Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Enzi lugu. Gvardien seržantu
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Enzi lugu. Gvardien seržantu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Häi
jo huomei rodies gvardien kapitan .
Sidä ei pie : anna armies saldatoiččou .
On sanottu hyvin !Anna ponnisteleh .
Ga kento on hänen tuatto ?
Knažnin .
Minun tuatto Andrei Petrovič Grin'ov saldatoičči Minihu-grafale i hänespäi Iähti piämaijorannu vuvvel 17..Sit aijaspäi häi eli omas kyläs Simbirskan lohkol da siegi nai neidizes Avdotja Vasiljevnas — sigäläzen köyhän muanomistajan tyttäres .Meidy oli yheksä lastu .Kai minun vellet da sizäret kuoltih pikkarazinnu .
Muamo vie oli minuh kohtuine , ku minä jo olin kirjutettu Sem'onouskoih polkah seržantakse , meijän lähimäzen rodn'an gvardien maijoran kniäzän B ... avul .Gu vuottamattah petties minun sijas muamo suannus tyttären , sit tuatto , kunne pidäy , ollus ilmoitannuh rodimattoman seržantan kuolendas dai sihgi kai loppenuzih .Minä olin kois kui lomal kaiken opastundan loppussah .Silloi meidy kazvatettih eigu nygöi .Viizivuodehizennu minä olin annettu heboloin kaččojale Saveličale käzih , kudamua humaloiččemattah olendas pandih minule diädäkse .Hänen silmäilyksel kaksitostuvuodizennu minä opastuin kirjuttamah ven'akse da maltoin ylen mielevästi paista ižäkoirih näh .
Silaigua minuu opastamah tuatto otti frantsuzan Bopre , kudaman toi Moskovaspäi yhtesties viinan da olivkuvoin vuozivaranke .Hänen tulendu Saveličale ei roinnuh mieldy myö .
-Hospodi , häi burizi ičekseh , — eigo ilmaigi lapsi olluh pesty , suvittu , syötetty .Miksebo pidi menettiä liigua dengua da kuččuo neče "musjo ", rounu omua rahvastu ei täydynys !
Bopre omal mual oli tukkienleikkuajannu , sen jälles Prussies saldatannu , a sit tuli Rossieh , ku olis puuttuo opastajakse , ga ei ylen hyvin ellendännyh , mih se sana menöy .Häi oli hyväsydämelline , ga liijan kebjeimieline .Häi ylen äijäl suvaičči naizii .Puaksuh iččeh hellyksien periä sai juhkuu , kudamii tirpajes ohki yöl dai päiväl .Sen piäle häi ei olluh (kui iče sanoi ) viinupullon vihamies , a ven'akse sanojen — suvaičči ryypätä liigua .No gu meijän talois viinua annettih vai murginan aigah da vai yksin kuppizin , sen piäle opastajale ei annettu viinua hi vähästy .Sendäh minun Bopre ylen terväh harjavui ven'an vodkah i rubei sidä suvaiččemah enämbäl , migu iččeh muan viinoi , se on parembi tervehyöh niškoi .Myö hänenke kerras sovimmo i hos sobimuksen mugah häi oli pandu frantsuskoin , germuanien kielien dai kaikkien tiedoloin opastajakse , ga häi iče minuspäi enzimäzekse tahtoi opastuo kudakui pagizemah ven'akse , a sen jälgeh myö mollei ruavoimmo omii ruadoloi .Myö elimmö sobuh .Toizenmostu opastajua minule ei ni himoitannuh .Ga terväh oza eroitti meidy i vot min periä .Sobienpezii järei da ruvenjällekäs neidine Palaša da yksisilmäine lehmienkaččoi Okulin kui lienne sovittih yhtelaigua sorduo muamale jalgah .Hyö ruvettih oijustelemahes iččeh väittömyön periä da itkunke žualuiččemahes musjonan piäle , kudai heidy mielettömii muanitti .Muamo nengomien azieloinke ei suvainnuh šuuttie i kielitti tuatale ,a sen pagin oli lyhyt .Häi käski ruttoh tuvva kehnuo frantsuzua .Hänele sanottih , buite musjo on minuu opastamas .Tuatto tuli minun pertih .Silaigua Bopre sumbah magai magavosijal .Minä olin ruavos .Pidäy sanuo : minuh niškoi Moskovaspäi oli tuodu muantiijon kartu .Se ripui seinäl ihan pädemättäh i ammui mielytti minuu bumuagan levevyöl da lujuol .Minä rohkenin luadimah sit bumuaguazuteksii i kuni Bopre magai , minä otimmos ruadoh .Tuatto tuli parahite silaigua , konzu minä azetin vihkohändiä Hyvän Toivehen niemeh .Konzu häi nägi kui minä opastun muantiedoh , riuhtai minuu korvas , sit juokseldi Bopren luo , varuamattah nostatti hänen da rubei čakkuamah .Bopre hämmästyksis huaval nosta , ga eibo voinnuh .Orboi frantsuuzu oli kuolenduhumalas .Etmidä voi …Tuatto nostaldi hänen magavosijaspäi kaglukses , ähkäi uksen tuakse da sinäpiän turahutti koispäi , Saveličal smiettimättömäkse ihastuksekse .Sih loppih minun opastundu .
Minä elin mielettömänny , opastumattomannu brihačunnu , kiirahuttelin gul'uloi da kižain kylän brihaččuloinke toine toizes piāliči hypindykižah .Silaigua minä jo täytin kuuzitostu vuottu .Sit minun oza muuttui .
Kerran sygyzyl gostienvastuandupertis muamo keitti mehuvaren'n'ua , a minä nuolettelin huulii da kačoin kiehujah vuahtieh .Tuatto ikkunpieles lugi Suaritaloin kalendarii , kudaman häi osti joga vuottu .Tämä kniigu händy āijäl mielytti , häi lugi sidä himos monen kerdua da ainos äijal meni huoleh .Muamo hyvin tiezi kai hänen tavat da muvvot da ainos ahkeroičči tungeldua ozattoman kniigan tajembakse , silleh se ei puuttunuh hänele silmih toiči kuuloin luguh .Agu konzu häi oli löydänyh sen , sit čuassuloin ei piästänyh sidä käzis .
Sidä kniigua lugijes tuatto harvazeh nostaldeli hardieloi da burahtelih :
— Generualu !...Häi minun Companies oli seržantannu !...On suannuh mollembat Rossien kunnivotiähtet !...A ammuigo myö ...
Jälgimäi tuatto tuiskahutti kalendarin divanale da painui omih ajatuksih , kudamat ei uskaldettu nimidä hyviä .Kerran häi kyzyi muamua :
- Avdotja Vasiljevna , a Pesal äijygo on vuottu ?
- Ga jo seiččemestostu vuozut lähti , vastai muamo , - Pešaine rodih sil vuvvel , kudamal t'outa Nastoi Gerasimovna viäristyi da konzu vie ...
- Hyvä , keskusti tuatto , händy jo pidäy andua saldatoiččemah . Roihes hänel nell'oilla neičyköile jälgeh da tabaila gul'uloi .
Ajatus terväzeh eruondah näh minun kel muga pöllätti muamua , ga häi kai kirvotti luzikan juodah , da kyynälet ruvettih valumah hänen rožii myö .
A minä kui ihastuin - ni sanuo maltua ei sua !Minun mielis saldatoičendu yhtyl ajatuksienke vällyöh näh .Piiterin elaijan kižoih da iloloih näh .Minä smietiin iččie gvardien ofitsierannu , minun mieles , se oli kaikis ylimäine ristikanzan elokas elaigu .
Tuatto ei suvainnuh muutella omii mielii , eigo vitkitännyh niilöi pidäjes .Minun Iähtendypäivy oli jo piätetty .Sidä päiviä vaste tuatto ilmoitti : minunke tahtou työndiä kirjazen iellehizele minun piämiehele da käski andua hänele sullan da bumuagua .
Andrei Pertovič , sanoi muamo , — älä unohta minuspäigi työndiä tervehytty kniäzäle B ...Sano : minä toivon — häi ei jätä meijän Pešastu iččeh hyvyzittäh .
Midäbo tyhjiä pagizet !vastai tuatto buuristuksis .— Miksebo minä rubien kirjuttamah kniäzäle B ...?
- Ga sinähäi sanoit : rubiet kirjuttamah Pešazen piäliköle ? sanoi muamo .
- Ga , midäbo sit ? kyzyi tuatto . Vet Pešazen piälikköhäi on kniäzy B ...Pešainehäi on kirjutettu Sem'onovskoih polkah , jatkoi muamo .
- On kirjutettu ! A minule mibo on dieluo sih kirjutandah ?Peša ei mene Piiterih .Mihbo häi opastuu Piiterís ?D'engoi menettämäh da šläimämäh ?Ei , anna vai häi on armies da venyttäy rihmua , da n'uustau porohkua , da anna roih saldattu , a ei vallatoi vällilline .Häi on kirjutettu gvardieh !Kusbo on hänen pasportu ?Anna tänne .
Muamo Iöydi minun pasportan iččeh lippahas , yhtes paidazenke , kudamas minuu ristittih da särizijäl käil andoi sen tuatale .Tuatto sen tarkah lugi , pani stolale da algoi kirjuttua iččeh kirjastu .
Minuu vaivai mieli , kunnebo työtäh minuu paiči Piiterii .Minä heittämätä kačoin tuatan kirjutandah . Häi kirjutti hil’l’akkazeh .Jälgimäi häi loppi kirjutandan , kirjazen pasportanke pani yhteh pakiettah , heitti očkat , kučui minuu da sanoi :
-Täs kirjaine Andrei Karlovičale — minun ammuzele dovarišale da ristivel'l’ele .Sinä ajat Orenburgah saldatoiččemah , hänele ižändöittäväkse .
Silleh minun kai hyvät toivomukset levittih !Piiterin vesselän elaijan sijah minuu vuotti igävys loittozel hil’l’azel rannal .Saldatoičendu , kudamat näh minä vaste vai ajattelin nengoman ihalmonke , nygöi ozuttihes minule suurennu ozattomuonnu .Ga kiistiä ei suannuh .
Tossupiän huondeksel pordahien edeh oli tuodu matkukibitky .Sinne pandih matkulaukku , lippahaine čuajunjuodavien astieloinke da sumčazet bulkien da piirualoinke —jälgimäzet oman koin ämmätykset .Vahnembat blahoslovittih minuu .Tuatto sanoi minule :
-Peša , proššai .Saldatoiče uskollizesti kel otattos , kuundele piälikkölöi , älä kiirehtä heijän kiitändäh , älä tariččei saldatoičendah , älä ebävy saldatoičendas da musta sananpolvi :"Vardoiče sobua uvvete , a omua arvuo nuorete ." Muamo kyynälienke käski minule vardoija omua tervehytty , a Saveličale käskiettih hyvin kaččuo lastu .Minule piäle pandih jänöinnahkuturki , a sen piäle vie reboinnahkahine turki .Minä istuimmos kibitkah Saveličanke da lähtin matkah itkusilmis .Sinäyön tulin Simbirskah , kus olimmo päivän da yön , pidi ostua konzumidä pättäviä .Se ruado oli annettu Saveličale .Minä azetuin matkalazien taloih .Savelič huondeksespäi käveli laukkoi myö .Minul rodih igävy kaččuo ikkunas ligahizeh kujoh päi da minä lähtin kävelemäh pertilöi myö .Menin biljardupertih .Sie oli korgei kazvol kolmekymmenviizivuodine herrumies pitkien mustien usienke , haluatois , keppizenke käis da piipunke suus .Häi kižai abuniekan kel , kudai voittahuu juoldi kupin vodkua , a menettähyy hänele pidi tungiekseh stolan alle nellänkynnen .Minä rubein kaččomah heijän kižua .Midä hätkembän meni kiža , sidä puaksumbah abuniekku rubei liččavumah stolan alle , kuni jällečel ei jiännyh sinne .Herrumies sanoi hänele erähän mattisanan , gu virren kuolluon piäl da kehitti minuu kižata hänenke .Minä ebävyin , ku en malta .Onnuako , se händy kummeksi .Häi rounu žiälöijen kačoi minuh päi , rubeimmo pagizemah .Minä tiijustin : händy kučutah Ivan Ivanovič Zurin , häi on raččahisajajoin polkan ofitsieru da Simbirskas on keriämäs uuzii nuorii saldattoi , a eläy matkalazien talois .Zurin kučui minuu yhtes murginale , syömäh midä Jumal andoi , saldattoin jyttyöh .Minä rakkahal sovin .Myö istuimmokseh syömäh .Zurin joi äijän viinua , taričči minule da sanoi , ku pidäy harjavuo saldatoušinah .
Häi saneli minute armien juttuloi , kudamii kuuneltes nagron periä minä vähäs en vieretellyhes latettu myö .Stolaspäi myö lähtimmö parahinnu dovarišoinnu .Sit häi ottihes minuu opastamah kižuamah biljardah da sanoi :
Se pidäy meijän vellele — saldatoiččijale .Sanommo , matkas olles tulet moizeh kohtazeh — mih ottuakseh ?Eihäi sua ainos pergua židoi .Hos vägeh menet matkalazien taloih da rubiet kižuamah biljardah , a sih näh pidäy maltua .
Minä ylen äijäl uskoin händy i ahkerasti rohkenin opastumah .Zurin ravieh kiitti minuu , diivihes , kui terväh minä opastun da erähän kižan mendyy kehitti kižata dengah — vai yksin grošin — ei suandah näh , a gu vai ei kižata ilmai .Hänen paginua myö se on kaikis pahin himo .Minä sovin sihgi , a Zurin käski tuvva punšuu da kehoitti minuu oppie sidä .lče monen kerdua sanoi , buite minule pidäy harjavuo saldatoiččemah , a ilmai punšuu — mittuine saldatoušin .Minä kuundelin händy .Silaigua meijän kiža jatkui .Midä puaksumbah minä ryyppäilin iččeni kupispäi , sidä julgiembi rodiimmos .Minun pabelot puaksuh lennetti as .Minä ärzyin , čakkain auttajua , kudai lugi menetiijä kui da ainos vai jatkoi kižua .Voibi sanuo , minä iččie vein , kui brihaččuine , kudamua piästettih välläle .Aigu meni huomuamattah .Zurin kačahtih čuassuloih , pani keppizen da ilmoitti , buite minä menetin hänele sada rubI'ua .Se minuu vähäzel ällistytti .Minun d'engat oldih Saveličan tagan .Minä rubein pakiččemah prosken’n’ua .Zurin keskusti minuu :
- Ei midä !Alä huoli .Minä voingi vuotella , a nygöi ajammo Arinazen luo .
I kuibo työ smietittö ?Minä lopin päivän muga pahoi , kui alloingi .Myö illastimmo Arinazelluo .Zurin minule ainos vai ližäili kuppih da juohatteli :
Pidäy harjavuo saldatoiččemah .Stolaspäi nostes minä odva pyzyin jalloilleh .Puolenyönaigah Zurin vedi minuu matkalazien taloih .
Savelič vastai meidy pordahil .Häi ohkahtih , konzu nägi ahkerasti minä alloin saldatoičendan .
Hyvä herru , mibo sinule ehtii .häi kyzyi kurjal abiel iänel .— Kusbo
sinä nenga joittos ? Oi-jo , hospodi !Ijäs nengomua kummua ei olluh !
-Vaikastu , vahnu sieni !minä vastain hänele ähköttäjen , — vikse iče sinä olet humalas , matkua muate ...da pane minuugi .
Huondeksel minä havačuin piän kivistyksenke , pahoi mustin mittumua kummua oli egläi .Minun ajatukset keskusti Savelič , kudai tuli minulluo čuajukupinke .
Äiijan aijoi , P'otr Andreič , sanoi häi da lekutti piädy , —aijoi alloit olendan kižois .Kesbo opastuit ?Onnuako , ni tuattas , ni died'ois ei oldu humal'niekat , a muamuadas ei pie ottua ni paginoih .kaikes ijäs , paiči vuassua , nimidä ei ottanuh suuh .A kenbo kaikel täl on viäry ?Kehnolaine musjo .Silloi puaksuh juoksendeli Antipjevnan luo :
-Madam , anna rauku minute vodkua !Et toizin sano , hyväh opasti koiran ilve .Da pidigo palkata opastajakse vierahanmualastu , ižändäl eigo ollus omua rahvastu !
Minul oli huigei .Minä punaldimmos hänes tossapäi da sanoin :
- Savelič , matkua iäres . Minä en tahto čuajuu .
Ga Saveličua jygei oli azettua , konzu ennegi ottihes lugemah malittuu .Häi jatkoi :
- Näitgo , P'otr Andreič , kui se on humaloijakseh .Piähyöl on jygei dai syvvä ei himoita .Viinanjuoju ristikanzu ei päi nimih ...Nygöi juolda vai ogurčan rassolua , a kaikis paras olis parandua piä puolel kupil vodkua marjuvarenanke .Pidäygo tuvva ?
Sil keskie pertih tuli brihaččuine da andoi minute lippuzen
I .I . Zurinaspäi .Minä sen livain i luvin nengomat sanat :"Armas P'otr Andrejevič , ole moine hyvä , työnnä minule brihaččuzenke sada rubI'ua , kudamat sinä menetit minule egläi . Minul on hädä d'engas ".
Et midä voi .Minä otimmos tazavoh , punaldimmos Saveličah päi ,
kudai oli dengoin , sobien dai kaikkien minun azieloin vardoiččii , i käskin andua brihaččuzele sada rubl'ua .
- Kui ! Mikse ?kyzyi hämmästynnyh Savelič .Minä olen hänele vellas , minä vastain kui vai maltoin viluverizesti .
- Vellas ! vastusti Savelič ainos vai enämbäl kummistunnuh .— Ga konzubo sinä , hyvä herru , ehtit hänele velgavuo ? Ollah mittumat tahto pahat aziet .Herru , valdu on sinun , ga minä dengoi en anna .
Minä duumaičin : gu täl yksimielizel minuutal en voinne väittiä omanenästy vahnua ukkuo , sit jälles minul roih jygei piästä hänen silmäilykses .Minä ylbiesti kačahtimmos häneh päi i sanoin :
- Minä olen sinun herru , a sinä minun käskyläine .Dengat ollah minun .Minä menetin net mindäh-sendäh minul muga himoitti .A sinule nevvon ei viäristelläkseh , a ruadua muga , kui minä käsken .
Savelič oli silleh hämmästynnyh minun sanoil , ga rämmähytti käzil i ei voinnuh ni sijois lekahtuakseh .
- Midäbo sinä seizot tötötät ! tabavuksis mängändyin minä .Savelič itkistih .
- Tuattoni P'otr Andreič , häi virki särizijäl iänel , — älä tapa minuu pahah mieleh . Minun armas !Kuule minuu vahnua .Kirjuta nečile rozvole : sinä šuutiit , meil ei ole nengomii dengoi .Sada rubI'ua !Oi-oi hyvä jumal !Sano , sinun vahnembat ylen lujah käskiettih — ei kižata siiriči , gu vai oriehoih …
-Älä kielastele , jyrkäh keskustin minä , — mene tuo tänne dengat libo minä turahutan sinuu niškah .
Savelič kačahtih minuh päi ylen pahas mieles da Iähti tuomah minun velgoi .Minul oli žiäli kurjua vahnua ukkuo , ga himoitti piästä välläle da ozuttua — minä jo en ole lapsi .Dengat oli suatettu Zurinale .Savelič kiirehti vediä minuu iäres kirotus matkalazien taloispäi .Häi tuli sanomah : hevot ollah valmehet .Huigevuksis da vaikkazen diäksindänke minä ajoin Simbirskaspäi , en proššainnuhes mìnun opastajan kel , engo smiettinyh hänen kel vie konzutahto nähtäkseh .
Kapitanan tytär. Enzi lugu. Gvardien seržantu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
—
-
-
-
-