Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. 25 vigua, mikse pidäy lugie Oma Mua -lehtie. Lugijan merkit
Valentina Libertsova
25 vigua, mikse pidäy lugie Oma Mua -lehtie. Lugijan merkit
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tänävuon
Oma Mua-lehti täyttäy 25 vuottu .Läs 1260 noumerua joga nedälii tulou karjalazih taloloih , kuduat uskollizesti pyzyttih omas kielikanzas , kannatettih kielen elävyttämisty , opastuttih kirjukieleh , yhtyttih lehtes ymbäri , harjavuttih lugemah dai kirjuttamah .
Eigo se ole täyzi enzimäine pričin lugie da arvostua merkipäivyniekkua , tijustua , mittuine se on kaččuo , kui kazvoi , mittuzih tuloksih sai piästä ?Kaččojen kirkiel silmäl voibi sanuo : on čoma dai ozuttahes nuorembakse , jouččenet mugai lennetäh uuzien viestilöinke enzi sivul .Syvembäl silmäl nägijen – ellendät : on suittanuh mieldy piäh da neruo ruaduodotabah .
Vie vois verdailla toizien moizienke , ga eibo kenenke ole , gu Oma Mua-lehti on ainavo karjalakse painettavu lehti kaikes meijän valdivos da rinnal olijis sežo .Se on , minun mielii myö , toine pričin , mindäh pidäy lugie sidä lehtie .Muijal karjalakse lugemistu et lövvä .Jälgi aijal ristittyöt meijän kyläs puaksuh azetetah paginal da kyzytäh : kusbo voibi ostua livvin kielen opastuskniigua libo helpombua lugemistu opastundan zavodijes , ga sellittele libo älä , yksisama tulou vastata : tilakkua da lugiekkua Oma Mua –lehtie , sie kai löydyy .Tiettäväine , kuda –midä painetahgi kanzallizien piirilöin lehtien sivuloil , Internetas , Taival-almanuakas , erähii kniigoi , ga net ollah vai pikoi pikkarazet harvat muruzet , kudamiigi puaksuh ohjatah da kohendetah Oma Mua-lehten toimittajat .
Tänäpäi se on vahnin , "sangiembi ", elävembi kaikkii toizii toimituksii lehti , kuduadu maksas tilata da lugie joga karjalazel perehel , školal , päivykoil , virastol , laitoksel Karjalan tazavallas .Lehti , kolmandekse , voibi olla hyvänny ižämuansuvaiččijoi kazvattajannu .Se vai on vaigei ongelmu – harjaittua lugemah ,sih niškoi vie tulou lujah duumaija , ga Oma Mua-lehten ruadaijat jo kuda-midägi azutah sih niskoi .
Pričin vai viga ?
Nämmä kolme oldih pričinät .En suvaiče , ku ei olle suurdu hädiä , käyttiä ven’an da suomen laihinsanoi , opin mustoittua toven muamankielen moizii ,ei tuldane terväh mieleh , sit enne kyzelin muamal libo sizäril , sit opin eččie Oma Mua-lehten sivuloil , nygöi kačahtimmos sanastoh da lövvin sinounimusanan viga .Meijän hierun mugah viga oli gu rikkavus , paheldundu , hairahtus , murendus .Hätkie ovvostelemahes en ruvennuh , ielleh sellittäjes ,ellendin : täh aihieh , onnuako , nämmä kaksi sanan merkičysty pätäh rinnai .
Mindäh-sendäh , gu lugie pidäy , nelländekse (tämä on jo pričin –viga ), gu vuozi vuottu opastajua , käziruadoloin nostattajua , pajattaijua lizenȍy , se hyvä gi olis , ga kaibo ollah puaksuh eriže , gu ei kehtata tilata da lugie lehtie ,vuotetah , ku kengi kai ongelmat sellittäs valmehekse .Net aijat , konzu meis tuači kai reknailtih da vai työttih käskyt , jäi tuakse – pidäs ičelgi joga karjalazel , kudual ollah mittuzetgi juuret , panna vähästy enämbi vägie oman muamankielen kannatukseh .A lehti voibi yhtistiä kai eriluaduzien joukkoloin ponnistukset , andua vägie kaikile karjalazile , ozuttua kielen pädemizen da kaunehuksen .
A nygöi , viijendekse , ihan puhtas viga .Kui smietittö , ongo karjalaine viizas da ruadai ristikanzu moine köyhy da ahnas , gu ei voi tilata lehtie omal kielel ?Ostetahhäi tyhjii da kielasteljoi läpettäjii žurnualoi !Ei dielo ole jengas – kaikis pahin viga on gu tässäh vie ei ole uskuo omah muamankieleh .Mennyt keviän yhtes lehtes kirjutettih , kui nuoret neičykät , kuduat opastutah yliopistos , nareko paistah telefonua myö Petroskoin pihois da ajandunevvolois omal kielel , anna yhtelläh kiännyttäs huomavoh rinnal seizojat , tundus Karjalan piälinnu karjalazennu .Minä sežo aijelles otan kekäle lugie midägi livvikse : uvven lehten noumeran libo runokogomuksen .Kerran Petroskoin avtoubusal Kotkatjärveh ajajes , luvin Oma Mua-lehtie .
Mužikku vähästy nuorembi minuu , viäristeli silmii lehtehpäi dai rubei kyzelemäh : "Mittuolbo kielel luvet ?Eihäi ole ni anglien , ni nemetskoi ?Mustoittau suomen , ga täs Petroskoidu da Anustu kirjutetah , ga mikse net suomelazile pidänöy ?"Muhahtimmos da vastain : "Tämä on livvikse kirjutettu . Luven karjalakse , omal livvin murdehel !"– "Kuibo ? Eihäi karjalazil ole kirjua ?"– "On raukku ! Jo enämbän kahtukymmendy vuottu .Dai lehti painetah .Dai lapsii opastetah .Dai Brendojevan festivualiloi pietäh .Vikse et Anuksen piiris elä , harvah kävyt tänne ?"– "Elän alalleh Anukses , Brendojevan festivualiloi kuulin , ga siehäi ven’akse paistah dai lugietah .Brendojev häi ven’an kirjoil kirjutti .Anna lehti , kačon ".– "Ota velli , hos Kotkatjärvessäh luve , minuu vie runokniigaine on keräl ".Livaili , livaili , andoi järilleh : "Tädä lugie ei sua , rahvas ostamah ei ruveta !"– "Mindäh ? Kačo , täs on painosmiäry , ei hieno , lugiettavu on !Ethäi ehtinyh putilleh ellendiä , luve vie ,tahtonet , ota keräle ".– "En . Yksisama tädä lugie ei sua ",da salbai silmät .Muga vie äijät – ei uskota oman kielen eländäh da voindah – se on meijän suurin viga !
Ga kohenduakseh voizimmo lugijen jäneh , nägijen , kui toizis kohtis kannatetah mielenkiinnitys kieleh .Joga nedälii voibi lugie lehtes , kus tävvel iänel paistah karjalakse : kielipezis , kursiloil , illaččulois , vastavuksis , konsertois , konferensielois , festivualilois – ei sua kaikkii ni lugie kerras !Petroskoin pihoil hos rubei tundumah – se on Karjalan piälinnu , gu kuulutah paginat da pajot karjalan kielel , viyhketäh karjalan ruutat , kižatah karjalazih kižoih .A mi kaikenjyttysty dieluo pyöriy ymbäri da sydämes Karjalan Kielen Koin nostandua da avuandua Vieljärves !Mittuot pruazniekat pietäh Priäžäs , Suuris Sellis , Anukses , Jessoilas dai toizis karjalazis kylis sežo .Täs lad’d’ain kuvvenden vigazen – viga on sentäh , gu tiijustettuloi neroloi voizimmo oppie omas kyläs , ruadokohtas .
Vie yksi täh sivottu seiččemes viga – vähän pagizemmo omal kielel , vie vähembän kirjutammo ,ga kuibo sit suau pidiä piämielet karjalazennu ?Mustoitutah Iivan Savinan , onnuako , runorivit :
Ei olle kenenke paista –
Pagize sit oman muamanke …
Kuni ollah hengis muamat –tuatat , died’oit –buabat da toizet omahizet karjalakse pagizijat , tiettäväine , ei pie laškistellakseh paista heijänke .Minul oli moine aigu , konzu baban da maman livvin paginale vastain ven'akse , jälles tostiimmos , ga nygȍi yksisama on huigei .Dai eigo nygȍizil gi nuoril rodei jälles huigei , gu nenga ruattaneh ?A gu konzu puututah toizele ilmale vahnembat , sijah voibi tulla Oma Mua-lehti da mustoittua muaman sulavat sanat , tuatan käskyt , buaban nevvondat , died’oin kurketukset – avvuttua da työnnyttiä oigieh .
Yhtehine opastai
Kaheksas da yheksäsgi vijat – unohtimmo lapsusaijan , oman hierun paginluavun , emmogo tiijä uuzii sanoi , kuduat tuldih kieleh ei vahnoin sijah , a uuzien elaijan ilmivölöin niminny .Joga kieleh net uvvet sanat aijalleh pujoitutah , ei pie sidä varata , toiči kodvazekse – dai hävitäh , erähät ijäkse jähäh – yksisama net kieldy ei lujah rikota .Mielihyväkse , meijän sanaston komissii ylen tarkazesti keksii da valličči uuzii sanoi .Ga yksisama ei kai niidy oteta oigieh , ezimerkikse Tamara Ščerbakovan kirjutuksis da paginois puaksuh kuulutah eriluaduzet , vikse iĉĉeh keksityt sanat , mittuzii sanastos et lövvä (kynzitelefon mobil’niekan sijas ).A Nikolai Zaitsev , vastavuksekse , käyttäy vahnoi sanoi da sananpolvii , kudamii myö konzugo mustoitammo , konzugo vai huomuammo , gu ollah ammuzet , tovellizet , omat .Ei ammui sanoi voimatuksen nimen "počin nisku ", se puaksuh voivuttau niidy , ken kodvin istuu kirjutuksien piäl ,toizis Jeuropan kielis sanotah latinan kielel "osteohondrozakse ", a meijän kieles nengoine kummalline nimi , ga sanoijes jo hoivembi roih !Meijän kieli vie ei ole liikkumatoi da hullatu – ielleh hänel roih vie menetiijämi kehittämisty .
"Oman Muan " lehtinaizet ylen tarkasti vallitah parahat vahnat dai uvvet sanat . Konzu minä dai toizet minunigäzet tostiimmokseh uvvessah paista lapsusaijan kielel , kerras juohtuttih mieleh elättilön , puuloin , astieloin , ruadoloin , nedälin päivien , huonuksien , luonnon nimet , numerot .Avoi ! – vie syömizien – niidy emmo unohtannuh : keitimmö , pastoimmo , löykimmö , kiitimmö !Muga vägeh häi buaboinkegi pagizimmo !Konzu jo hyppäimmö kirjukieldy opastumah , ei raukku suannuh löydiä nimittumii opastuskniigoi , enzimäi opastuimmo lehtie myö uvvet jogapäiviä pädijät sanat – kuuloin nimet , opastus - da ruadolaitoksien , opastusvehkehien da vie kaikkien uuzien ilmielöin nimet .A sit , konzu harjavuimmo lugemah lehtie , ihastuksis tunnustimmo äijän kaunistu ammustu sanua , kuduat kuulimmo pienete ,ga omas touhuelaijas net ruvettih pädemäh vähembäl , net voijah eliä vai luomisruadoloin kauti – rahvahan libo kirjuttajien .Ylen äijän mostu livvin kaunistu sanua sain Jelena Filippovan , Jelena Migunovan da Natalja Sinitskajan kirjutuksis .Oma Mua -lehti – meijän yhtehine opastai .
Ga opastuskniigat sežo pidäy – se on kymmenes viga .Hyvä gu hos lapsile školih ruvettih työndämäh uuzii parandettuloi Tatjana Baranovan opastuskniigoi , Oma Mua -lehtie , Kipinä -žurnualua .Vahnembat dai erähät lapset miellyttih Ol’ga Žarinovan "Pagizemmo karjalakse ", tahtottas , gu olis kois .Myös keh bo tartunemmo , kenbo aios avutti da iellehgi avvuttau ?– Oma Mua –lehti vai kaikil enimäh .
Hierulazien ilo
Yhtestostu – enimät karjalazet eletäh hierulois .Midä loitombi hieru , midä syvembi mečäs – sidä parembi mustetah , tietäh , paistah karjalakse …Liennengo sanonuh toven ?Misbo tijen ?Kenbo da konzu kävyi Tuulasjärveh , Tihverih , Huškalah , Reboiselgäh , Sepänvuarah ?..Joga piiris on mostu Jumalan unohtettuu kohtua .Kui sie eletäh karjalazet , midä da kui paistah .Ainos on hyvä mieli , konzu Oma Mua -lehtes luvet pienih , häviejih hieruzih näh .Sie on , oma elostaba , sie vie on midä tutkie , ga ongi omat ongelmat , hiät , olis midä avvuttua .
Minä en elä ylen loitton , ga tilata lehtie da Kipiniä ni kerdastu ei sua kummita .Pidäs kuigi azuo helpoh piästettäväkse karjalan kielel lugemizet , voidashäi yhtyö sih virguniekat .Oldih hyvät kuhkutukset , konzu Jelena Migunova da toizet neidizet käveltih virguniekkoilluo , pagizutettih heidy karjalakse , sit kirjutettih karjalazien kanzan "suurih ristittyzih " näh ,sidä pidäs jatkua , dai vie ližätä kyzymykset – midä voijah korgien sijan kauti omale kielele da kanzale azuo hyvytty .Täs puututtih yhteh kahtestostu da kolmastostu vigazet .
Puolessah menin – väzytin kaikkii .Muhahtuattokseh nelländentoizenke (onhäi moine pieni ozaine lehten jälgisivul !):"Oma Mua " on , onnuako ainavo lehti , kudai vardoiččou meččii da hyödylehti – sit ei ole TV –programmua ! Äijät tolkuttomat lehtet painetah sidä pädemättȍmiä kirjutustu kai viijel-kuvvel sivul .Ken sidä lugenou , kelle se pidänöy , ku se ammui on joga tiedokonnehes dai televiizoras .Moločat , omamualazet , tostettihes enzimäzenny !
Matkustammo yhtes
Sit viijestostu – karjalan kielel tässäh paistah joga hierus omah luaduh .Kolmen murdehen keskes ei ole sobuu ; riidah da torah , olgah jo , ei puhketa , ga yksisama kurketetah , lugie uuttu lehtie tävvelleh ei tahtota , erähät kai heitettih tiluandu , erähät lugietah vai omal murdehel kirjutukset .Ken kehtai da ponnistelih , minun mielii myö , sai suuret tiijot da kaunehukset omah paginah da kirjutuksih , opastui suamah mielihyvytty lugemizes , tunnusti iččie viizahannu kaunehen kielen kandajannu .Minä en kerras kaikkie ellendännyh , ga konzu harjavuin vähäzin , sain suuret "avuandat " Ol'ga Melent'evan , Ksenija Veretennikovan , Maikki Spitsinan , Natoi Varpuni , Nadežda Miĉurovan da toizien "vierahil " murdehil kirjuttaijen .
Kuvvestostu – myös hierus eläjih niškoi .Emmo nimidä näi , nikunne puutu , ajelukset roittih harvembat .Kui tiijustua oman kanzan uudizet , mielet , muutundat ?Ei maksa ni arbailla – Oma Mua-lehten kauti .Suuret ruavot da tapahtumizet kuulutah Veškelykses , sanelou niilöi L’ubov’ Grigorjevna Prisoškova da puaksuh kävvah , nägyy , sinne Oma Mua-lehten korrespondentat , gu on midä kaččuo da kirjuttua .Galina Vasiljeva kirjuttau kaiken Priäžan piirin pidoloi dai ristittyzii .Karjalan kielen koin elaigu on novvitettu da kirjutettu joga päiviä .Puaksuh "kävymmȍ " lehtenke Kalevalan alovehele .Burhuau elaigu Petroskoisgi – sih niškoi vie ielleh sanon .
Seiččemestostu .Gu ei ole voindua loitos ajella , ga suvaiččizimmo omin silmin nähtä toizii mualoi da nähtävyksii , sit suures ihalmos "kävelimmö " New –Yorkua myö Alina Čuburovanke , Pariižan pihoil Zinaida Dubininanke , Maikki Spitsinanke Valdaih , Udmurtien Bigi –kyläh Jelena Filippovanke .Kavkuazale Natalja Siikoni vedeli .Dai vie erähih Suomen dai Karjalan linnoih da kylih puutui kačahtuakseh .Mulloi muga äijän lehtes sai lugie – gu puoli mieruo ajella .
Ylen lujah kiinnitettih mieldy Galina Klimovan "Šum –gora – Iäni –mägi " da Natalja Sinitskoin "Runo : arbuamatoi arbaitus "– net jo ollah "matkat " mennyzien aijoin sydämeh , se on kaheksastostu viga .P’otr Sem’onovgi äijän sanelou Onieguzavodan histourieh niškoi – toizis lehtis mostu ei painettu ."Kalevalua " uuzin silmin tijustammo . Kirjuttelen moizis kirjutuksis omah lugijan päivikköh suuret mieldykiinittäjät ozat .Puaksuh tuon ŝkolah omile urokoile da kluassu ĉuassuloile , sentäh gu toizis Karelien lehtis mostu pädeviä da mielenkiinittäijä kirjutustu et ainos lȍvvä da voit puuttu kielastukseh .
Kai karjalazet olemmo omamualazet
Yheksästostu .Vie äijy tiijustua suau lehtes kuulužis ristittyzis , kudualoin ruadoloil nouzou meijän kielen da kanzan kunnivo .Pajattajien Remšujevien pereh , Saveljevien vellekset , kuduat keksittih eriluaduzien kortiloin luadimine , pieniluguzien kielien tutkijat Zinaida Strogal’sčikova da Tatjana Boiko , artistat Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen da vie äijy kedä sai tunnustua Oma Mua-lehten kirjutuksien kauti .Ylen miellyin Nikolai Filatovan Vladimir Brendojevua mustoksih "Midä minä tahton sanuo… "
Kahteskymmenes .Ei yhtet hierulazet , piälinnas eläjätgi ei joga päiviä voija piästä teatroih – konzugo aigua ei ole , erähiči ei himoita aigua tyhjäh menettiä , nygöi suvaijahhäi kinos dai teatrois eksperimentoi – ozutetah mostu , ga vai sylgie himoittau .Oma Mua-lehti ainos ilmoittau da sellitäy uuzii ozutelmoi , joga uvves Kanzallizen teatran , "Čičiliuškun " da "Tilkuzen " ruavos voimmo tiijustua .Ei ammui Muuzikkuteatrah niškoi Natalja Gorodnitskaja kirjutti , gu sie azuttih muuzikkusuarnu "Nasto –kaunotar ", kuduan vuoh voibi tuttavuo karjalan rahvahan suusanallizeh perindöh .Meijän piirin ristittyzil se on ylen mieldykiinnittäi kuulumine , gu sie pajattau nerokas nuori artistu Pavel Nazarov Alavozespäi ,hänen perehes kaikin paistah dai pajatetah karjalakse , dai heijän luomisruaduo äijäl suvaijah omal kodimual .Olgua oigieh – ainos on hyvä mieli tiijustua midägi iluo oman kanzan ristittyzih niškoi .Kai karjalazethäi olemmo omamualazet .
Kielen parandajat
Kahteskymmenes enzimäine .Onnuako , tämä olis kaikis suurin viga , ga et ni yhtes kerras kaikkie kirjuta – literatuuran painandu .Jo sanoin ylembi : karjalan kieles ei vie loppiettuhes toimekkahat sananazunduprotsesat , net vie ollah ihan matkas .Kieli kehittyy ei yksis paginois da lehtiruavos , enimytteh joga kieli silendähes runoniekoin da kauniskirjutuksien vuoh .Sithäi se ei ole paha , gu meil nygöi on nenga suuri joukko kirjuttajua – kel vai ei ole laškus , opitah iččie eriluaduzis kirjutuksis , sit kieli suau vai parandustu .Paha on gu on vähä voindua tazattua lugijoih .Painandu , myöndy-ostandu , luvendu – kai taibalehet ollah jygiet .Sidä jo syväh sellitteli Martti Penttonen .
Karjalan kielen literatuuran salvendajil eigo ole kus opastuo sih neroh , eigo painua omii kirjutuksii , eigo rahvas sua niidy lugie .Ken löydäy jengua , kannetah omat käzikirjutukset "Versoh ", sit , tiettäväine , kylien da školien kirjastoloih net ei puututa ,ga Anuksen rahvallizes kirjastosgi et erästy kniigua siltiedy ota .Dostaliloil – köyhil – kirjuttajil jiäy vai Oma Mua-lehten sulavu Sanasuari-sivuine .Vastukavai , lugijal sie suau nähtä kai kuulužat nimet , alguu myöte niis , ket perustettih tozi karjalankieline literatuuru , kudamii myö piemmö jo klassiekoinnu : Vladimir Brendojev , Zinaida Dubinina , Aleksandr Volkov , P’otr Sem’onov , Ivan Savin , Tamara Ščerbakova , Vas’a Veikki .Suuret ihalmot ollah lugie nygözien , kirjuruadoh myöhembi tulluzien Nikolai Zaitsevan da Valentina Kondratjevan kerdomuksii , Aleksandr Saveljevan pajoloi , Tamara Saveljevan kiändämizii .
Midä jätämmȍ tulijoile
Kahteskymmenes toine da kolmas – tulieh aigah kuului viga – kazvajah polveh niškoi .Hyvä gu on lehtes eriluaduine mieldykiinnittäi jogakuuhine sivu , kus suau löydiä kižua , runostu , käziruaduo , syömizen varustandua , suarnua , kumman informatsiedu .Minun mielii myö , opastajat mielihyväl otetah niidy urokkoih ,ičegi , kuni opastin kodvazen , muga ruavoin , kai sain kolmanden sijan metoudiekkumaterjualoin kilvas , gu panin prezentatsieh "Talvi "-sanakižat , otetut sil sivul , vai azuin omat kyzymykset da mul'timedija lekundat .Olis himo tiediä , kui puaksuh niidy ozutetah lapsile da lugietah kois vahnembat .
Kielipezien da päivykodiloin ongelmoi ainos ezittelöy Natalja Antonova .Tunduu : se ei ole helpo dielo , onnuako , gu pizar kiveh pergahes , ga toinah konzugi kai kuigi omat kujot terendäy .Minus , vähäzel ei tävvy lehtes školua , karjalan kielen opastajat – opastunnuot ristittyöt , sih ruadoh sivotut , voidas puaksumbah midägi piirrellä omah ruadoh libo kirjutuksih niškoi .Puaksumbi toizii da nerokasti kirjuttau Prijäžän da Nuožarven ŝkolan karjalan kielen opastai Nina Barmina , da toiĉi Ol'ga Nikitina ,toizii buite gu ni ole ei – midä sie ruatah , lugietah , mil eletäh , midä on zobottua da ongelmua .Opastaijen sydämelline elaigu hierulois – se on vie kyndämätȍi peldo gi suures Ven'an literatuuras , sih niskoi on midä kirjuttua .
Kahteskymmenes nelläs – ei viga , ihan pričin – toimittajien joukko sežo on nuori , edeh kaččoi , viizas , nerokas , älykäs .Nengozet kaikenluaduzet da eriluaduzet (enhäi kaikkii ni sanonuh !) joga nedälii lugietah , sellitetäh , kohendetah – ylen suuri ruado läbi sydämes vältämätä työnnetäh – se vai sanuo on kebjei , ei jogahine kestäs !Heidy voibi panna ezimerkikse kaikile nuorile : opastunnuot , hyvin tietäh ku toven Jevroupan eläjät , 6–7 kieldy , kui nygȍi sanotah , eistynyöt edehpäi , pädevät , maltajat , čomat .Endine Karjalan Rahvahan Liiton piälikkö da ei ammuine lehtinaine Jelena Migunova vuvvennu 2014 painetus Taival –almanuakas selvitykses "Tuli aigu muuttuo " Oma Mua-lehtie arvostau nenga : "…suurin karjalazien suavatus , kudai vuozi vuottu vai kehittyy ".Lugijes perehelleh voibi ozuttua , mittuole korgiele tazole lyhyös aijas nouzi tämä lehti da sen toimittajien nero .
Kahteskymmenes viijess ei täyzi viga , enämbäl pričin , mikse pidäy lugie Oma Mua-lehtie , jälgimäine .Kačo hos kuduas puolespäi , tärgevin Oma Mua-lehten ruado on oman karjalan kielen kannatus , puolistamine , kehittämine .Kieletä voibi kaimavuo , hävitä kanzu , rodu , juuret , ičentunnus .Lämmih käzih annettu aihe andau uskon – emmo hävie , kestämmö , avvutammo toine tostu , piädy jo emmo kaldaile – kačommo yläh da edeh .Tahton loppie Zinaida Dubininan runorivilöil , kuduat oldih painetut ei ammui Oma Mua-lehtes .Anna net roijah minun hyvittelynny da toivotuksennu täh 25-merkivuozipäiväh kaikile meile :
25 vigua, mikse pidäy lugie Oma Mua -lehtie. Lugijan merkit
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский