Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ozuteskirju "Psiholougielline abu"
Ozuteskirju "Psiholougielline abu"
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Ven'an
Hädätiloinministerstvu .
Psiholougielline sluužbu .
Psiholougielline abu .
Ozuteskirju .
Jogahine ristikanzu voibi puuttuo hädätilah .
Sendäh myö , Ven'an Hädätiloinministerstvan psiholougat , piätimmö sanella helpolois da vaikuttajis psiholougiellizis keinolois , kuduat voijah avvuttua teile da teijän lähäzile vaigies tilas .
Psiholougielline abu - se on keinoloin sistiemu , kudai avvuttau ristikanzoile , kudamil ei ole psiholougiellistu opastundua , avvuttua ičele da toizile sellittiä psiholougiellistu reaksiedu .
Ristikanzu , kudai on hädätilas , suau suuren šokin , sendäh gu hänen tavalline elos jyrkäh muutui .
Nengomas tilas ristikanzu ei ainos voi iče piästä suuris tundolois , kuduat valloitetah händy sil aijal .
Se voibi olla i varavo , i viha , i abevus , i huoli , piäzemättömys da terävy tundo – kavottamine .
Sendäh on tärgei kannattua händy da avvuttua löydiä vägie da rohkevuttu eliä ielleh .
Tahto avvuttua - tämä on jogahizen ristikanzan luonnolline tahto , aijoilleh oijendettu käzi voibi avvuttua ristikanzale piästä elaijan kaikis pahivimis tapahtumii .
Ristikanzu , kudai puutui hädätilah , on erinomazes kunnos da tarviččou psiholougiellistu abuu da kannatustu .
Midä pidäy ruadua ?
Mustakkua : kärzinyh ristikanzu voibi tarvita abuu .
Pidäy tarkistua , gu ristikanzal ei ole rungan satatuksii da tervehyön probliemoi .
Andakkua enzimästy abuu .
Ku pidänöy , kučukkua liäkäri libo ambulansi .
Duumaikkua omua varuamattomuttu .
Kunnivoittakkua sidä ristikanzua , kudamale tahtotto avvuttua , hänen tilua , hänen arvoloi da hänen oigevuttu vastata tilandehtu muga , kui häi vastuau .
Arvostelkua omua kunduo da omua vägie enne piätösty , ku voitto da oletto valmis avvuttamah .
Käyttäkkiä vaigu niilöi keinoloi , kudamih nähte oletto varmat , gu net voijah avvuttua da ei luajita pahuttu .
Midä ei pie ruadua ?
Älgiä opikkua avvuttua ristikanzale , gu ei ole varmuttu omas varuamattomuos .
Älgiä liijoitelkua omii kygylöi , gu pidänöy , kučukkua abuh ammattimiehii .
Gu ellendänettö , ku etto ole valmis auttamah ristikanzua , teidy varaittau , etto tahtuo paista ristikanzanke , älgiä ruadakkua sidä .
Tiedäkkiä , tämä on luonnolline reaksii , i teil on sih oigevus .
Ristikanzu ainos ellendäy kielahuttu rungua , liikkehii , intonatsiedu myöte , i vägehes avvutandas yksikai ei rodei tolkuu .
Älgiä kielastakkua ristikanzua , älgiä andakkua hänele muaniteltavua nad'oužua .
Älgiä käytäkkiä ristikanzua libo tilandehtu oman ičen hyväkse , gu suaja midätahto hyviä .
Isteriekkureaksii .
Isteriekkureaksii - se on ristikanzan aktiiviine energien menetysreaksii .
Ristikanzu voibi iändiä , viuhkuttua käzil , samal aigua itkie .
Istieriekku ainos on kaččojien ies .
Istieriekkureaksii on yksi niilöis keinolois , kudamien vuoh myö vastuammo hädätilua .
Tämä reaksii tarviččou äijän energiedu da se voibi "tartuo " toizih .
Abu kärzinyöle .
Oppikkua karkoittua iäres kaččojii da kiändiä huomivo iččeh päi ; midä vähembi on kaččojua , sidä teriämbi lopeh istieriekku .
Gu kaččojii ei sua karkoittua , opikkua olla tarkannu kuundelijannu , ozuttakkua ristikanzale kannatustu , kuunnelkua , lekutakkua piädy myödäh , yhytäkkiä .
Pienendäkkiä sanoin lugumiäry paistes .
Ku pagizetto , ga lyhyzil virkehil , sanokkua ristikanzua nimel .
Ku ei "myvvittiä " sidä reaksiedu omil sanoil , virkehil , 10-15 minuutan peräs se rubieu sambumah .
