Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Aleksandra Lesonen. Jyškyjärveštä päin Tretjakovin näyttelyšaliloih
Aleksandra Lesonen
Jyškyjärveštä päin Tretjakovin näyttelyšaliloih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Vitalii Dobrinin taulu , kumpasen
nimi on "Tuarie-täjin muailma " šäilyy Tretjakovin näyttelyšalien fondiloissa .Karjalan kanšantaiteilija ečči innoššušta ta mualasi omie tauluja Kalevalan piirissä ta Koštamukšen kaupunkipiirissä .
Taulu , kumpasešša on Darja Ivanovna Lesonen on šäilöššä kahešša musejošša : Tretjakovin näyttelyšaliloissa ta Koštamukšen kaupunkimusejošša .
Vitalii F’odorovič lopetti Tuarie-täjin muailma -diptihin vuotena 1987.Taulu on mualattu öljymualiloilla .Diptihin vašemalla puolella Tuarie-tyttö šeisou karjalaisien talojen ta lehmien viereššä .Dobrinin konšana ei nähnyn naista pienenä , ka ennallisti hänen ulkonävön omistah .Taulun oikiella puolella on esitetty jo aikuhini naini harava kiäššä nykyaikasemman talon ieššä Jyškyjärven kyläššä , missä taulun šankari eliki .
Taulu oli esillä Luoteis-Venäjän yheššä näyttelyistä ta šielä še huomattih Tretjakovin šalien etuštajat .Diptihin vašen oša kiinnoššutti heitä .Juuri šielä nyt še alkuperäni kappaleh šäilyyki .A Koštamukšen musejošša šäilyy diptihin alkuperäni oikie puoli ta vašeman ošan kopijo .
Vitalii Dobrininin luovašša perinnöššä on äijän töitä , kumpasien teemana on filosofiset mielet karjalaisen rahvahan kohtalošta , perintehistä ta kanšallisista erikoisukšista .
Diptihissä on esitetty miun ämmö Tuarie .Tahon kertuo hänen elämäštä ta pereheštä .
Darja Ivanovna Lesonen (oma šukunimi Lazareva ) šynty 10. šulakuuta 1922 Ivan F’odorovič ta Marfa Rodionovna Lazarevien pereheššä .Vaikka pereh eli Šuopaššalmen kyläššä , ka on olomašša tietuo , jotta ämmöni šynty Šuomen Kajuanissa .Voit olla , jotta hänen muamo ta tuatto oltih šielä apuruavoissa elokkahalla perehellä .Šilloin monet karjalaiset käytih nuapurimuah tienestih muatalouštöitä ruatamalla tahi tavarua myömällä .Šemmosie ihmisie kučuttih laukunkantajiksi .
Vuotena 1937 Šuuren terrorin aikana Tuarien tuatto oli ammuttu Sandarmohissa Karhumäjen läššä "kanšanvihollisekši " nimitettynä .Äynyäkošešta šyntysin Marfa Rodionovna jäi yksin kuuvven lapšen – Tuarien , Vasselein , Iivanan , Domnan , Vienon ta Palakan kera .
Kaikkie heitä vuotti vielä yksi šuuri hätä kuin heijän , niin ni koko muan kohtalošša – Šuuri Isänmuallini šota .Pereh oli evakoitu Uralilla , ka ei kokonah .
Miun ämmön vanhin čikko Palaka šovan alušša tuli Kemin aševelvollisušpistehellä ta mäni ruatamah taloušruatajana .Šota-ajan piäarhiivašta löyvettyjen tietojen mukah šaima tietyä , jotta vuuvven 1943 šyyškuušša Palaka Lazareva erosi "vapuaehtosen pesijän " palvelušta šotilaššairalašša kuoloman šyyštä .
A ämmön veikko Vasilii Lazarev jätti ičeštä šuurempua muistuo ei vain šukulaisien šytämissä , vain Wikipedijan šivuilla .Jyškyjärven kyläššä hänen talošša on muistotaulu .Mieš , "kanšanvihollisen " poika , oli Mainehen Kunnivomerkillä täyšpalkittu .Kunnivomerkillä täyšpalkittuja on 2671 henkie .Neuvoštoliiton aikana heilä oli šamoja oikeukšie , kuin ni Neuvoštoliiton šankariloilla .
Ämmö kuoli 22. šajekuuta 1992.Hänellä oli 70 vuotta .Miun täjin , Tuarie-ämmön nuoremman tytön Ol’gan šanojen mukah , ämmöllä oli vain alkeiskoulutuš .Ammattie hiän ei šuanun .Ämmö ruato okšien hakkuajana mečäššä , mečänuitošša ta Jyškyjärven klubissa šiivuojana .
Vasselei-miehen kera hyö pitälti ruattih himleshozissa .Šielä Tuarie ruato pihkan keryäjänä pensijah šuaten , šuoritti eri tehtävie : keräsi pihkua , a šiitä valmisti puita keruuh .Darja Ivanovna oli kolmičči palkittu kolmen aštehen Šankari-muamo-metalilla .Hyväluatusešta ruavošta hänen muotokuva oli ašetettu Jyškyjärven kunnivolautah .
Ämmö jätti ičen jälkeh kahekšan lašta , miun muamon muisselmie hänen pitäštä , harmuašta , lujašta palmikošta vyöh šuaten , a vielä hiän šäilytti muistuo ičeštä Karjalan kanšantaiteilijan Vitalii Dobrininin tauluissa .
Jyškyjärveštä päin Tretjakovin näyttelyšaliloih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский