Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Anatolii Petuhov . Sit' - sarnaline jogi
Anatolii Petuhov
Sit' - sarnaline jogi
вепсский
Младописьменный вепсский
Pandes
käded pän alle Hanh’ venui sijal i kacui lagehe ."Ka , Tan’aine kaiken-se ajoi , meleti hän . – Voib olda , ei otkoi opendushe , lähteb ühesandehe klassaha . Nece oliži paremb .Vaiše ei .Händast ottas , hän hüvin openzihe .Naku san Sergejal adresan i kirjutan hänele kirjeižen .Jose ei anda vastust ?Meletan , andab… "
Sid’ mel’he johtui Vit’ka .Ved’ hän-ki väzui , no läksi radole .Kacu mitte om !Hän sab dengoid oružjan täht .
Nügüd’ , konz Hanhen sebr murenzihe , lapsen uradind ei tulend pähä .Hanh’ oli kuti risttel .Hän kuti rippui kus-se il’mas .Hän el’genzi , miše hänele pidab tehta mitte-se tärged haškuz , midä-se pätta .Šläbäita irdal mugoižele surele prihale oli kut-se huiged .Kacu , Sergei-ki om heinäntegol .
"Jose minä en voi ? – meleti Hanh’ . – Nügüd’ om toine brigadir , ole huvä … Jose en voi haravoita vai kandišta satoid ?A kut hüvä oliži olda kombain’oran abunikan !Rata ühtes Ivan Prokatovanke ."
Hanh’ johtuti , kut hän abidi Prokatovan jäl’gmäižen kerdan .Hänele tegihe huiged ičeze sanutud vaihiš , huiged , miše läksi i ani ei sanund kaiked hüväd .
"A ved’ Prokatov Kaizerad-ki johtuti . Kut hän sanui ?Hüvätabaine živataine !...– Hanh’ muhahti .– Ka tozi-ki , hüvätabaine … Ei , tarbiž mända Ivan Prokatovannoks .Hän iče saneli , miše kahtele om paremb rata .Voib olda , otab ?"
Hanh’ toižel päiväl läksi Ivanannoks .Hän oli radol .Maikas , redusižes mazutaspäi paidas , Ivan ihastusiš sanui Hanhele :
– Naku kut tulid ičeze aigan !Pidä avadimed !
No Hanh’ niid ei otand .
– Kule-ške , – sanui hän , – ota mindai abunikaks !
– Om-ik nece todesine pätuz ?
– Ka ! Kacu , minä tahtoin rata kaiken keza-aigan .Muga , miše dengoid-ki saižin …
Prokatov kacuhti Hanheze .
– Jose ližazihe melid pähä ? Ani en usko .Gaikan sinä void völ pidähtada kädes , tirpandad täudub , no miše kaiken kezan rata !A ken siloi mecas šläbäidaškandeb ?Kegoid murendaškandeb ?Minä nägin – ühtes tahos kaik kego om uruiš .Nece ved’ sinun rad om !
– Tedad midä ! Minä tulin sinunnoks , kuti ristit , miše sinä voižid nevoda .A sinä mindai nagranzoitad !
Hänele tegihe muga abid !Hän tuli aigvoččen ristitunnoks varastades nevondad , avoin hengel tuli , i kacu midä !Nece-ki ristit ei el’gendand Hanhed .Oli taht kidastada : mängat tö kaik mecale !No Hanh’ ei laskend kidad , ei sanund ni üht vajeht .Hän kut-se kuti tegihe madalamb , kuti pästihe mannoks .Hän kärauzihe i läksi sigäpäi .
Prokatov sabuti händast .
– Varasta ! Mikš abiditoi ?Ku sinä tozišti pagižid , ka mikš ei ?!Minä en uskond …– Ivan vaikastui . Hänen päle kacuiba puhthad prihaižen sil’mäd mugoižes tuskas , ani kiti aigvoččen ristitun sil’mäd , ka hänele tegihe ani huiged .
Sid’ hän el’genzi necen üksjaižen prihaižen hengen .Se ei olend mugoine , kut nägui polespäi .Se oli puhthamb , paremb …
– Ištkamoiš ! – sanui Prokatov i pani ičeze suren käden Hanhen hardjoihe .
Hö ištuihe rindal – laih i sonekaz Hanh’ i mugoine hibjakaz Prokatov .Ivan pipkutaškanzi .Hänen mel’he tuli jäl’gmäine kerag , konz pagištihe siš , miše kolhozas ei täudu radnikoid .Siloi pagin oli Vas’ka-ki Hanhes .No siloi pagištihe vaiše siš , miše Hanhen painastuz lapsihe ei ole hüvä .Siloi Prokatov tahtoi tugeta Vas’kad , no händast niken ei el’gendand .
"Tedan , minun meled Vas’kas oliba oiktad , meleti nügüd’ Prokatov . – Priha om boik , ičepäine . Ku mugoine otab pähä , ka linneb tolkud ".I hän sanui :
– Naku midä , prihač !Kombainradnikan abunikaks pidab opetas .Nece om todesine rad .Meil abunikoin oma prihad tehnikumaspäi .No minä meletan ,miše rahnmižehesai om völ koume nedalid .Ku sinä kaikuččen päivän radaškanded minunke , ka abunik sinuspäi linneb !Siloi minä nikeda abuhu en pakičeškande .Naku , meleta .
– A kohenduzrad – ik nece om maksmatoi ?
– Mikš maksmatoi ? Dengoid sad .Ei surid , no kaiken-se ...No rahnmižen aigan voib sada-ki .Mitte sä linneb , sišpäi rippub , no dengoid siloi voib sada .Vil’l’ tänavon om čoma .
– Minä olen vaumiž !
– Siloi kacu : ei voi pördutada , – sanui Prokatov .
– Tedan . No midä sanub brigadir ?Voib olda , hänele nece ei tule mel’he .
– Mikš ei ? Hän völ ihastub .Kahten-se mö teramba kaik radod tegem .Minä iče hänenke pagižen .
– Nece oliži paremb , – ihastui Hanh’ . – En tahtoi rata heinäntegol …
– Ka muga , – ližazi Prokatov . – Sinä oled priha , ei pida meletada haravoiš , pidä päs mašin . – Hän taci pipkan polhe . – Konz tuled radole ? Ik homen ?
– A mikš ? Minä olen vaumiž nügüd’-ki .Ei ole nimiččid azjoid .
– Ka ruši paid ! Ajagam !Aig – se ei mäne , se jokseb !
Kuni pojezd hilleni sirdändad , Tol’ka laskihe alembaižele pordhaižele i hüppähti maha .Hän kacuhti matknikoiden kogoho , ei homaičend nikeda tutabid i jokseškanzi oikti külähä .Kädes oli šauguine sobanke , miččid toi mamoi , konz oli poigad rižamas .Sobihe oli kärdüd ani arvokaz kaluine – "Al’pinist "-tranzistor .Se putui Tol’kan käzihe kut-se muite .Mamoi , kudamb lujas pakiči , miše Tol’ka nikenele ei sanuiži , miše nenan hänele murenzi tat , andoi hänele suren dengsumman .Bol’nicas söttihe ani hüvin , lidnaha ei sand mända , i rajata dengoid ei olend kus .I sid’ palataha , kus oli Tol’ka , tuli mitte-se hazjpriha .Hän ozuti sinižen kaluižen , mišpäi kului čomad hilläd muzikad , i küzui :
– Ken tahtoiži ostta tranzistor ?Andan odvas .Minä voin jo kodihe mända bol’nicaspäi , a dengoid ei ole .
Palatas nikenele sidä ei tarbiž .Siloi Tol’ka küzui :
– Kuvert maksab ?
– Kaks’ sadad rubl’ad . Se om ani uz’ !
Tol’kale iški pähä : ei voi mugošt kalud kadotada .Tol’ka maksoi tranzistoras i oti sen kädehe .