Istieriekan jälles ei ole vägie , sendäh pidäy andua ristikanzale mahto huogavuo .
Abu omale ičele .
Täs tilas on ylen jygei miltahto avvuttua ičele , sendäh gu täl aigua ristikanzu on ylen kovas tunnokkahas tilas da pahoi ellendäy , midä tapahtuu hänenke da hänes ymbäri .
Gu teil juohtuu mieleh , kui loppie omua istieriekku , se on jo enzimäine askel sen lopendah .
Voibi ruadua nenga : tajeta "kaččojis " da jiäjä yksinäh .
Pestäkseh jiähizel viel – se avvuttau alevuo .
Luadie hengitysharjaitukset : hengästys , hengästyksen hätkestymine 1-2 sekundua , hil´l´´aine hengästys nenän kauti , hengästyksen hätkestymine 1-2 sekundua , hil´l´aine hengästys , da muga ielleh , kuni et rauhoitu .
Midä ei pie ruadua .
Älgiä ruadakkua nimidä vuottamattomua (älgiä andakkua korvurieskua ristikanzale , älgiä kuadakkua hänen piäle vetty , älgiä puistakkua ristikanzua ).
Älgiä ruvekkua pagizemah ristikanzanke hänen sanondois , älgiä kiistäkkiä hänen kel , kuni tämä reaksii ei loppei .
Ei pie smiettie , ku ristikanzu luadiu sidä nareko , gu suaja ičele huomivuo .
Älgiä sanokkua tavallizii virkehii : "rauhoitu ", "alevu ", "muga ei sua ".
Mustakkua , istieriekku on luonnolline rektsii ebäluonnollizih ololoih .
Agressii .
Agressii libo viha - se on aktiivine energiedu kuluttaju reaksii , kuduadu on mondu luaduu : sanalline (ristikanzu sanou varaitus-sanoi ) da sanatoi (ristikanzu luadiu mittumiitahto agressiivizii ruadoloi ).
Äärimäine tilandeh — moine tilandeh , kuduas vuottamattah da äijäl muuttuu tavalline eloksen luadu , sendäh jogahizel ristikanzal on oigevus nengomas tilas tundie vihua da ärzytysty .
Täs tilandehes voitto avvuttua ristikanzale piästä tundoloin tembavukses , vihas da kunnivollizesti piästä niilöis .
Viha on vie enämbäl "tartuju " reaksii migu istieriekku .
Ku sidä lienne ei azettua aigoinaijal , se voibi levitä äijih ristittyzih .
Äijät ristikanzat , kudamat oldih moizen reaksien vallas , jälles oldih hämmästyksis , kui mostu sai tapahtuo heijänke .
Abu kärzinyöle .
Vihan reaksii voibi olla varattavu ičele ristikanzale , sinule da toizile – tarkista , gu olet varuamattomuos da voit turvata sidä .
Konzu rubiet pagizemah vihas olijan ristikanzanke , pagize hil'l'embäh da rauhembah , migu häi pagizou .
Paiskua rauhazesti , vähitellen hillendäjen paginua da iänen korgevuttu .
Kučukkua ristikanzua nimel , kyzykkiä sidä , mi auttas hänele ellendiä tilandehtu : "Lena , teijän mieles midä pidäs ruadua enzimäzekse : paista liäkärinke vai soittua teijän omahizile ?".
Kannattajen ristikanzua , hyväksykkiä hänen oigevus täh reakieh da se , gu reaksii ei ole suunnattu teih da toizih , vai ololoih .
Abu ičele .
Oppikkua paista omis tundolois toizen ristikanzanke , nimittäjen niidy da ozuttajen syydy : "Minä olen vihaine , sendäh gu en ellendä , midä ruadua ielleh ".
Ottakkua pauzu : hil'l'akkazeh lugekkua 10:h suate , keskittykkiä hengitys da luajikkua hil'l'akkazii syvii hengästyksii , painakkua da oijendakkua kämmenii moneh kerdah , keskittykkiä huomivuo mihtahto vehkeheh .
Andakkua ičele fiiziellistu ruaduo .
Älgiä opikkua piättiä nimidä , kuni etto rauhoitu .
Midö ei sua ruadua .
Ei pie smiettie , gu vihas olii ristikanzu on pahatabaine .
Viha on tavalline reaksii ebäluonnollizih ololoih , muga ristikanzu ozuttau omua syväinkibuu , vačantuskua .
