Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Priäžän piirin Matrosan kylä vahneni kerras 48 vuvvel
Alina Gapejeva
Priäžän piirin Matrosan kylä vahneni kerras 48 vuvvel
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tänä vuon
Matrosan eläjät ruvetah pidämäh kylän 200-vuozipäiviä , hos mennyt kezäl hyö pruaznuittih oman eländykohtan 151-roindupäiviä .
Muga ruttoh kylä vahneni sendäh , ku lövvyttih uvvet tiijot kirikkökniigois . Net tiij ot löyttih filolougientiij on doktoru , paikannimistön tutkii Irma Mullonen da kodialovehentiedäi Oleg Petriläinen .
– Enzimästy kerdua Matrosan kyliä mainitah kirjois vuvvennu 1725. Uuzi päivymiäry on löytty luvettelulois da sil on kirjutovestus , sellitti Irma Ivanovna .
Kylän roinduvuvvekse enne sanottih vuozi 1873.
Vuozien 1778-1796 piälimäzen muanjavonpluanas kylän kohtu on merkitty ven’akse "Harčevn’a ", a vie vuvven 1794 Petroskoin ujezdan kartal – "Postojalii dvor ".Toinah Postojalii dvor -kohtas , kudai oli Peterburgan da Petrovskaja Slobodan (myöhembi – Petroskoi ) yhtistäjäl poštujuamal , algai gi Matrosan kylän histourien .
On mieldykiinittäi faktu , kuku ojaine Postojalii dvor -kohtan tyves on pandu vuvven 1794 kartoile nimel "Matrosskii ".Sendäh voimmo sanuo , ku Matrossu-nimi oli jo XVIII vuozisuan lopus .
Oman nimen Matrosan kylä sai sen enzimäzen eläjän Zahar Koz’minan rodunimes .Zahar oli Koz’ma Nikiforovan poigu . Zaharan died’oi oli Nikifor Trifonov . Tämä Nikifor Trifonov sai liigunimekse Matros , sendäh ku häi oli ambujannu sodalaival . Myöhembi tämä Matrossu-rodunimi rodih kylän nimekse .
Sanakse , paikallizen TOS :an aktivistat erähän projektan mugah luajittih mustopaččahan kylän perustajan kunnivokse .Kylän moizes suures vuozipäiväs tiijustettuu Matrosan eläjät huavatah pidiä suuri kyläpruazniekku tänä kezän , dai jo täytty vägie varustetah sidä piduo .
Matrosan kyläkunnan administratsii tahtou piästiä ilmoih kniigu ,kudai sanelou kylän hoistourieh da sen eläjih nähte .Kniigan perustehekse roitah paikallizien eläjien mustelmat , ližäkse kirjas suau kaččuo da lugie arhiivumaterjualoi , histouriekoin tutkimuksii da vahnoin lehtien kirjutuksii .
Kylän aktivistat kylän sivu vkontakse-sotsiuallizeh verkoh pannah ainavoluaduzii fotokuvii , kirjutetah eri tiedoloi kyläh nähte .Monet ei tietä , ku Matrosas enne oli časounu .Sen nostamizen vuottu histouriekoil ei puuttunuh tiij ustua ,ga hyö ollah varmat , pravoslavnoin uskon rakendus oli .
Enzimäine mainičus časounah nähte kuuluu vuodeh 1904.Muanjavonkartal se oli merkitty kui ränzistynnyh .Vuvvennu 1907 "Anuksen jeparhiilistas " oli kirjutettu sih nähte , ku Matros-kylän muanruadajat annettih 100 rubl’ua uvven Jumaldoman obrazan časounan nostamizeh .Net oldih aiga suuret den’gat muanruadajih niškoi , ottajen čottah se , ku kyläs eli vaiku nelli perehty .
Muga časounu , kudamua vie mustetah vahnemban polven rahvas , da kudai voibi nähtä voinanaigazis suomelazis fotokuvis , oli nostettu rahvahan den’goih .
– Jumaldoman obrazan časounu , pahakse mieldy , riičittih 1960-luvul . Se seizoi tien kiännälmyksel da oli tiel , konzu viettih meččiä .
Jumalan obrazan päiviä – kyläpruazniekkua – pietäh 6. kylmykuudu (vahnan aijanluvun mugah – 24. ligakuudu ).Konzu časounu vie seizoi pystyi , pruazniekkupäivänny se ainos oli avvoi ,pidoh kävyi rahvastu lähikylispäigi .
Časounan kaččojannu oli Kuz’ma Mihailovič Mihailov .Kikin kyläh rodivunnuh mies tuli elämäh Matrossah voinan jälles da läs kahtukymmendy vuottu ruadoi pastajannu Šuojun-Viidanan lespromhouzas .Häi kačoi časounua sen hävittämizessäh , osti tuohuksii , hänel oli avain , saneli Irma Mullonen .
Aijan aloh kylä kazvoi , vuvvennu 1929 rodih pos’olku Matrossu .Syvyskuus 1930 Matrossah tuli suuri joukko Kanadan suomelastu mečänkuadajua da tänne perustettih lespromhouzu .Ulgomualazet mečänkuadajat tuodih tänne uuttu kanadalastu mečänkuandutabua : meččiä kuattih jännepilan vuoh . Tädä mečänkuandutabua ruvettih käyttämäh sit kogo Karjalas .
Tamara Mel’do saneli , ku Goristaja-uuliččua enne sanottih "Kulatskii pos’olok ", sendäh , ku sie eli partien virguniekkoi da laitoksien johtajii .
Naine mustelou , ku kyläs oldih moizet paikannimet kui "Starij e Matrosi ", "Kamčatka " (Pervomaiskaja-uuličal ) da "Kulatskii pos’olok ".
Tämä Karjalan muan kohtu , Suojun rannal seizoju čoma kylä , vedäy omah puoleh turistoi . Tänne tullah laskemahes jogivirdua myöte , hengittämäh pedäjikön humalduttajua ilmua .Vuvven 2023 tiedoloin mugah Matrosas eläy 748 hengie .Himoittas , ku tämä čoma kohtu kehittys da rahvastu sinne liženis vai .
Priäžän piirin Matrosan kylä vahneni kerras 48 vuvvel
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Карельский поселок повзрослел сразу на сорок восемь лет
русский
—