Nügüd’ jokstes kodihe Tol’kal oli mugoine hul taht sada tranzistor i avaita muzikad , no hän varaiži , miše asttes mectehutme hän travib necidä tarbhašt kalušt .Ka batarejad-ki voiba loptas .Sitihesai hän tuli teravas i tahtoiškanzi joda .Räk sä oli jo amu , i Sit’-joges vezi madalzui .Hän kombištui vedennoks i nägišti vedes ičtaze .Hän möst kacuškanzi , mitte nügüd’ hänen nena om .Ka , nena nügüd’ om ani toine .Edel se oli vähäšt gurbanke , a nügüd’ oiged .Nägui völ omblemižen jäl’gid , no lekar’ sanui , miše nece ei tunduškande aigan sirttes .Tol’ka zavodi joda vet .Hän joi hätken čududeldes , äjak enamban Sitin vezi oli magukahamb lidnan turuvet .Turuvezi haižub hlorkale , ka sidä ei voi joda-ki .
Maman kirjeižišpäi hän tezi sudan pätusiš .Hänes eliba kuti kaks’ mel’t : ičeze tulii joudai elo i tatan žalleičuz – ved’ türm om türm .Ka ved’ tat tezi , mil se voib loptas .Ka , kanzan elo tegese jügedambaks .No sen-žo aigan Tol’kale niken ei sanu , miše hänen tataze om jomar’ i vargaz .
No nenid melid Tol’ka küksi .Nügüd’ hänen elo linneb , kuti Hanhen elo .I rigehti vasttamaha ičeze vanhad sebranikad , voib olda , hänel nügüd’ kaičenus miččid-ni uzištoid .
Kodin verai oli luklos .Tol’ka eciškanzi luklon piluižes i avaiži verajan .Hän čududeldes nägišti , miše pertiš om puhtaz , kuti praznikan aigan , kaik oli ičeze sijal .Hän kacuhti aitaižes .Sigä seižuiba padad maidonke .Hän joi täuden padaižen maidod , tahtoi löuta midä-ni magedad , no nimidä ei löudand .
Hanhed kodiš mugažo ei olend .
"Tedan , mecha mäni ," – vil’skahti päs . Tol’ka läksi Šumilinoidennoks .Sergejan baboi , ravaz i soged , ištui ičeze sijal iknanno liphal i kudoi midä-se luneglal .
– Kusak om Sergei ? – küzui Tol’ka .
Baboi hätken kacui Tol’kan polhe , sid’ sanui :
– Oled-ik Tol’ka Aks’onov ?Pörditoi-ik bol’nicaspäi ?
– Ku tägä olen , pördimoi !
– A tatad-se sinun vedihe . Tedad-ik ?
– Tedan . Kus om Sergei ?
– Ka hän om heinäntegol . Makarihan nituil ratas .
Tol’ka vihel’dalzi : nenihe nituihesai om enamb kümned kilometrad !
– Ed-ik teda , kus om Vas’ka Hanh’ ?
– Vas’ka kombainad kohendab .
– Mittušt kombainad ? – verdui Tol’ka . – Jose ed tunde Vas’ka Gusevad ?
– Ik Darjan ?
– Ka !
– Ka minä pagižen-ki hänes . Kombainad kohetas Ivan Prokatovanke .
Tol’ka hüppähti irdale .Nägub , baboi melespäi läksi .Hän joksi R’abovan Vovaižennoks .No sidä-ki kodiš ei olend .Susedlapsed sanuiba , miše hän-ki om heinäntegol .
Tol’ka holduškanzi .Mi om tehnus ?Mikš Vovka i Sergei oma radol ?I kus om Hanh’ ?Hän läksi sidä ecmaha .Külän taga seižui Prokatovan kombain .Hanh’ oli sigä .
– Kacu-ške , Tol’ka ! Tervhen !– ihastui Hanh’ . – Konz tulid ?
– Ka naku nügüd’ vaiše ...
– Anda kacuhtada , kut sinei nena kohetihe ?
Hah’ pitkha kacui Tol’kan nenaha i sanui :
– Čomin tehtihe !Om-ik uz’ pandud ?Sinun nena oli kui toinejitte .
– Heil om ani äi nenoid ! – sanui Prokatov . – Todas täuz’ jaššik nenoid – vaiše valiče .
– A tranzistor kuspäi ? Anttihe-ik nenan ližaks ?– küzui Hanh’ .
– Ostin . – Tol’ka avaiži "Al’pinistan ". Se ezmäi vähäižen šihiži , i sid’ kuluškanzi sel’ged puhtaz diktoran än’ .
– Kuverz’ maksoid ?
– Kaks’ sadad .
– Urad oled ! – ahkaiži Hanh’ . – Mugoižes hödhüvižes kalus ! Mikš se sinei ?Kodiš radio om .
– A mecha konz lähtem , jose om huba , konz muzik vändab ?! – Tol’ka ei varastand , miše nece ostmine ei tule Hanhele mel’he . – Ik sinä radad ?
– Ka , radan , toižen nedalin jo .
– Hätken-ik radaškanded ?
– Rata-se ?
– Ka . – Školhasai .
– Melespäi läksid ? Serigei i Vovka mugažo radol .Midä teile tehnus om ?Mugoižen sän ...
– Sinä sid’ antipaginoid ala vedä ! – sanui Prokatov . – Starinoičid uzištoid i rata tarbiž !
– Minä homen Sitile lähten , – sanui Tol’ka , kuti ei kulend , midä sanui Prokatov . – Voib olda , mänem ühtes ?
– Ei , – sanui Hanh’ , – pühäpäivähäsai nikut ...
– Nechesai sä voib vajehtadas .
– Nu ka midä . En voi aigemba .
– Naku kacu kut ! – Tol’ka punouzi päl . – Kuti ottihe sindai plenha ! Nu ka rada !
– Tule ehtal ! – heikahti Hanh’ Tol’kale .
– Voib olda , tulen , – toivoti Tol’ka lähttes .
Konz hän läksi , Prikatov sanui :
– Mitte pižon om !Kacu , ala antte hänen vaihile !
– Minä kut pätin , ka muga linneb-ki !
Hanh’ ei peitänd Prokatovalpäi , miše nece kohenduzrad ei ole hänele mel’he .Vaiše midä-ni otad , ka kaik om vanh .Ku oližiba kohenduzpalad zavodalpäi , ka toine rad oliži .A Prokatovad lugetihe völ sureks mastarikš , sikš hän iče kohenzi kombainan radon täht .No se oli mugoine vanh , ka koheta sidä oli kaik jügedamb i jügedamb .
Prokatov tüništoti Vas’kad :
– Ka opendusen täht vanh , ka se paremb om .Konz kaikuččen gaikan da boltan pidähtad kädes , siloi tedaškad kaiken kombainan peitusid .Nece om paremb erazvuiččid kursoid .
I Hanh’ tehli kaiken , min saneli hänele Ivan .Hän mugažo radoi , konz Prokatovad ei olend .Sikš Prokatov tezi : Hot’ Tol’ka läksi täspäi , no Hanh’ ei ole sen valdas .
Ehtal , konz Hanh’ tuli kodihe , Tol’ka jo varasti händast .
– Mikš sinei pähä tuli rata ? – küzui hän .
– Taht tuli , naku radan-ki , – sanui vastha Hanh’ . – No tedad-ik , kut tahtoižin mecha mända ! – sanui ühtnägoi Hanh’ . Paitjärvele ...
– Ken sindai pidäb ? Sindai ved’ ei voigoi käskta !Nece om valdaline azj – tahtoid rata , ka tulid , a ei – ka ei ...
– Mindai niken ei käske , – sanui kovas Hanh’ . – Minä iče !
– Sinä-ki , Tol’aine , läksižid radmaha , – keskusti heiden paginad Darja . Hän oli ihastusiš , miše hänen poig kerazi melid pähä .– Nügüd’ tatad ei ole , ka jügedamb linneb .
– Völ linneb aigad radon täht , ehtin , – kärpištihe Tol’ka . Hänele ei olend mel’he , miše neciš sanutas hänele jo toižen kerdan .
Tol’ka muga ei kävuškand-ki radole .Hän ištui kodiš norembiden sizaren i vellenke , kudambid mamoi edel necidä otli kerdale heinäntegole .
Sit' - sarnaline jogi
вепсский
Младописьменный вепсский
–
–
–
–
–
–
–
–
Анатолии Петухов
Сить - таинственная река
русский
—
—
—
—
—
—
—