozutettih vahnoi dai uuzii terii, kirvehii, saneltih salvoksih nähte.
Kinnermän kylä on hyvin tuttu Karjalan dai ulgomuan rahvahan keskes turizman vuoh. Se on harvinazii kohtii, kus monii dieloloi suau nähtä elävälleh, da kus eläy karjalaine hengi.