Älgiä ruvekkua kiistämäh ristikanzanke libo vakustamah händy , silloigi , konzu oletto varmu , ku häi ei ole oigies .
Älgiä varaitakkua da älgiä pöllätäkkiä .
Himoittamattomus .
Himoittamattomus - se on ristikanzan yhtehizen tundoloin , ičenviendän da intellektuallizen aktiivižuon vähenendän reaksii .
Puaksuh , konzu ristikanzu puuttuu hädätilah , se roihes hänele moine jygei , gu häi ei voi kerras ellendiä sidä , mi on roinnuh , da himoittamattomus täs dielos on gu psiholougielline anestezii .
Abu kärzinyöle .
Vihan reaksii voibi olla varattavu ičele ristikanzale , sinule da toizile - tarkista , gu olet varuamattomuos da voit turvata sidä .
Gu on mahto , andakkua reaksien olla , oppikkua turvata ristikanzale moizetolot , kudamis häi vois huogavuo .
Konzu myö annammo reaksieloile olla , se andau ristikanzale mahton ellendiä , mi on tapahtunnuh .
Gu mostu mahtuo ei ole , pidäy avvuttua ristikanzale piästä täs tilas .
Täh niškoi voit kehoittua hänele hieruo (libo avvuttua hänele ) biolougizii kohtii - korvanlehtii da sormii .
Voibi andua stokanan magiedu čuajuu , tarita rungallistu ruaduo (astuo jallai , luadie erähii kebjielöi harjaituksii ).
Paiskua ristikanzanke , kyzykkiä hänel midätahto , ottajen huomivoh se , ongo häi tuttavu teile libo ei : "Kuibo sinuu kučutah ?", "Kuibo voit ?".
Puaksuh rahvastu pöllättäy himoittamattomus , ristikanzale tulou piäh , gu hänel pidäy tunduo kirkahat emotsiet , sit pidäy paista hänenke da sanuo , ku hänen reaksii nämmis ololois on luonnolline .
Abu ičele .
Ku tunnet väittömytty , ku sinul on jygei ponnistuakseh da ruveta ruadamah midätahto , ellendät , ku et voi tundie emotsieloi , anna ičele mahto huogavuo .
Heittäkkiä jallačit , istavukkua , ku oli hyvä da mugažu , oppikkua huogavuo .
Älgiä juogua liigua juomistu , kudamis on kofeiinua (koufei , vägevy čuaju , energiijuomizet ), se voi pahendua kunduo .
Huogavukkua sen verran , mi pidäy .
Ku pidänöy ruadua midätahto , andakkua ičele lyhyt huogavundu , lebiä hos 15-20 minuuttua .
Hiero korvanlehtet da sormet — net ollah kohtat , kus on äijy biolougistu čöketty .
Se avvuttau teile virkistyö .
Juogua čuašku lieviä magiedu čuajuu .
Luadikkua runganharjaituksii , ga ei ylen terväh .
Jälles sidä ruvekkua ruadamah niilöi ruadoloi , kuduat teile pidäy ruadua .
Ruadakkua kiirehtämätä , oppikkua säilyttiä väit .
Sanommo , ku teil pidäy piästä mihtahto kohtah , älgiä juoskua — astukkua .
Älgiä ruvekkua ruadamah monii ruadoloi kerras , moizes kunnos huomivo on hajanaine , da keskittyö , semmite moneh ruadoh , on vaigei .
Midä ei sua ruadua ?
Älgiä "riuhtakkua " ristikanzua täs tilas da älgiä loppiеkkua reaksiedu , gu ei ole tarvettu .
Älgiä kiistäkkiä ristikanzanke , älgiä vakustakkua händy , hos i uskonetto , gu häi ei ole oigies .
Ei pie käskie ristikanzale alevuo , "ottua iččie käzih ", ei pie sanuo , ku muga "ei sua ", " nygöi sinul pidäy ".
Varavo .
Varavo - se on tundo , kudai vardoiččou meidy varattavis ruadolois , sidä tundou jogahine ristikanzu silloi-toiči .
Varavo rodieu varattavakse , konzu se ei ole oigei (ristikanzu varuau sidä , mi ei ole hänele varattavu ) libo varavo on moine vägevy , ku ristikanzu ei voi duumaija da ruadua .
Tilua sanotah äärimäzekse sendäh , gu se on ristikanzan tavallizen kogemuksen ulgopuolel , sendäh vägevät varavon merkit sežo ollah luonnollizet reaksiet eväluondollizih ololoih .
Varavo kerran roittuu voibi hätkekse juurduo ristikanzan hengeh .
I sit se rubieu vaivuamah ristikanzua , se panou händy kieldävymäh ruadolois da kosketuksis toizih rahvahih .
Midä hätkembän ristikanzu eläy oman varavonke , sidä vaigiembi hänel on vastustua sidä .
Sendäh , midä teriämbäh ristikanzu piäzöy omas varavos , sidä kebjiembi hänel rodieu da ebäluonnollizis ololois roinnuh tundo ei rodei probliemannu , kudai rubieu ahtistamah ristikanzua vuozii .
Abu kärzinyöle .
Älgiä jättäkkiä ristikanzua yksinäh , varavo on jygei elettävänny , gu ristikanzu ollou yksinäh .
Ku varavo on moine vägevy , ku se rounoku hulguau ristikanzua , voibi kehoittua hänele luadie erähii kebjielöi harjaituksii .
Sanommo , hätkestyttiä hengitysty muga pitkäkse , kui on mahto , a jälles sidä keskittyö rauhallizeh hengitykseh .
Toine keino pohjavuu sih , ku varavo on tundo , a joga emotsii rodieu heikombi , konzu aivoloi lekutetah , sendäh voibi kehoittua ristikanzale kebjei mieliruado , sanommo , vähendiä sada seiččemih .
Konzu varavo rubieu lauzenemah , pagize ristikanzanke sih niškoi , midä häi varuau , ga älä paina tundoloi , anna ristikanzale mahto paista välläl .
Sanokkua hänele , gu varavo täs tilas on luonnolline .
Moizet paginat ei voija lujendua varavuo , a annetah ristikanzale mahton jagua pahoi mielii toizen kel .
Tiedomiehet jo ammui tovendettih , gu konzu ristikanzu sanelou omua varavuo , hänel väit vähetäh .
Sendäh , gu ristikanzu pagizou sih nähte , midä häi varuau , kannatakkua händy , paiskua hänenke sih niškoi .
Abu ičele .
Gu olet tilas , konzu varavon periä et voi duumaija da ruadua libo tunnet varavon tabuamistu lähäl , voit oppie ottua käyttöh erähii kebjielöi keinoloi : keskity hengitykseh (hengitä tazah da hil'l'akkazeh , sano ičekseh : hengähtäi iččeh — hengähtäi ičespäi libo laske ), keskity huomivo mihtahto objektah (luve puuloi ikkunan tagan , opi keskittyö čuasuloin sekunduviizarih ) libo kebjieh ruadoh (astieloin pezendy , yhtenkerdaine kiža telefonas ).
Konzu myö kiinitämmö huomivuo mihtahto ezineheh libo ruadoh — myö kiänämmö sidä da varavon tundo lauzenou .
Oppikkua sanuo ičekseh da sit sanuo iäneh , mi pöllättäy .
Gu on moine mahto , pagize lähäl olijoinke ristikanzoinke — sanottu varavo vähenöy .
Midä ei sua ruadua ?
Hos teijän mieles varavo on mieletöi da tyhjy , ei pie oppie vakustua ristikanzua sanojen : "Älä duumaiče sidä ", "Tämä on tyhjy ".
Konzu ristikanzu on moizes tilas , hänele varavo on tärgei da tunnokkahasti kibei .
Huoli .
Huoles olemine eruou varavos olendas sil , gu konzu ristikanzu varuau , häi varuau midätahto tiettyy (ajella metros , lapsen voimattomuttu , avariedu da tostu ), a konzu ristikanzu on huoles , häi ei tiijä , midä varuau .
Sendäh tädä huomivoh ottajen huoli on jygiembi migu varavon tila .
Huolen algulähtönny ylen puaksuh ollah tiedoloin vähys da ebäselvy olo , kudai on luonnolline joga hädätilale .
Huoles olemine on yksi niilöis ololois , kudai voi kestiä hätken vedäjen ristikanzas vägie da energiedu , se ei anna mahtuo huogavuo da rounoku hulguau .
Abu kärzinyöle .
On ylen tärgei oppie "pagizuttua " huoles olijua ristikanzua da ellendiä , midä händy huolestuttau .
Sit on mahto , gu ristikanzu ellendäy huolen algulähtön da sit se muuttuu varavokse .
A varavos on kebjiembi piästä , migu huoles .
Puaksuh ristikanzu on huoles , konzu hänel ei ole kylläl tieduo tapahtumih näh .
Sit voibi tarkistua , mittustu tieduo pidäy , konzu da kus sidä voibi suaja , luadie ruadopluanu .
Kaikis enimäl huoles olijua vaivuau se , ku häi ei voi huogavuo .
Lihakset ollah jännitynnyöt , piäs pyöritäh yhtetsamat mielet , sendäh voibi kehoittua ristikanzale luadie liikutuksii , rungallizii harjaituksii jännityksen vähendämizekse , a vie parembi on panna händy ruadoh , kudai on kiini tapahtumih .
Abu ičele .
Pidäy noudua tiedogigijienua – suagua tieduo yhtes libo monis (2-3) lähtehis , kudamii uskotto , älgiä kaččokkua uudizii heittelemättäh – luadikkua välit .
Oppikkua ruadua midätahto hyödyllisty , tavallistu ruaduo .
Oppikkua alevuttua iččie (huomivon keskitändy , hengitysharjaitukset ), gu tahtonetto hoivendua huoldu .
Oppikkua löydiä huolen algulähtö .
Ei sua ruadua .
Älgiä jättäkkiä ristikanzua yksinäh .
Älgiä vakustakkua händy , gu ei pie olla huoles , semmite gu sе ei ole tozi .
Älgiä peittäkkiä hänes tottu libo pahoi uudizii tilandehes , hos teijän nägökulmas se vois tuvva hänele pahua mieldy .
Kyynälet .
Itku on se reaksii , kudai vaigies tilandehes ozuttau ristikanzan tundoloi .
Konzu ristikanzu puuttuu hädätilah , häi ei voi kerras kiändyö tavallizeh elaigah .
Händy ylen äijäl täytetäh vägevät tunnot , i kyynälet täl aigua ollah keino piästiä omat tunnot välläle .
Joga tragedii , joga menetys on elettavy da kestettävy .
Kestiä-sana tarkoittau tapahtunnuon vastah ottamistu , uvven elaijan rakendamistu .
Tämä protsessu ei voi tapahtuo kerras , sih pidäy aigua .
Tundoloin puoles tämä aigu on ylen jygei ristikanzale .
Kyynälet , gor'a , mielet tapahtumih näh ozutetah , gu protsessu on algavunnuh .
Moine reaksii on kaikis oigevin .
Konzu ristikanzu peittäy kyynälii , sit ei rodei tunnokastu lievenendiä , i se voibi vahingoittua ristikanzan hengen da rungan tervehytty .
Abu kärzinyöle .
Pidäy andua sille reaksiele tapahtuo .
No olla itkijän ristikanzan rinnal da ei oppie avvuttua hänele – sežo ei ole oigei .
Yritäkkiä ozuttua ristikanzale omua kannatustu da žiälytty .
Ei pie luadie sidä sanoil , voibi muite istuo rinnal , andua tiediä , gu sinä žiälöičet händy .
Voibi muite pidiä ristikanzua käis , toiči oijendettu käzi merkiččöy äijiä enämbi , migu suat sanotut sanat .
On tärgei andua ristikanzale mahto paista omis tundolois .
Gu nähnettö , gu itkundu ei heity da kyynälet jo ei anneta helpotustu ristikanzale , voibi kehoittua hänele juvva stokan vetty – se on tietty da ylen äijäl käytetty keino .
Voibi tarita ristikanzale keskittyö syväh hengitykseh , yhtes hänenke ruadua midätahto .
Abu ičele .
Konzu itket , ei pie kerras ruveta rauhoittumah , alevumah .
Pidäy andua ičele aigua da mahton itkie .
Yhtelläh , gu tunnet , gu kyynälet jo ei anneta helpotustu da pidäy rauhoittuo , pidäy juvva stokan vetty , sen jälles hil'l'akkazin , ga ei syväh hengittiä keskittyjen omah hengitykseh .
Ei sua ruadua .
Ei pie oppie azettua sidä reaksiedu , rauhoittua ristikanzua da suostuttua händy olla itkemätä .
Ei pie duumaija , gu kyynälet ollah heikkovuksennu .
Loppusanat .
"Kai , mi ei tapa minuu , luadiu minuu vägevembäkse " – tämä saksalazen filosoufan sanondu ylen hyvin kuvastau sidä , midä rodieu ristikanzale , kudual on psiholougielline travmu .
Kriizisat pahoin tapahtumien jälles , hengelline tusku , kudai vaivuau ristikanzua lähäzen ristikanzan kuoltuu , on maksu , kuduan maksau ristikanzu ristikanzannu olendas .
Eräs piäzöy täs iče , toine ei voi piästä avuttah .
Ei ole huigei kyzyö abuu ammattimiehel : psiholougal , liäkäril , psihoterapeftal .
Ozuteskirju "Psiholougielline abu"
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский