Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Тикканен Ульяна. Muailman kummat
Тикканен Ульяна
Muailman kummat
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kuni
myö kerävyimmö matkah , pagizimmo uuzien tuttavien kel , pilvet levittih da kevätpäiväzen sugahat ruvettih läpettämäh vidivalgies luves kuvastujes .
Mašinas ymbäri pyörittih kaksi koirastu : vahnembaine da nuorikkaine .Nuori ižäččykoiru lähti meidy kaimuamah meččäh .Hiihtimmö nelli kilometrii da azetuimmo tiešuarale .Oigieh puoleh vedi vaste snegohodal luajittu ladu , hurual käil dorogu oli pahembi .Myö reknaimmo muga , ku huondeksel lebopäivänny turistat jo lähtiettih mäile da kiännyimmö oigiele .Vie niäritimmö koirua , ku se viäriä dorogua meile ozuttau , ku huruale kiändi .
Dorogu vedi kaunistu karjalastu meččiä myöte , jägäl-sammalel kazvoitunnuon kuuzimečän sijah tuldih leviet suot , kus metrihizien kivoksien al čurčetti ojaine , kudai mindählienne ei jiädynyh talvel .Loitton nävyttih järvet , niilöin tagan – mägyričät .
Luonduo ihaillen myö hiihtimmö kymmene kilometrii lähtökohtaspäi .Kaunehuon ihailun sijah tuli nälgymieli .Maša , näitkös , jo ammui tahtoi azettuo syömäh .Tottuhäi , huondeksespäi nimidä emmo syönnyh , a jo oli kaksi čuassuu .Kuni Maša kaivoi huavospäi termossua , minä rubein kaččomah , pitkygo pala jäi vuarassah .Avoi-voi , ga minä ellendin , ku tiešuaral myö kiännyimmö toizeh puoleh .
– Koiraine oli oigies , ku kiändyi huruale , ga sit lähti meijän kel , sanoi Maša da huarotti käit .
Syödyy , magiedu hormučuajuu da sagan-dail´an juoduu myö rubeimmo ajattelemah , midäbo ielleh ruammo , ku tiešuaraspäi myö loittonimmo kuvvel kilometril .Jällespäi tiijustimmo , ku huondeksel troppua myöte loittozile järvile ajettih kalastajat , ga myö emmo olluh täl kerdua rakkahat kalastamah .
– Toinah olemmogo kirmiet , olemmogo töytyt , čakkaimmo myö omua iččie .
Ga minbo voit .Muga loitokse ajoimmo Petroskoispäi , ku puuttuo perile yksikai kuitahto pidäy .
–Lähtemmö Vottovuarale yksikai , hos yölgi tulou järilleh kiändyö . Nygöi toinah emmo yöksy , navigatoras kačommo , voibigo dogoru lyhendiä , ku kohti mečäs läbi astuo , hyvä ku keral ollah snegostupi-lumikengät , sanoi Maša .
Mostu jyrkiä kiänälmysty minä en vuottanuh , ga kaikis enimäl hämmästyi uskolline Šum-koiru , kudai juoksi meijän peräh Himol´aspäi pöllättäjen valgieloi meččykanoi da mustii meččoloi .Meil oldih keral lumikengät , koiralhäi oli vai nelli käbäliä – astu kunnetahto .Ga minä dai Šum kuulimmo Mašan sanua .
Kartal kačoimmo , kuduas kohtas voibi piästä helpombah .Enzimäi suksil hiihtimmö jiädynyön lammin randassah , heitimmö sukset , panimmo lumikengät da lähtimmö järves poikki , kuduan tagan oli suo , sit 500 metrii meččiä myöte da dorogu .
Kuni myö ku höyhenet rouno astuimmo metrihizien kivoksien piäl lumikengis , Šum vikse ajatteli , ku nämmii hölöbörilöi ei sua jättiä yksinäh korbimeččäh .
Lumikengis myö astuimmo kolme kilometrii da se oli unohtumatoi matku .Rounoku muailmu vai lienne mečänižändät nareko kävelytettih meidy muga loitokse , vaste sit juohatettih Mašale , kui vois lyhendiä matku , ku myö tävvel väil tunzimmo : ongo hyvä astuo lumikengis mečäs .Vai mečänižändäl ollou sobimus sportuvehkehien laukan kel , sendäh ku kerras tuli himo ostua ičele lumikengät .
Piäzimmö taki snegohodan jälgilöile , vuarassah jäi vie 12 kilometrii .Päiväine jo laskih da ehtinemmögo mäile enne päivänlaskuu ?Vie mašinas istujes Maša plakkai : hyvä la olis kaččuo mägie päiväzen laskun aigua .Muailmu sengi kuuli !
Muailman kummat
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский