Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Jelena Filina. Hüvüz’
Jelena Filina
Hüvüz’
вепсский
Младописьменный вепсский
Jügedan
elon polhe Kuz’mič sanub : "Om anttud rist .Ku pidab-ki opetas miččele-se tedole školas ka nece hüvüdele ".
Iče Kuz’mič ei luge ičtaze hüvänsüdäimeližen , no hüvid ristituid nägeb .
– Sinä kut meletad , mitte om hüvä ristit ? Kudamb kanfetan andab ?Vai čomid sanoid sinei sanub ?Ei , armaz minun , ei mugoine .Nece om se ristit , kudamb gor’as da kacmata jügedusihe jäb hüväks meheks .Mugoižid ristituid om vähä meiden mal , i minä vastsin mugoižid ičein elos .Mö sinunke eglai mänim siriči kezapertiš , muštad-ik našt , kudamb kucui meid čajud jomha ?Pelageja Ivanovnaks kuctas .Naku hän om kaikid hüväsüdäimeližemb ristit , keda tedan .Naku mitte jüged elo-oza lanksi hänen päle .Elo kuti jumalansä oli , painoi muga , miše sordi jaugoišpäi .No hän mahtoi päzuda necišpäi , i ei kadotand ičeze hüvüt .Kaik hüvüz’ jäi hänes , kut täuz’ kauh jävet .Tähasäi hän jägase ičeze hüvüdel ristituidenke .
Pelageja Ivanovna radoi lapsidenpertiš kazvatajan .Sil aigal ei olend völ psihologoid , kaik jüged rad lanksi kazvatajiden hardjoile .A rad nece , sanun senei , ei ole kebn – kibedoid hengid manitusel ranitud tervehtoitta .
Pelageja Ivanovna radoi lujas hüvin .Oli vastusenpidäjan , žalleiči kaikid .Lapsid lujas ei hazjoičend .Neciš-ki pämez’ tegi hänele kovan školindan ."Heid pidab löda , Pelageja Ivanovna , löda !" – openzi kazvatajad pämez’ . "Ka heid elo muga-ki iški , kut varastamatoi vihm pöl’vast .Harvoin kelle eläbanke hengenke ulotub lähtta mugoižes elospäi , iče tedat ," – ridli Pelageja Ivanovna .Pelageja iče oli laps’kodišpäi .Hän hüvin tezi , kut om eläda mamata da tatata .
Pelagejad lapsed navediba .Konz kel-se oli gor’a , hö kaiken mäniba Pelagejannoks .A hän kaikuččele napri abutada .Maškale abuti sel’genzoitta matematikad , vaudališt Pet’kad kaiči vanhembiš lapsišpäi , Kol’ale , armotomale lapsele , vanhan baboin lahjan , kondjan bobaižen kohenzi .Pelageja oli opalahine , konz kelle-ni oli paha , žalleiči pästnikoid , konz heil ei tulend muga , kut hö tahtoiba , pidi ihastust kaikuččen mehen satusehe .
Ičeze kanzas-ki Pelageja oli hüvän angelan .Vit’ašt , üksnäšt poigad , kazvati , mužikale todesižen podrugan oli .
Kerdan lapsenkodihe todihe prihašt , mugošt hüväd .Vaugedpäine oli , tukad kidžerad .Sil’mäd mugoižed sinivauvhad , kut taivaz sulakus .Jäl’ges sündundad mam sid’-žo jäti last .A iče hüppi ezmäižen žirun läžundkodin iknaspäi i joksi pagoho .A tatad niken ei tedand-ki .Kaik meletiba , miččes suguspäi hän om , miše kuti kägijäti lapsid .Prihaine kazvoi heredan , kaiken muhazi .Lujas oli Pelagejale mel’he prihaine .Hän erigoiti händast kaikiš lapsišpäi .Ičeleze Vit’aižele lahjan ostab i Romaižen polhe ei unohta .Urokoid hänenke ühtes tegi , oli rindal , konz hän sai pasportan , opendusele-ki surehe lidnaha kerazi .Ei üht kerdad tahtoi hän otta Romanad poigaks , no mužik ei laskend .
Kazvoi Roma aigvoččeks i kut vedehe kadoi .Ni üht sanad hänespäi ei olend .Ei , ei , ka möst johtutab Pelageja händast .Mäniba voded .Pelagejan mužik koli .
Sur’ ihastuz da ülenduz hänel oli – Viktor-poig lopi universitetan .Tuli hän mamad rižamaha edel ku zavotta rata .Lujas melekaz priha oli , professor kaiken kiti händast .
Pühäpäivan mäni hän puišton kal’t i polesti neidišt , kudambaha tartuiba humalaižed prihad .Riktihe Viktorad , veičel oiktaha bokha išktihe .Konz Vit’ašt ottihe leikatuzerištoho , hän kaik prostindad pakiči mamal .Konz mäni 40 päiväd Vit’an surmaspäi , Pelagejannoks tuli nor’ neižne , miliciimez’ .Hän žal’l’oiči mamad , sanui , miše rikojad löutihe .Mitte-se narkoman om , nacein .
Sudan aigan Pelageja kadoti haman , konz nägišti ,ken rikoi hänen poigad .Hän sid’-žo tundišti rikojad .Nece oli Roman , hänen enzne kazvanik .
A jo möhemba , jäl’ges sudad , läksi Pelageja türmaha .Hänele pidi , kut hän sanui , antta ičeleze vastuz ühtehe kuzundaha .Vastuz oli lühüd .Ezmäi Roman polestihe , kuti ei tedand , miše nece hänen poig oli , sanui , miše ei tahtoind pahad tehta .A Pelageja oli vaitti , meleti .Kacui tarkašti ičeze Romaižen modho .I ei löudand kaikid tärktembad – ičeze uhtei anttud hüvüt . Roman tegihe pahaks meheks .Hän väriti kaikid ičeze elo-ozas .
Kut sinä meletad , käreganzid-ik Pelageja kaikihe miruhu ?Tuleb muga , miše hödhüvin jagoihe hän ičeze hüvüdel .
Ei , tütär , ičtaze hän väriti , miše ei voind pagištoitta mužikad prihašt otta poigaks .Voib olda , ei olend-ki necidä kaiked , ku Roman teziži , miše hänel om mamoi i kodi , kuna kaiken voib tulda , südänt lämbitada …
Kaikuččen voden Pelageja-baboi kudob noskid armotomiden lapsiden täht .Kudob noskaižid völ ei sündutadud vunukale .Oti hän neičukašt tütreks , kazvati händast , huvä ristit hänespäi tegihe .Ei lopind Pelagejas hüvüt .Oti ičeze ristan i edemba eläškanzi .Tänna tuli elole judukahas lidnaspäi .Minä sid’-žo händast homaičin .Kükstud koirale lihad andab , läžujad kažinpoigad tervehtoitab , jäl’gmäižel susedoidenke jagase .
Naku mitte todesine hüvüz’ om .Mugošt hüvüt döl ei kükse , vihm ei kasta , gor’a ei paina .Se om , kuti leskenleht , mitte läbi tenpäluses puhkeneb , kazvab i ei lopiše henges sen ristitun , kudamb oikti sil jagase meidenke , grähkižidenke .
Hüvüz’
вепсский
Младописьменный вепсский