Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Meččylinduu kirjavembi oza
Источник:
Oma mua. № 17, 2025, с. 3
Meččylinduu kirjavembi oza
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tämä on Aleksandr Ivanovič Filippovan Hirvaksen kylän školamuzeih niškoi kirjutettu eloksen kerdomus. Sit školas opastuttih hänen tyttöbunukat.
Karjalazen miehel oli "kirjavu" elaigu. Karjalan kyläh rodivunnuh brihačču on kazvanuh suurekse herrakse, 12 lapsen tuatakse, kesti kai Ven’an muan histouriellizet muutokset, ajeli, meijän muan ristin-rästin da jälgimäi kiändyi omah kyläh elämäh da ruadamah ielleh on hänen lyhendetty eloksen kerdomus:
"Aleksandr Ivanovič Filippov rodivui 18. elokuudu 1892 Anuksen gubernien Povenčan ujezdan Koikaren kyläh köyhien muanruadajien pereheh. Pastajannu ruadanuh tuatto kuoli vuvvennu 1905, muamo ijän kaiken kazakoičči, nevvostovallan aigah oli partizuanannu, kuoli vuvvennu 1939. Ruadua tuli jo kymmenen vuvven ijäs, ku muamal oli seiččei lastu. Talvel kävyin školah, kezäl oli uittoruadolois. Lopin školan nelli kluassua, sit nelli vuottu opastuin Povenčan ammattiškolas, elin Povenčan orboloinkois. Puusepän neron suaduu kaksi vuottu ruavoin palkittavannu puusepänny.
Vuvvennu 1913 piäzin rahvahan opastuksen ministerstvah, ruavoin Povenčan ammattiškolas vuvven aloh, sih työttih ruadoh Puadenen ammattiškolah, kus vuodessah 1916 opastin lapsii ammattiškolas. Sen jälles olin mobiliziiruittu tsuarin armieh da työtty sluužimah kolmandeh jalguväin polkah Petergof-linnah.
Mändysellän voulostin Koikaren kyläs eläjes olin hyvis yhtevyksis polliittizen karkoitetun Kalininan da toizien kel, sen periä pristavu otti minut kiini. Samas viäryös olin pandu kiini Puadenesgi, sie pollittizet karkoitetut käydih ammattiškolah da meil oldih hyvät yhtevykset…
Tsuarin armies sluužbas olles Petergofaspäi puusepänny olin työtty Petrogruadah. Petrogruadan vojennoin okrugan štuabas ruavoin vahnimannu puusepänny ihan Ligakuun vallankumovuksessah.
Tuhukuun da Ligakuun vallankumovuksien aigah yhtes toizien kel luajin barrikuadoi, puolistin nevvostovaldua.
Ligakuun vallankumovuksen jälles yhtyin Ruskieh gvardieh, elin Smol’nois kaksi kuudu, näin sie Molotovua. Ga ainos himoitti kodih, Petroskoin bol’ševiekat kučuttih minuu Petroskoile, kus ruvettih azettamah nevvostovaldua.
Vuvvennu 1918 oraskuun aigah Povenčan ujezdan Nevvostoloin kerähmö valličči minuu IV kerähmöh Petroskoile, kus minuu vallittih Anuksen gubernien ispolkomah, minä ruavoin sie kaznačejannu da kuuluin vojennoih komiissieh. Yhtes Dubrovskoin kel myö keräimmö partizuanoin joukkoloi da hommaimmo heile orožoi: Porajärven joukko Kurkojevan piän al, Koikaren joukko Filippovan piän al. Liityin bol’ševiekoin puoloveheh vuvvennu 1918, sain partieh kuulujan bilietän n:u 06988477. Esseroin vastahnouzun jälles ruavoin Petroskois, sit minuu työttih Moskovah, Vorounežas. Vuvvennu 1919 olin mobiliziiruittu Ruskieh armieh, minuu työttih komandieroin kursiloile da niilöin loppiettuu minuu pandih komandierakse da meidy työttih Judeničua vastah. Vihaniekkoi myö voitimmo, minul oli raneenii olgupiäh. Sit minuu työttih nostamah uvvessah da ruadoh panemah puuseppyfabriekkua. Sen jälles tulin Petroskoih da olin vojenkomannu vuodessah 1921.
Algavuttih valličuklset Karjalan halličukseh da tuli erota armies Moskovan revvojensovietan kauti da azettuo nevvostovallan ruadoh. Minuu pandih finansoin tarkastajakse. Sit ruavos olin kolme vuottu. Kemis pietys ujezdan nevvostoloin kerähmön jälles olin työtty puolovehen ruadoh, kuduas oli vuodessah 1927. Sinä vuon olin työtty Porajärveh uittoruadoloih. Vuvvennu 1936 minuu työttih Leningruadah MTS-stansieloin piälikkölöin kursiloile, sit virras ruavoin kolme vuottu. Vuvvennu 1941 minä olin Koikaren kylänevvoston piälikönny. Voinan allus evakkoh Siberih lähtimmö suurel joukol – 1200 perehty. Ruavoin Kemerovan oblastis Jaškinan piiris Pača-kylän kylänevvoston piälikönny, sit olin veroinspektorannu. Sit vuozinnu 1949-1950 olin Put’ kommunizma -kolhouzan piälikönny Koikaren kyläs. Voimattomuttu en voinnuh enimbiä ruadua, sit jälgimäi olin partorgannu da kylänevvoston piälikönny. Kaksi vuottu jo olen eläkkehel, suan penzetty 600 rubl’ua kuus."